Juuli ja Bjurn uskovat, että ruokaostoksilla vaivannäkö kannattaa. ”Parillakin eurolla päivässä pärjää ihan hyvin”, Juuli sanoo. Kuvat: Jussi Vierimaa
Juuli ja Bjurn uskovat, että ruokaostoksilla vaivannäkö kannattaa. ”Parillakin eurolla päivässä pärjää ihan hyvin”, Juuli sanoo. Kuvat: Jussi Vierimaa

Niinhän sitä sanotaan: halvalla ei saa hyvää, eikä köyhällä ole varaa syödä terveellisesti. Juuli Kinnunen ja Bjurn Bujari elävät vähällä rahalla mutta syövät hyvin. Miten he sen tekevät?

Tomaatit euron kilo!

Juuli Kinnunen, 24, puristelee ihastuneena tomaattikasan päällimmäisiä punaposkia. Juulin ja hänen avopuolisonsa Bjurn Bujarin, 27, etsintäretki on heti tuottanut tulosta.

– Tomaatit ovat ihanan halpoja näin kesällä! Juuli intoilee.

Hän kulkee tomerasti kojulta toiselle Turun kauppatorilla. Pöydät notkuvat auringon kypsyttämistä kasviksista. Päivälliseksi pari kokkaa linssi-kasvissosekeittoa, ja vielä täältä pitäisi löytää ainakin valkosipulia ja kukkakaalia.

Juuli ja Bjurn käyvät torilla joka viikko ja ovat tottuneet hintavertailuun.

– Yleensä kierrämme ensin koko torin ja katsomme hinnat, sitten vasta ostamme, Juuli sanoo.

Se kannattaa. Tänään tomaatin kilohinta vaihtelee eurosta kolmeen.

Euron tomaattien löytäminen tuntuu ihanalta, koska kahden työttömän taloudessa ruokaan ei ole rajattomasti rahaa. Juuli on juuri aloittanut sairaanhoitajaopinnot, Kreikasta Suomeen muuttanut albanialainen Bjurn odottaa oleskelulupapäätöstä. Kesän molemmat olivat työttöminä ja elivät säästöillä.

Syksyllä Juulin saama opintotuki ja asumislisä ovat yhteensä noin 500 euroa kuukaudessa. Pariskunnalla on myös säästöjä. Bjurn ei ole oikeutettu Kelan tukiin tai työntekoon, ennen kuin oleskelulupapäätös saapuu.

Pariskunta käyttää tuloistaan ruokaan noin 60 euroa viikossa.

– Monen säännöllisessä päivätyössä käyvän ei tarvitse miettiä ruokakaupassa, mitä ostaa. Silloin ei ehkä käsitä, miten iso stressi se voi olla, kun pitää joka kuukausi miettiä, mihin raha riittää, Juuli sanoo.

Aikaa ja vaivaa, kyllä!

Tarjouspöydän edessä Juuli ilahtuu taas: eurolla saa jykevän nipun raparperia. Tätä laitetaan smoothieen, Juuli selittää.

– En ajattele, että suomalainen ruoka on kallista. Ihmiset eivät vain jaksa ottaa selvää. Jos ostaa kaiken yhdestä paikasta, hinta ja laatu eivät välttämättä kohtaa, Bjurn sanoo.

– On vaikeampaa käydä viidessä eri paikassa kuin ostaa kaikki yhdestä kaupasta, Juuli lisää.

Juuli ja Bjurn eivät piittaa siitä, että ruokaostoksiin menee aikaa ja vaivaa: he vertailevat hintoja eivätkä koskaan osta kaikkea yhdellä kauppareissulla. Riisi ja linssit ovat halvimpia etnisissä ruokakaupoissa, vihannekset torilla. Kalassa käydään Lidlissä, chia-siemeniä saa edullisesti karkkikaupasta.

Tänään vihannesostokset maksavat kahdeksan euroa. Sillä saa ison nipun raparperia, pussin tomaatteja, kukkakaalin, valkosipulia, banaaneja ja basilikaa.

– Kaupassa ei tarvitse juuri miettiä rahaa, koska olemme jo opetelleet hyvät ruokailutottumukset ja oppineet katsomaan hintoja. Koskaan ei ole tarvinnut jättää ostoksia kassalle, Juuli sanoo.

Ei ruokaa roskiin

Kivenheiton päässä torilta on etninen ruokakauppa. Tänään sieltä ostetaan linssejä.

– Viisi kiloa riisiä, kahdeksan euroa, Juuli huudahtaa ja osoittaa kylttiä kaupan pihalla.

Sisällä hyllyt notkuvat öljyistä, tahnoista, mausteista ja raskaista riisisäkeistä. Yleensä Juuli ja Bjurn ostavat täältä riisit, linssit ja pavut. Joskus mukaan tarttuu myös turkkilaista teetä. Nyt pitäisi saada hunajaakin, mutta Juuli löytää kaikista purkeista lisättyä siirappia tai sokeria. Hunaja kannattaa ostaa tavallisesta marketista, Juuli toteaa.

– Etnokauppoihin kannattaa mennä ihan rohkeasti. Monet eivät uskalla, koska kantasuomalaiset eivät juuri käy niissä.

Juuli ja Bjurn kokkaavat aina itse. Heille hyvät ruokailutottumukset tarkoittavat sitä, että ruoka on terveellistä, laadukasta ja monipuolista.

Viikon ruokalista muotoutuu usein vasta kaupassa.

– Paikan päällä näkee, mitä mikäkin maksaa. Esimerkiksi punajuuria tulee aika harvoin laitettua, mutta kun kilon pussi maksoi euron, otimme ja laitoimme keittoon.

Juuli ja Bjurn syövät pääasiassa kasvisruokaa, kalaa ja kanaa. Välillä kokataan Välimeren makuja, välillä inspiraatiota saadaan Intiasta tai Meksikosta. Punaista lihaa pariskunta ei juuri kokkaa: Bjurn syö sitä silloin tällöin, Juuli ei koskaan.

– Tulee halvemmaksi, kun lihaa ei syö, Juuli sanoo.

Punaisen lihan sijaan Juuli ja Bjurn valmistavat paljon smoothieita, keittoja, pastakastikkeita ja omeletteja. Syy on yksinkertainen: niihin voi laittaa juuri sitä, mitä kaapista sattuu milloinkin löytymään.

Jotain löytyy aina, sillä jämiä ei heitetä koskaan pois. Periaate on juurtunut molempiin jo lapsuudessa: se mikä ostetaan, myös syödään. Se on Juulille ja Bjurnille kunnia-asia.

– Emme heitä ikinä ruokaa pois. Jos jääkaapissa on huonoksi menevä omena, se laitetaan puuron tai smoothien sekaan. Siinäkin säästää yllättävän paljon, Juuli kertoo.

Pariskunta säästää myös kyttäämällä tarjouksia ja syömällä satovuoden mukaan.

– Tomaattia kannattaa syödä kesällä, kun se on halpaa, ei keskellä talvella, kun se on kallista eikä maistu miltään.

 


Kreikassa moni ei pysty tekemään oman alan töitä. ”Perheelläni menee kuitenkin ihan hyvin. He ovat hoitaneet raha-asiansa hyvin”, Bjurn sanoo.

 

Sushin kaipuu

Yksiön pikkuruisessa keittokomerossa lämpiää uuni. Linssikattila porisee hellalla, kun Juuli pilkkoo pellille punajuurta, tomaattia, kukkakaalia ja porkkanaa.

– Yritän syödä joka päivä kaikkia värejä, että saisin monipuolisesti vitamiineja, Juuli sanoo ja laskee, että tämän päivän keitossa on ainakin punaista, oranssia ja violettia.

Juuli voitelee uunikasvikset oliiviöljyllä, johon on sekoitettu valkosipulia ja suolaa.

– Ei ole pippuria, joten käytetään näitä, Juuli naurahtaa ja ottaa keittiön kaapista pikaruokaravintolan pippuripussin.

– Emme syö juuri ulkona. Ei se kannata. Hesessä kävimme nyt, kun alekupongit tulivat.

Välillä Juulin tekisi ihan kauheasti mieli sushia. Sillä herkuttelua hän ikävöi eniten. Onneksi siihenkin on löytynyt ratkaisu: Juuli osti tarjouksesta merilevää ja opetteli tekemään itse.

Juuli ja Bjurn ovat kokkailleet yhdessä nyt puoli vuotta. He tapasivat töissä samassa kreikkalaisessa hotellissa. Bjurn muutti Suomeen, koska Juuli halusi aloittaa sairaanhoitajaopinnot useiden vuosien sekalaisten pätkätöiden jälkeen.

– Eihän hoitajilla mikään hyvä palkka ole, mutta sillä varmasti pärjää. Eri asia on kymmenen vuoden päästä, jos on lapsia ja asuntolainaa.

Hunajan laadusta ei tingitä

Juulin ja Bjurnin keittiössä ei syödä valmismakaronilaatikkoa tai mikropizzoja. Niiden sijaan valmistuu vihersmoothie, jonka juju on kanelissa. Se saa smoothien maistumaan enemmän omenapiirakalta kuin salaatilta.

Juuli ripottelee valmiin juoman pinnalle hampunsiemeniä. Ne maksavat enemmän kuin esimerkiksi auringonkukansiemenet, mutta niitä saa syödäkin vain ruokalusikallisen päivässä.

Usein kuulee sanottavan, ettei köyhällä ei ole varaa syödä terveellisesti. Juulin ja Bjurnin mielestä se ei pidä paikkaansa.

– Se on omista valinnoista kiinni. Jos haluaa ostaa halvinta makaronia ja huonoa jauhelihaa, niin siinähän ostaa. Samalla rahalla saisi parempaakin, vaikka näitä kasviksia, Juuli sanoo.

Juuri valmistuneeseen keittoon kasviksia tulee kilo. Jos ostaa sellaisia, joiden kilohinta on alle kaksi euroa, yksi annos ei tule kovin kalliiksi, Juuli laskeskelee.

– Mieluummin syömme vähän hyvää kuin hirveitä määriä huonompilaatuista. Ei se tule sen kalliimmaksikaan.

Kahdesta asiasta pariskunta ei tingi: punaviinistä ja hunajasta. Hunajan pitää olla hyvää, koska sitä kuluu teenjuojien taloudessa paljon. Punaviini taas on arjen pientä luksusta.

– Ostamme mieluummin kympin pullon, emme sitä halvinta kyykkyviiniä, Juuli sanoo.

Silloin kun Juuli ja Bjurn haluavat herkutella, he tekevät kattilassa popcornia. Iso pussi maksaa pari euroa, ja siitä riittää ainakin 20 annokseen. Joskus he hemmottelevat itseään pussillisella ruissipsejä.

– Olen vasta viime aikoina alkanut kiinnittää huomiota siihen, mitä syön. Ennen ajattelin, että niin kauan kuin jaksaa, ruoka voi olla mitä tahansa. Se on virhe, Bjurn sanoo.

Vaikka Juuli ja Bjurn haluavat pienestä budjetista huolimatta syödä terveellisesti, kaikkeen ei ole varaa. Kun Juuli asui aiemmin Ruotsissa, hän osti usein luomua.

– Täällä luomu on tosi kallista, ellei osta suoraan viljelijältä.

 


Voiko halvalla saada hyvää? ”Totta kai. Se vaatii vain vähän vaivaa ja mielikuvitusta. Ei aina tarvitse syödä sitä makaronilaatikkoa”, Juuli sanoo.

 

Jos rahaa olisi enemmän

Ruokaostoksilla Juuli ja Bjurn haaveilevat suuremmista tuloista vain harvoin. Raha riittää kaikkeen tärkeimpään.

