Aino ja Jarmo Koski tykkäävät improvisoida keittiössä. Tällä kertaa ruokaan meni vain kolmea ainesta hetken mielijohteesta, loput oli suunniteltu etukäteen. Kuva: Juha Salminen
Aino ja Jarmo Koski tykkäävät improvisoida keittiössä. Tällä kertaa ruokaan meni vain kolmea ainesta hetken mielijohteesta, loput oli suunniteltu etukäteen. Kuva: Juha Salminen

Salatut elämät -sarjasta sekä lukuisista äänirooleista tuttu näyttelijä Jarmo Koski ja hänen Aino-tyttärensä rakastavat luovaa kokkaamista.

Laitetaanko kaksi pakettia Koskenlaskijaa? Jarmo Koski kysyy toiveikkaasti tyttäreltään.

– Ei kun puolitoista! Isä aina liioittelee ainesten kanssa, Aino Koski huomauttaa.

– Se on kun piti lapsena aina laskea, montako lihapullaa saa ottaa, niin laitan piruuttanikin nyt niin paljon, että varmasti riittää!

– Entä sipulia? Aino kysyy.

– Laitetaan vaan... Mutta täällähän on valkosipuliakin, pannaan sitäkin, Jarmo vastaa.

Currymaustettakin on usein laitettu, mutta ei tänään.

– Ainon taiteilijansilmä sanoo, että currynkeltainen ei sovi yhteen parsakaalinvihreän kanssa, Jarmo naljailee tyttärelleen.

Syntymässä on parhaillaan näyttelijä­isän ja lavastajatyttären yhteinen lempiruoka, parsakaali-broilerivuoka, jota on kokattu monesti, mutta jonka reseptiä ei ole koskaan kirjoitettu paperille. Sellainen suunnitelmallisuus ei ole kummankaan heiniä.

Kun Aino menee ruokakauppaan, taskussa on harvemmin kauppalappu. Pääraaka-aine löytyy fiiliksen ja tarjousten mukaan, ja sitten voikin soittaa isälle: mitä tästä kannattaisi valmistaa?

Jarmolla on usein vastaus valmiina. Tai jollei ole, se kyllä kehittyy puhelun aikana.

Kokki kokeilee

Jarmo itse oppi kokkaamaan teini-ikäisenä isoveljensä kanssa.

– Isäni kuoli, kun olin 13-vuotias, ja äitini sairasteli siihen aikaan paljon. Me nuorimmat veljekset olimme kotona paljon kaksistaan, ja keksimme päästämme ruokalajeja.

Puuhellalla valmistuivat jopa hampurilaiset vaaleista leipäviipaleista ja pihvitaikinasta, johon veljekset keksivät raastaa omenaa.

”Me nuorimmat veljekset olimme kotona paljon kaksistaan, ja keksimme päästämme ruokalajeja.”

Kokeilunhalu ei kadonnut, vaikka Jarmosta tuli omassa perheessä talouden keittiövastaava. Päinvastoin, kolmella lapsella riitti ennakkoluulottomia ideoita, jos omat uhkasivat loppua.

Arvokas ruoka, arvokas aika

Tänään valmistuvan parsakaalivuoan resepti sai alkunsa Kosken perheelle tyypillisellä improvisoinnilla.

– Poikani Tuukka oli pienenä perheen innokkain apukokki ja halusi kerran tehdä ”jotakin erikoista”. Ostimme Koskenlaskija-juustoa ja teimme siitä liemen, jossa keitimme uppomunia, Jarmo kertoo.

Munakeitto oli herkullista, mutta kaipasi vähän väriä ja ehkä jotain terveellistä. Siitäpä idea parsakaaliin. Jossain vaiheessa munat vaihtuivat kanaan ja keitosta jalostui uunivuoka. Tekotapa – kaikki ainekset kypsennetään yhdessä astiassa – puolestaan kertoo reseptin kehittäjän suhteesta tiskaukseen.

Jarmon vaimo Marja kyllä leipoo – ja tiskaa – mutta ei ole laittanut ruokaa ikinä kuin pakon edessä. Vaikka Jarmo tykkää ruuanlaitosta, kävi se lasten ollessa pieniä joskus myös työstä.

– Sen keksiminen lähinnä, että mitä taas tänään laittaisi, Jarmo muistaa.

”Meillä on aina arvostettu ruokaa, mutta myös muita ihmisiä ja ihmisten aikaa.”

Moneen nykylapsiperheeseen verrattuna elämää helpotti kuitenkin se, että kaikki kolme lasta söivät ihan kaikkea. Se taisi silloin olla yleisemminkin tapa. Isä ja tytär eivät kumpikaan muista, että ruuan syömisestä tai syömättä jättämisestä olisi tarvinnut keskustella.

Aino epäilee lapsena eläneensä ”ihan pellossa”, vailla kotiintuloaikoja tai muita isompia sääntöjä. Keittiöönkin hän ehti vasta vanhemmalla iällä.

– Pienempänä Ainolla oli aina niin kiire leikkiä, isä hymyilee.

Kello kuuden päivällisestä perheessä pidettiin kuitenkin kiinni. Kun lapset olivat pieniä, Jarmo työskenteli lastenteatterissa päivänäytöksissä ja oli illat kotona. Kun it-alalla työskentelevä äiti tuli kotiin, syötiin yhdessä ja keskusteltiin. Usein pöydässä istui myös Jarmon sisko tai äiti – tai naapurin lapsia.

– Meillä on aina arvostettu ruokaa, mutta myös muita ihmisiä ja ihmisten aikaa, Aino sanoo.

Simpukkatalkoita ja tuliaisillallisia

Jarmo ja Aino työskentelevät paitsi samalla alalla myös monissa yhteisissä produktioissa. Parhaillaan Aino valmistelee elokuussa ensi-iltaan tulevaa Neuromaani-esitystä, joka yhdistelee tanssia, teatteria ja installaatiotaidetta. Jarmo on siinä mukana ääninäyttelijänä. Töistä tulee puhuttua paljon, mutta isä ja tytär ovat läheisiä vapaa-ajallakin.

”On sikakivaa kokata toisille ja syödä yhdessä. Ihan eri asia kuin yksin omassa yksiössä.”

Usein viikonloppuisin Kosken perheen kolme aikuista lasta kokoontuvat isän ja äidin luo laittamaan ruokaa ja syömään. Sen jälkeen kun esikoinen Venla lopetti punaisen lihan syönnin, muu perhe seurasi perässä. Viimeksi syötiin simpukoita.

– Hurjat talkoot, Jarmo kuvailee.

– On sikakivaa kokata toisille ja syödä yhdessä. Ihan eri asia kuin yksin omassa yksiössä, Aino sanoo.

Perheen yhteisiä perinteitä ovat myös lomien jälkeiset maateemaiset illalliset: syödään matkakohteen ruokia, juodaan tuliaisjuomia ja katsotaan milloin kenenkin lomakuvat.

Kun isä ja tytär kokkaavat yhdessä, Aino ottaa yleensä salaattivastuun. Saa suunnitella homman ihan itse ja improvisoida sekaan mitä mieleen juolahtaa. Vieressä isällä saattaa hulahtaa pääruokaan ekstra-annos kermaa tai katkarapuja.

Tofua ja siedätystä

Vaikka Aino on oppinut valtaosan keittiötaidoistaan isältään, jotain on tarttunut myös tyttäreltä isälle.

– Nykyään panostan entistä enemmän terveellisyyteen, luomuun ja lähiruokaan, Jarmo sanoo.

Aino on myös opettanut Jarmolle tofun ja soijarouheen käyttöä.

– Ilmasto lämpenee, ja lehmät piereskelevät, Jarmo mutisee.

Tytär tykkää myös kokata tulisia ruokia.

– Olen siedättänyt itseäni. Mutta ei saa liikaa laittaa chiliä. Ruuassa pitää olla vivahteita, isä sanoo.

Parsakaalivuoan tuoksu leviää uunista. Tiskeistä on tosiaan tähän mennessä selvitty yhdellä kattilan huljautuksella.

