Salaatinjämät, check. Jogurttipurkin jämät, check. Tehosmoothie on pian valmis! Kuva: Shutterstock
Salaatinjämät, check. Jogurttipurkin jämät, check. Tehosmoothie on pian valmis! Kuva: Shutterstock

Apua, salaatti ehti nahistua ja jogurttipurkin pohjalle jäi kasa sattumia! Ei hätää, niistäkin saa vielä loistavia eväitä pienellä tuunauksella.

Suomessa joka kymmenes leipäpala, vihannes tai banaani heitetään roskiin. Suomalaiset kotitaloudet nakkaavat roskiin vuosittain arviolta 160 miljoonaa kiloa ruokaa, kertoo Luonnonvarakeskus. Se tarkoittaa, että jokainen suomalainen heittää roskiin 20–25 kiloa ruokaa vuosittain.

Onneksi hävikkiä vastaan taistellaan aktiivisesti. Ylijäämäruokaa jaetaan muun muassa Facebookin ruokahävikkiringeissä. Helsingin Kallioon avautui äskettäin jopa kaupunkilaisten yhteinen jääkaappi, johon voi lahjoittaa ruokaa.  

Kenenkään ei tarvitse olla kotona tehomartta tai huippukokki Jyrki Sukula pienentääkseen ruokahävikkiä. ”Tavalliset naiset” eli Me Naisten toimitus paljastaa nyt luottovinkkinsä järkevämpään ruuan kulutukseen.

  1. ”Grillasitko päivällä ruokaa? Grillieväistä syntyy kätevästi espanjalaistyyppinen munakas, johon voi upottaa perunat, kesäkurpitsat, paprikat ja mitä nyt sattuu olemaan tarjolla. Kaiken muunkin mahdollisen voi upottaa munakkaaseen: ruokakerman rippeet, kastikkeen jämät, tänään vanhenevat voileipäkinkut…”
  2. ”Keitetyt perunat ovat kamalia uudelleen lämmitettyinä, mutta pannulla paistettuna niistä tulee ihan ok. Jämämakaronikin saa pannulla uuden elämän.”
     
  3. ”Juustonkannikat voi raastaa ja pakastaa ja käyttää myöhemmin pastoissa, pitsoissa tai gratiineissa.”
     
  4. ”Syötkö sinäkin usein lohta? Totuus on, että uudelleenlämmitetty kala ei ole kauhean hyvää. Lohen tähteet kannattaakin käyttää kylmänä ruisleivän päällä ja saa terveellisen väli- tai iltapalan. Silloin ei tule myöskään ostettua niin paljon muita leikkeleitä.”
     
  5. ”Kuivasta leivästä voi tehdä krutonkeja. Paloittele leivät ja laita kulhoon. Heitä päälle 1–2 ruokalusikkaa öljyä ja haluamiasi mausteita, esimerkiksi oreganoa, basilikaa, valkosipulia ja pippuria. Sekoita. Levitä leipäpalat leivinpaperin päälle uunipellille ja paahda 225 asteessa 5–10 minuuttia, kunnes palat ovat kullanruskeita ja rapeita. Myös ruisleipä toimii yllättävän hyvin krutonkeina tai terveellisinä snäkseinä!”
     
  6. ”Kuivahtaneen leivän voi ajaa myös korppujauhoiksi ja käyttää sitä esimerkiksi lihapullien tai murekkeiden jatkeena.”
     
  7. ”Jääkö tölkkien ja purkkien pohjalle ärsyttäviä jämiä? Esimerkiksi tomaattimurskan sattumia, jogurttipurkin jämiä tai pähkinävoin kerrostumia? Heitä joukkoon lämmintä vettä ja ravista. Saat hetkessä kastikkeen, jonka voit pakastaa vaikkapa jääpalamuotissa myöhempää käyttöä varten tai käyttää suoraan mausteena.”
     
  8. ”Litran jugurttipurkista saa jämät ulos, kun kaataa joukkoon tilkan appelsiinimehua ja ravistaa. Kaada loppu lasiin ja pikasmoothie on valmis!”
     