– Jos rahaa olisi enemmän, söisin varmaan epäterveellisemmin. Saattaisin ostaa enemmän herkkuja ja leipää, Juuli sanoo.

Joskus olisi ihanaa käydä kavereiden kanssa illallisella tai kaksin treffeillä.

– Mutta senhän voi tehdä kotonakin: laittaa kynttilät, ostaa pullon viiniä ja tekee kahdestaan jotain hyvää ruokaa. Silloin se on vieläkin kivempaa, Juuli sanoo.

Juuli kiertää vaatekaupoista vain alehyllyt ja käy mieluummin kirppareilla. Pariskunta säästää myös asumalla kahdestaan yksiössä. Kaksion vuokra olisi ainakin satasen tai kaksi kalliimpi.

Rahatilanne huolettaa pariskuntaa silloin, kun edessä on yllättäviä menoja. Välillä pitää maksaa kotivakuutus tai hankkia uudet lenkkarit, mutta mihinkään tarpeettomaan rahaa ei ole.

– Jos meille sattuisi jotain, se olisi aika iso menoerä. Keskityn kuitenkin mieluummin hyviin asioihin kuin siihen, mitä voisi tapahtua, Juuli pohtii.

Eniten rahatilanne harmittaa, kun Juuli ja Bjurn haluaisivat matkustaa. Bjurnin perhe asuu Kreikassa, Juulin Oulussa. Välimatkat ovat pitkät ja matkustaminen kallista.

– Tänä kesänä emme päässeet käymään anoppilassa Kreikassa, Juuli harmittelee.

– Mutta kyllä köyhä keinot keksii. Kelläpä ei olisi hetkiä, joina toivoisi, että rahaa olisi rajattomasti, mutta kaikki aikanaan. Elämästä voi nauttia vähälläkin rahalla.

Lue lisää:

Opiskelija, näin saat luksusta halvalla – 6 vinkkiä

Näin säästät rahat maailmanympärimatkaan

Fiksu säästää lentolipun hinnassa

Jullellson

Ruokako kallista? Tämä kulinaristipari syö hyvin alle 60 eurolla viikossa

Ihan superhyvä juttu, kiitos toimitukselle! Älkää antako mielensäpahoittajien mustata tätä(kin) juttuanne. Jutun juju ja arvo omissa silmissäni oli ehdottomasti siinä, kuinka positiiviseen tyyliin se oli kerrottu. Pariskunta vaikuttaa tyytyväiseltä: vaikka rahaa ei ole paljon, ei jäädä murjottamaan ja vinkumaan sen perään, vaan hoidetaan homma kotiin niillä summilla, mitä on käytettävissä. Itse pystyn samaistumaan helposti pariskunnan arkeen, vaikka samassa rahatilanteessa en täysin olekaan. Ps...
Lue kommentti
Luksusta

Ruokako kallista? Tämä kulinaristipari syö hyvin alle 60 eurolla viikossa

Se 60 euroa on aika luksusta käytettäväksi ruokaan kuukaudessa. Minulla usein oli muutama vuosi sitten sellainen tilanne että piti tulla 20 eurolla kuussa toimeen. Silloin juuri tuli syötyä sitä mikä oli tarjouksesssa ja kesti pitkään. Parhaimmillaan söit sitä samaa ruokaa viikon päivät. Useaan kertaan päivässä.
Lue kommentti

Talven rakkain juhla ansaitsee arvoisensa herkut. 

Alkuun: brie-salaatti, perunarieskat, punajuurikeitto & makeansuolaiset joulutähdet

Granaattiomenalla raikastettu brie-salaatti

4 annosta

Valmistusaika 30 min

250 g viinirypäleitä

½ rkl öljyä

¼ tl suolaa

100 g lehtikaalia

1 ruukku rapeaa salaattia

200 g brie-valkohomejuustoa

1 dl kuorellisia manteleita

½ ruukkua tuoretta minttua

Kastike

1 granaattiomena

½ dl omenaviinietikkaa

½ dl oliiviöljyä

2 tl hunajaa

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Huuhtele viinirypäleet ja kuivaa niitä. Nostele viinirypäleet rankoineen uunipellille tai -vuokaan. Hiero pintaan oliiviöljyä ja ripottele suolaa. Paahda 10-15 minuuttia, kunnes rypäleet ovat vähän rypistyneet.