Aino ja Jarmo ovat viime hetkellä päättäneet koristella ruuan tomaattisiivuilla. Maistuu ihanalta – ja taas vähän erilaiselta kuin edellisellä kerralla. Silloin joukkoon taisi mennä pastaa. Resepti on kuitenkin ensi kertaa paperilla. Siitä vain soveltamaan!

Mitä olet oppinut toiselta?

J: Aino on opettanut tekemään belgialaista perunamuusia. Omani kelpaa vain liisteriksi. Olen myös oppinut suvaitsevaisuutta Ainolta.

A: Olen oppinut isältä luovuutta keittiössä: kaikkea voi kokeilla. Isä on myös opettanut kyselemään ja vaatimaan perusteluita asioille sekä toisten kunnioittamista ja kuuntelemista.

Kokkausfilosofiasi?

J: En harrasta mittoja. Varaa pää­raaka-ainetta 150–200 g per syöjä, ja loppu menee fiiliksen mukaan.

A: Syön pääasiassa kasviksia, en koskaan itse kokkaa lihaa. Olen tutustuttanut isänkin moniin kasvisresepteihin.

Keittiövinkki?

J: Laitan pippurit ja rosmariinit teepallossa ruuan joukkoon muhimaan. Maut imeytyvät, mutta mausteet eivät pistele suussa.

A: Kaapissa on aina hyvä olla inkivääriä. Se sopii moniin ruokiin ja parantaa kurkku­kivun. Inkivääri kannattaa säilyttää paperipussissa jääkaapin vihanneslokerossa.

Parsakaali-broilerivuoka

4 annosta

Valmistusaika 30 min + paistoaika 25 min

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1½ pkt Koskenlaskija-juustoa

800 g parsakaalia

voita

korppujauhoja

800 g broilerin jauhelihaa

½ tl mustapippuria

½ tl valkopippuria

1 tl suolaa

1 tl kuivattua meiramia

1 tomaatti

1. Kuori ja hienonna sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kuutioi yksi Koskenlaskija-juusto. Pilko parsakaali reiluiksi paloiksi. Käytä myös varsi. Lado palat kattilaan. Lisää vettä niin, että parsakaalit melkein peittyvät. Nosta kattila hellalle ja lämmitä kiehuvaksi.

2. Veden lämmetessä voitele uunivuoka ja jauhota se korppujauhoilla. Avaa jauhelihapaketit ja mausta jauheliha suoraan paketissa pippureilla ja suolalla.

3. Kun parsakaalit ovat kiehuneet 5 minuuttia, nosta ne reikäkauhalla vedestä uunivuokaan. Säästä keitinvesi kattilassa. Ripottele parsakaalien päälle meirami. Lämmitä uuni 250-asteiseksi.

4. Lisää veteen sipulit, Koskenlaskija ja jauhelihat. Keitä 10 minuuttia välillä sekoittaen. Siivuta sillä välin tomaatti ja leikkaa puolikas juusto tikuiksi.

5. Nostele lihat ja juustoliemi vuokaan parsakaalien päälle. Ripottele päälle korppujauhoa. Koristele vuoka tomaattisiivuilla ja juustotikuilla. Paista uunissa 25 minuuttia.

Otsikkoa muokattu 9.7.2016

Jarmo ja Aino Koski

Jarmo Koski

64-vuotias näyttelijä.

Asuu vaimonsa kanssa Helsingissä.

Tunnetaan erityisesti pitkäaikaisesta tv-roolistaan Salatuissa elämissä sekä ääninäyttelijänä lukuisissa animaatiosarjoissa ja -elokuvissa.

Näyttelee parhaillaan Norjan Lapissa kuvattavassa elokuvassa sekä harjoittelee Seinäjoen kaupunginteatterissa Kvartetti-näytelmää.

Aino Koski

29-vuotias lavastaja.

Asuu yksin Helsingissä.

Lavasti tanssiteos Noble Savagen, joka sai ensi-iltansa 15.4. Lavastanut Loikka-festivaalilla ensi-iltansa saaneen tanssielokuvan Cold Storage.

Talven rakkain juhla ansaitsee arvoisensa herkut. 