  9. ”Nuupahtaneet yrttipuskat voi hienontaa ja pakastaa öljyn kanssa jääpalamuoteissa makukuutioiksi, joita voi käyttää keitoissa ja kastikkeissa. Aromit säilyttävät pakkasessa hyvin.”
     
  10. ”Vähän nahistuneista kasviksista ja juureksista voi tehdä sosekeittoa. Tai ne voi pyöräyttää öljyssä ja mausteissa sekä paahtaa uunissa. Niitä voi myös piilottaa erilaisiin uunipastoihin yhdessä edellisen päivän pastanjämien kanssa.”
     
  11. ”Riisinjämät kannattaa paistaa aasialaishenkiseksi herkuksi pannulla öljyn, currytahnan ja pakastevihannesten kanssa. Joukkoon voi rikkoa halutessaan kanamunan tai pari, mikä tuo kermaisempaa makua.”
     
  12. ”Ylijäänyt perunamuusi sopii helppoihin rieskoihin tai sämpylöihin.”
     
  13. ”Älä jätä salaatteja nahistumaan jääkaappiin! Salaattien loput kannattaa kipata tehosekoittimeen ja suristaa vihersmoothieiksi.”
  14. ”Pannukakkuja voi tehdä sekä suolaisia että makeita, riippuen siitä, mitä jämäruokaa kaapissa on. Hedelmälohkot toimivat täytteenä siinä missä kasvikset, juustot ja leikkeleet.”
     
  15. ”Kuivuneesta pullasta ja vaaleasta leivästä kannattaa ehdottomasti tehdä köyhiä ritareita. Jos ei ole kermaa ja hilloa kaapissa, niin aivan hyvää herkkua tulee, kun heittää päälle kanelia ja sokeria.”
     
  16. ”Helpoin hävikkiruokaniksi on yksinkertaisesti pakastaa ruuasta kerta-annoksia. Esimerkiksi kasvissosekeitot ja monet padat eivät mene pakastettaessa miksikään, ja niistä saa kätevän ruuan vaikkapa lounaaksi.”
     
  17. ”Jos en saa syötyä hedelmiä, lohkon niitä paloiksi ja laitan pakkaseen. Jäiset banaaniviipaleet ja viinirypäleet toimivat täydellisinä naposteltavina.”
     
  18. ”Tehokkain hävikkivinkkini on puoliso, joka vihaa ruuan heittämistä roskiin vielä itseänikin enemmän. Hän syö aina esimerkiksi lasten lautaset tyhjiksi.”
     
  19. ”Myös kaikkiruokainen koira on tehokas apuri. Ei jää ruokaa yli, kun koira syö lautasten ja kaappien tähteet.”
     
  20. ”Syön melkein kaikki ateriani ulkona. Se tulee sinkkutaloudessa todistetusti halvemmaksi, varsinkin kun käytän ResQ-palvelua, josta saa ylijäämäruokaa jopa yli puolet halvemmalla kotiin. Ruoka pilaantuu niin nopeasti enkä ehdi käydä joka päivä kaupassa hakemassa tuoretta. Yksineläjä maksaa pienemmistä ostoksistaan myös enemmän kuin useamman henkilön taloudet.”

Puuttuuko listalta sinun suosikkivinkkisi ruokahävikin pienentämiseen? Kerro siitä tämän jutun kommenteissa.

Vierailija

Nerokas jogurttipurkin tyhjennys ja 19 muuta hävikkiniksiä! Tavalliset naiset kertovat, miten ruokaa ei mene turhaan roskiin

Aikoinaan kun vaari oli vielä hengissä nuorempi oli muutama sika lätissä ja niille syötettiin kaikki ylijäämä. Sitten kun sika oli tarpeeksi tuhdissa kunnossa vaari tai taisi olla useammin kylän "teurastaja"otti ja antoi kunnolla pulttia otsaan, kurkku auki ja riippumaan, usein verikin otettiin talteen. Olisiko ollut lähiruokaa parhaimmilaan tuoreimmillaan. Ei mitään pitkin Suomea autoissa kuljetettua stressilihaa.
Lue kommentti