2. Valmista kastike. Irrota granaattiomenasta siemenet kulhoon. Murskaa niitä muusinuijalla niin, että mehu irtoaa. Siivilöi mehu pienempään kulhoon. Sekoita joukkoon loput ainekset.

3. Huuhtele ja kuivaa lehtikaali ja salaatinlehdet. Revi suupaloiksi. Älä käytä lehtikaalista rankaa. Rouhi mantelit veitsellä. Siivuta brie. Irrota mintunlehdet rangoista.

4. Kokoa tarjoiluastiaan salaattien lehdet. Kaada noin puolet kastikkeesta joukkoon ja sekoittele hyvin. Aseta muut salaattiainekset salaattipedille ja viimeistele lusikoimalla kastiketta juustosiivuille.

Juusto tekee salaatista täyttävän. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Juusto tekee salaatista täyttävän. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Juhlava perunarieska

12 annosta

Valmistusaika 30 min + paisto 30 min

5 dl perunamuusia

4 dl maustamatonta jugurttia

2 dl vettä

2 munaa

2 dl kaurajauhoja

4 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

25 g voita

Täyte

½ kurkku

4 tillin oksaa

2 rkl vettä

2 rkl väkiviinaetikkaa

1 rkl sokeria

2 prk smetanaa

1 punasipuli

100 g kirjolohenmätiä

150 g graavilohta

1. Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Riko kulhoon munat. Sekoita. Mittaa joukkoon perunamuusi, jugurtti ja vesi. Sekoita. Lisää jauhot ja suola vähän kerrallaan.

2. Vuoraa pelti leivinpaperilla ja voitele leivinpaperi ronskisti voilla. Nosta pelti uuniin ja anna voin sulaa. Kun voin kupliminen loppuu nosta pelti uunista ja kaada taikina pellille. Paista 30 minuuttia.

3. Siivuta kurkku ohuiksi siivuiksi juustohöylällä. Hienonna tilli. Mittaa tiiviiskantiseen pakasterasiaan vesi, etikka ja sokeri. Lisää kurkut ja tilli. Ravista rasiaa voimakkaasti.

4. Hienonna sipuli. Levitä jäähtyneelle rieskalle smetana. Nostele päälle tasaisesti kaikkia täytteitä. Kurkuista voi siivilöidä turhan nesteen pois.

Makeansuolaiset joulutähdet

15 torttua

Valmistusaika 15 min + paisto 15 min

5 joulutorttutaikinalevyä

5 rkl pähkinärouhetta

1 muna

250 g viikunahilloa

150 g sinihomejuustoa

tuoretta timjamia

1. Anna levyjen sulaa huoneenlämmössä. Ripottele sulaneiden levyjen päälle ruokalusikallinen pähkinärouhetta. Kauli levyjä pidemmäksi niin, että pähkinät uppoavat taikinaan ja levyt venyvät noin kolmanneksen.

2. Leikkaa levyt kolmeen osaan neliöiksi. Tee neliöiden kulmiin vinot viillot kohti tortun keskustaa. Nosta joka toinen kulma keskelle torttua. Paina kulmat hyvin kiinni keskelle. Riko muna lasiin ja sekoita hyvin. Voitele tortut. Paista 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia joko yhdessä tai kahdessa erässä.

3. Murustele juusto paloiksi. Lusikoi viikunahilloa tähtien keskelle. Nostele päälle juustoa ja koristele timjamin lehdillä.

Jouluklassikko maistuu myös suolaisena.
Jouluklassikko maistuu myös suolaisena.

