Soppa365
Aivot raksuttavat tyytyväisinä, kun ne saavat oikeanlaista ruokaa.
Aivot raksuttavat tyytyväisinä, kun ne saavat oikeanlaista ruokaa.

Syömäsi ruoka vaikuttaa aivoterveyteesi. Lue alla olevat väitteet ja pohdi, ovatko ne totta vai tarua?

1. Aivot voivat hyvin, jos syö paprikaa ja jogurttia

Totta ja tarua.

Aivot tarvitsevat tiettyjä ravintoaineita. Olennaisten aminohappojen, vitamiinien ja hivenaineiden puute voi aiheuttaa häiriöitä aivojen neurokemiassa ja johtaa muun muassa väsymyskierteeseen.

Serotoniini on mielialaan vaikuttava aivojen välittäjäaine ja se vaatii avukseen tryptofaania. Sitä on runsaasti lihassa ja jonkin verran myös esimerkiksi jogurtissa ja banaanissa. Lisäksi aivot tarvitsevat C-vitamiinia, sinkkiä, rautaa ja B-ryhmän vitamiineista erityisesti B 6:tta ja B 12:ta. Antioksidantit suojaavat hermosoluja, ja tutkimusten mukaan yksi antioksidanttien lähde on yli muiden: marjat. Melatoniinia, eli ”pimeähormonia” löytyy muun muassa paprikoista, saksanpähkinöistä ja vadelmista, joten näitä voi sisällyttää iltapalaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pelkkä ravinnon laatu ei kuitenkaan vaikuta hyvinvointiimme, vaan myös se, milloin, miten ja miten paljon syömme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Aivot kostavat heti, jos skippaa aamupalan

Totta ja tarua.

Ihmiset elävät eri rytmeissä, ja toisen aamiainen on toisen iltapala. Onpa sitten ”aamiaistyyppiä” tai ei, aivot arvostavat 12 tunnin taukoa illan viimeisen ja päivän ensimmäisen aterian välillä. Aamiainen katkaisee yöaikaan sijoittuvan luonnollisen paaston ja täydentää energiavarastoja aivojen töihin. Jos aamupala unohtuu, keskittymiskyky voi herpaantua.

3. Hiilihydraatit ovat myrkkyä aivoille

Tarua.

Glukoosi on aivojen ravintoa ja sitä saadaan pääasiallisesti hiilihydraateista. Aivojen kannalta parhaita ovat ns. hitaat hiilihydraatit, jotka nostavat verensokeria tasaisesti. Näitä ovat esimerkiksi kasvikset, täysjyväviljat, marjat ja suurin osa hedelmistä. Roskaruoka aiheuttaa helposti verensokeripomppuja.

4. Samat suositukset sopivat kaikille

Totta ja tarua.

Kaikille ei sovi sama ruoka. Karkeasti voi kuitenkin tiivistää, että aivojen hyvinvoinnin kannalta ei tarvitse vaivata päätään yksittäisten ruoka-aineiden saannilla, kun syö elimistön todellisen energiantarpeen mukaan, hellävaraisesti kypsennettyä kasvisvoittoista ruokaa sekä täysjyvätuotteita, (rasvaista) kalaa, kananmunia, pähkinöitä ja siemeniä.

5. Aivoja pitää juottaa

Totta ja tarua.

Aivot vaativat vettä, sillä nestehukka nostaa stressihormoni, kortisolin määrää. Nestehukka tulee myös usein sekoitettua nälkään, mikä on erityisesti laihduttajalle huono asia. Alkoholi ei sen sijaan toimi nesteenä, sillä se pikemminkin lisää nestehukkaa ja nostaa myös kortisolitasoja.

6. Aivot tarvitsevat öljyä

Totta.

Ravinnosta saatavista ravintoaineista erityisesti välittämättömät rasvahapot, kuten omega 3 ovat tärkeitä. Rasvaisesta kalasta saamme hyviä omega 3 -rasvahappoja, erityisesti EPA:aa ja DHA:ta. Rypsiöljystä saamme omega 3:siin kuuluvaa alfalinoleenihappoa, mikä on hyvää sekin. Kova, eli tyydyttynyt rasva voi sen sijaan jäykistää aivosolujen seinämiä.

7. Aivot arvostavat tietoista syömistä

Totta.

Aivoille ei ole yhdentekevää, miten syömme. Aivot arvostavat rauhallista ruokahetkeä hotkimisen sijaan. Tiedämme myös, ettei esimerkiksi pilliruoka tyydytä pidemmän päälle, vaikka vatsa tulisikin siitä täyteen. Aivot hämäävät meitä muillakin tavoilla, sillä mielen nälkä kattaa kaikki ruokaan liittyvät uskomuksemme. Esimerkiksi kallis ruoka maistuu tutkimusten mukaan usein paremmalta.

Jutun lähteinä on käytetty Aivoliiton sivustoa ja Outi Rinteen Mielekkäät eväät -kirjaa.

Juttua muokattu 10.4.2019 klo 12.22: Lisätty lähteet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla