Finnwatchin tänään julkaistun raportin mukaan broileria tuodaan Suomeen kolmanneksi eniten Thaimaasta. Noin 14 prosenttia ulkomaisesta broilerista on peräisin sieltä. Kuva: Sanoma-arkisto
Finnwatchin tänään julkaistun raportin mukaan broileria tuodaan Suomeen kolmanneksi eniten Thaimaasta. Noin 14 prosenttia ulkomaisesta broilerista on peräisin sieltä. Kuva: Sanoma-arkisto

Kuluttajat eivät välttämättä edes tiedä syövänsä thaimaalaista broileria, kertoo Finnwatchin tänään julkaistu raportti.

Suomeen broilerituotteita valmistavat thaimaalaiset tehtaat loukkaavat työntekijöidensä oikeuksia, Finnwatchin tänään julkaistusta raportista selviää. Tehtaiden toiminta viittaa järjestön mukaan pakkotyöhön.

– Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoo tiedotteessa.

Thaimaalaista broileria voi löytyä esimerkiksi osasta päivittäistavarakaupan omien merkkien tuotteista, kuten tietyistä Pirkka- ja Rainbow-valmisaterioista, Kitchen Joy -aterioista, Findus-pakasteista ja Findus- ja Dr. Oetker -pakastepizzoista.

Tavallisimmin thaimaalaiseen broileriin törmään ravintoloissa ja kahviloissa. Sitä käyttävät esimerkiksi Sodexo, S-ryhmän ravintolat, Restelin ravintolat ja Picnic. Suurtalouskeittiöitä palvelevat lihatukut välittävät broileria muillekin ravintoloille, joista ei selvityksessä ei ole yksityiskohtaista listausta.

Järjestön mukaan suomalainen kuluttaja ei usein edes tiedä syövänsä Thaimaasta tuotua broileria, koska prosessoiduissa tuotteissa lihan alkuperää ei tarvitse kertoa.

– Työntekijät raportoivat hyvin samanlaisia ongelmia lähes kaikilla tutkituilla tehtailla. Näyttää selvältä, että lihatuotteiden maahantuojien työoloja koskeva valvonta on pettänyt. Thaimaalainen broileri on jälleen yksi esimerkki siitä, että yrityksille tulee asettaa sitova ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite. Työelämän oikeuksien kunnioittaminen tulisi huomioida elintarviketurvallisuutta koskevan laadun rinnalla, Vartiala sanoo.

Hän ei peräänkuuluta kuluttajien, vaan päättäjien vastuuta.

Noin 14 prosenttia Suomen tuontibroilerista on peräisin Thaimaasta. Se on kolmanneksi suurin tuontimaa Brasilian ja Saksan jälkeen.

Finnwatchin koko raportti on luettavissa täällä.

Jutun otsikkoa muokattu 25.11. klo 12:18.

Tässä se nyt on: runeberginpannari! Kuva: Soppa 365
Tässä se nyt on: runeberginpannari! Kuva: Soppa 365

Soppa 365 on keksinyt uuden tavan nauttia klassikkoherkkua.

Pian saa herkutella oikein kunnolla, sillä ensi kuussa vietetään sekä Runebergin päivää että laskiaista. Runebergintortut ovat kestohitti, mutta voi suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päivää juhlistaa muutenkin kuin tortuilla. Soppa 365 on nimittäin keksinyt, että runebergintortusta tutut maut sopivat vallan mainiosti myös pannariin.

Pannari saa tortun tapaan klassikkoherkun maun tilkasta karvasmanteliöljyä, mutta lisäksi siihen voi murustaa joulusta ylijääneet piparit. Pannarin kruunaavat tietenkin vadelmamarmeladi ja sokerikuorrutus. Katso runeberginpannarin ohje Soppa365.fi:stä

Pannarin lisäksi klassikkoherkusta voi tuunata myös vadelmaisen drinkin:

Runebergindrinkki

ohje: Katja Nordlund

Vadelmainen runebergindrinkki sopii joko tortun korvikkeeksi tai kaveriksi. Kuva: Katja Nordlund
Vadelmainen runebergindrinkki sopii joko tortun korvikkeeksi tai kaveriksi. Kuva: Katja Nordlund

1 dl kotimaisia pakastevadelmia
2 rkl vodkaa
1/2–1 tl mantelilikööriä (amaretto)
1 tl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
ripaus kardemummaa
koristeeksi piparkakkumuruja

  1. Käytä hiukan sulaneita vadelmia. Älä kaada marjoista irtoavaa mehua pois, vaan käytä myös se juomaan.
  2. Mittaa ainekset tehosekoittajaan tai sauvasekoittimen kulhoon. Annostele mantelilikööriä makusi mukaan.
  3. Pyöräytä tasaiseksi seokseksi. Painele seos tiheän siivilän läpi, jotta saat juomasta sileää.
  4. Kaada juoma lasiin.
  5. Raasta tai murusta koristeeksi pala piparkakkua.

Jos pannari tai drinkki kuulostavat turhan villeiltä makuusi, perinteisen ohjeen runebergintorttuun löydät tämän jutun alusta:

Me Naiset ja Soppa 365 kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Kuva: Panu Pälviä
Kuva: Panu Pälviä

Kasvislasagne on helposti vetinen, mutta tämän herkun ainekset paahdetaan ensin uunissa. Lopputulos on täyteläinen ja juuri sopivan kostea.

ELÄMÄSI PARAS VEGELASAGNE

6 annosta

Valmistusaika 40 min + paisto 50 min

1 pkt lasagnelevyjä

200 g kirsikkatomaatteja

200 g herkkusieniä

2 paprikaa

1 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

1 prk valmiita punaisia linssejä

2 tomaattia

Tomaattikastike

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 dl valkoviiniä

3 tlk tomaattimurskaa

1 ruukku basilikaa

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria myllystä

Juustokastike

4 dl ruokakermaa

100 g sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)

1 sitruuna

1 tl suolaa

  1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Puolita kirsikkatomaatit, siivuta sienet ja paprika. Levitä ne uunipellille. Hiero kasvisten pintaan öljy ja suola. Paahda 20 minuuttia uunissa.
  2. Valmista sillä välin kastikkeet. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota niitä öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää pannulle viini ja tomaattimurska. Mausta. Anna kiehua hiljalleen. Irrottele basilikasta lehdet. Säästä osa koristeluun. Hienonna ja lisää kastikkeeseen.
  3. Kuutioi sulatejuusto. Lämmitä ruokakerma kattilassa. Lisää juustokuutiot ja sekoittele, kunnes juusto on sulanut. Raasta sitruunan kuoresta noin puolet ja mausta kastike.
  4. Kokoa lasagne. Valuta linsseistä neste. Lusikoi pohjalle vähän tomaattikastiketta ja asettele sen päälle levyt. Kokoa kerroksittain kaikkia täytteitä, mutta säästä juustokastiketta ja vihanneksia päällimmäiseen kerrokseen. Siivuta tomaatit. Levitä tomaattisiivut ja loput kasvikset päällimmäiseksi. Paista 50 minuuttia keskitasolla. Anna vetäytyä 10 minuuttia ennen tarjoilua. Koristele valmis lasagne basilikalla.