Paahdettu punajuurikeitto

6 annosta

Valmistusaika 30 min + paahto 45 min

5 punajuurta

2 sipulia

5 valkosipulinkynttä

1 rkl öljyä

1 tl suolaa

3 hapokasta omenaa

3 dl valkoviiniä

1 tl suolaa

vettä

kardemummakerma

2 dl kuohukermaa

1 tl kardemummaa

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pese punajuuret ja leikkaa kanta pois. Puolita. Kuori sipulit ja valkosipulit. Puolita sipulit. Nosta vihannekset pellille, sivele päälle öljyä ja ripota suolaa. Paahda uunissa 30 minuuttia.

2. Kuori omenat. Poista siemenkota ja puolita. Lisää pellille ja jatka paahtamista vielä 15 minuuttia. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, mausta kardemummalla ja nosta jääkaappiin.

3. Siirrä kasvikset kattilaan. Lisää viini ja suola sekä vettä sen verran, että vihannekset peittyvät. Anna kiehahtaa. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää vettä tarvittaessa. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Sekoita puolet kermavaahdosta keittoon. Jätä loput tarjoiluun.

Pääruoka: karitsan paahtopaisti & parmesaaniperunat

Karpaloinen karitsan paahtopaisti

4 annosta

Valmistusaika 1 t

4 karitsan paahtopaistia (noin 600 g)

1 tl suolaa

1 appelsiini

200 g pakastekarpaloita

2 dl punaviiniä

2 dl muscovado-sokeria

2 kanelitankoa

4 neilikkaa

Koristeluun

kuivattuja karpaloita

tuoretta timjamia

1. Nosta lihat huoneen lämpöön ja suolaa. Pese appelsiini huolellisesti. Leikkaa se siivuiksi. Kokoa kattilaan karpalot, appelsiini, punaviini, sokeri sekä mausteet. Kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia eli kunnes neste alkaa muuttua hillomaiseksi. Siivilöi seos.

2. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Sivele pullasudilla karpalokastiketta lihojen pintaan. Nosta uuniin 15 minuutiksi. Ota ulos uunista ja sivele toinen kerros kastiketta.

3. Kuumenna öljy ja voi. Ruskista lihoja pari minuuttia kummaltakin puolelta. Nosta ne leikkuulaudalle 10 minuutiksi. Siivuta ja koristele kuivatuilla karpaloilla sekä timjamilla.

Voiko juhlan pääruoka todella olla näin vaivaton? Jos perunat meinaavat kuivahtaa uunissa, voitele ne voilla tai öljyllä.
Voiko juhlan pääruoka todella olla näin vaivaton? Jos perunat meinaavat kuivahtaa uunissa, voitele ne voilla tai öljyllä.

Parmesaaniperunat

4 annosta

Valmistusaika 15 min + paisto 1 t

75 g voita

8 jauhoista perunaa

2 rosmariininoksaa

½ ruukkua lehtipersiljaa

1 dl parmesaaniraastetta

1 tl suolaa

1. Kuutioi voi uunivuokaan lämpenemään. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pese perunat huolellisesti. Irrota yrtit varsistaan ja hienonna ne.

2. Sekoita käsin voi, yrtit, parmesaani ja suola. Lisää vuokaan perunat ja hiero seos niiden pintaan. Pistä haarukalla perunoihin muutama reikä. Paahda tunti uunissa. Lisää voita tai öljyä pintaan, jos ne tuntuvat kuivilta.

Jälkiruoka:

Tuplasuklaakakku

10 annosta

Valmistusaika 40 min + paisto 40 min

275 g voita

200 g tummaa suklaata

½ dl portviiniä

5 dl ruokosokeria

5 munaa

5 ½ dl jauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1 ½ tl leivinjauhetta

Kostutukseen

1 appelsiini

Täyte

225 g voita

2 dl tomusokeria

200 g tuorejuustoa

3 rkl portviiniä

½ dl kaakaojauhetta

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Kuutioi voi ja pilko suklaa mikron kestävään kulhoon. Sulata mikrossa lyhyissä pätkissä. Lisää portviini seokseen. Sekoita kuivat aineet yhteen kulhossa.

2. Vatkaa munat ja sokeri sähkövatkaimella noin 5 minuuttia kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vuorotellen suklaaseosta ja kuivia aineita. Sekoittele varovasti.

3 .Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alaosassa noin 40 minuuttia ja testaa, ettei puutikkuun tartu enää taikinaa. Anna kakkupohjan jäähtyä.

4. Nosta voi lämpenemään ja kuutioi se. Purista appelsiinista mehu. Leikkaa kakku kahdeksi tai kolmeksi levyksi. Sivele mehu pullasudilla pohjien päälle.

5. Vatkaa voikuutiot sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää tomusokeri ja jatka vaahdottamista. Lisää tuorejuusto, portviini ja kaakaojauhe ja sekoita kaikki sähkövatkaimella.

6. Nosta pohja tarjoiluastialle. Sivele täytettä väliin ja nosta toinen pohja sen päälle. Sivele taas täytettä ja nosta päällimmäinen kerros. Levitä sen päälle loput täytteestä. Koristele marjoilla tai rouhitulla suklaalla.

Koristele kakku marjoilla tai rouhitulla suklaalla.
Koristele kakku marjoilla tai rouhitulla suklaalla.

Suomalainen kaura erottuu kansainvälisessä kilpailussa edukseen raikkaan ja rikkaan makunsa, mitättömien myrkkymäärien ja puhtaan pohjaveden ansiosta.

Sauna, sisu ja... kauralastut? Suomesta ponnahtaa maailmalle jatkuvasti uusia innovaatioita, ja nyt maailmaa valloittaa uusi naposteltava.

Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen ja tuotekehityspäällikkö Mirva Liukko toivat kauppoihin vuoden alussa Oatis-kaurasnacksit eli suolaiset kauralastut. Idea kauralastuihin syntyi vähän vahingossa keskustelun sivujuonteena.

– Yhteistyökumppanimme kysyi, olemmeko miettineet tekevämme kaurasta jotain, ja meillä oli tarvittava teknologia olemassa. Siitä lähdimme työstämään ideaa eteenpäin, Kastarinen ja Liukko kertovat.

”Idea kaurasnackseihin syntyi vähän vahingossa.”

Molemmat naiset ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Panda-makeisten ja Taffel-sipsien tuotekehityksessä ja viennissä. He tiesivät, että suomalainen kaura on maailmalla kovassa nosteessa ja päättivät kehittää tuotteensa paitsi kotimaiseen, myös kansainväliseen makuun sopivaksi.

Suomessa tuote lanseerattiin alkuvuodesta, ja jo joulukuussa merkittävä brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti kaurasnacksit valikoimiinsa. Lisäksi sitä on viety Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kuwaitiin. Keskusteluja käydään parhaillaan myös muualla Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.

– Suomessa ollaan usein vaatimattomia viennin suhteen, mutta pienemmänkään toimijan ei kannata hävetä. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan. Kaurasnacksilla on ollut paljon kysyntää, siitä on tiedusteltu meiltä spontaanisti ilman, että olemme edes itse tarjonneet tuotetta eteenpäin. Parhaillaan rakennamme uutta konekantaa, että pystymme vastaamaan kysyntään, Kastarinen huomauttaa.

Raikas ja puhdas suomikaura

Myös nyhtökaura yrittää parhaillaan maailmanvalloitusta ja on laajentanut syksyn aikana tarjontaansa Ruotsiin. Mirva Liukon mukaan suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla, koska täällä kasvatettu kaura on niin puhdasta.

– Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Kesäaikana auringonvaloa on paljon enemmän kuin etelämmässä, siksi kauraan kehittyy rikas mutta raikas aromi. Maultaan se onkin rikkaampaa kuin ulkomainen kaura, Liukko listaa.

”Talven ansiosta meillä on puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset.”

– Talven ansiosta meillä on myös puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset. Kasvinsuojeluaineita tarvitaan siis hyvin vähän. Meillä on myös puhtaat pohjavedet. Nämä kaikki tukevat viennissä suomalaisen kauran mainetta.