Alkuun: brie-salaatti, perunarieskat, punajuurikeitto & makeansuolaiset joulutähdet

Granaattiomenalla raikastettu brie-salaatti

4 annosta

Valmistusaika 30 min

250 g viinirypäleitä

½ rkl öljyä

¼ tl suolaa

100 g lehtikaalia

1 ruukku rapeaa salaattia

200 g brie-valkohomejuustoa

1 dl kuorellisia manteleita

½ ruukkua tuoretta minttua

Kastike

1 granaattiomena

½ dl omenaviinietikkaa

½ dl oliiviöljyä

2 tl hunajaa

½ tl suolaa

½ tl mustapippuria

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Huuhtele viinirypäleet ja kuivaa niitä. Nostele viinirypäleet rankoineen uunipellille tai -vuokaan. Hiero pintaan oliiviöljyä ja ripottele suolaa. Paahda 10-15 minuuttia, kunnes rypäleet ovat vähän rypistyneet.

2. Valmista kastike. Irrota granaattiomenasta siemenet kulhoon. Murskaa niitä muusinuijalla niin, että mehu irtoaa. Siivilöi mehu pienempään kulhoon. Sekoita joukkoon loput ainekset.

3. Huuhtele ja kuivaa lehtikaali ja salaatinlehdet. Revi suupaloiksi. Älä käytä lehtikaalista rankaa. Rouhi mantelit veitsellä. Siivuta brie. Irrota mintunlehdet rangoista.

4. Kokoa tarjoiluastiaan salaattien lehdet. Kaada noin puolet kastikkeesta joukkoon ja sekoittele hyvin. Aseta muut salaattiainekset salaattipedille ja viimeistele lusikoimalla kastiketta juustosiivuille.

Juusto tekee salaatista täyttävän. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Juusto tekee salaatista täyttävän. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Juhlava perunarieska

12 annosta

Valmistusaika 30 min + paisto 30 min

5 dl perunamuusia

4 dl maustamatonta jugurttia

2 dl vettä

2 munaa

2 dl kaurajauhoja

4 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

25 g voita

Täyte

½ kurkku

4 tillin oksaa

2 rkl vettä

2 rkl väkiviinaetikkaa

1 rkl sokeria

2 prk smetanaa

1 punasipuli

100 g kirjolohenmätiä

150 g graavilohta

1. Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Riko kulhoon munat. Sekoita. Mittaa joukkoon perunamuusi, jugurtti ja vesi. Sekoita. Lisää jauhot ja suola vähän kerrallaan.

2. Vuoraa pelti leivinpaperilla ja voitele leivinpaperi ronskisti voilla. Nosta pelti uuniin ja anna voin sulaa. Kun voin kupliminen loppuu nosta pelti uunista ja kaada taikina pellille. Paista 30 minuuttia.

3. Siivuta kurkku ohuiksi siivuiksi juustohöylällä. Hienonna tilli. Mittaa tiiviiskantiseen pakasterasiaan vesi, etikka ja sokeri. Lisää kurkut ja tilli. Ravista rasiaa voimakkaasti.

4. Hienonna sipuli. Levitä jäähtyneelle rieskalle smetana. Nostele päälle tasaisesti kaikkia täytteitä. Kurkuista voi siivilöidä turhan nesteen pois.

Makeansuolaiset joulutähdet

15 torttua

Valmistusaika 15 min + paisto 15 min

5 joulutorttutaikinalevyä

5 rkl pähkinärouhetta

1 muna

250 g viikunahilloa

150 g sinihomejuustoa

tuoretta timjamia

1. Anna levyjen sulaa huoneenlämmössä. Ripottele sulaneiden levyjen päälle ruokalusikallinen pähkinärouhetta. Kauli levyjä pidemmäksi niin, että pähkinät uppoavat taikinaan ja levyt venyvät noin kolmanneksen.

2. Leikkaa levyt kolmeen osaan neliöiksi. Tee neliöiden kulmiin vinot viillot kohti tortun keskustaa. Nosta joka toinen kulma keskelle torttua. Paina kulmat hyvin kiinni keskelle. Riko muna lasiin ja sekoita hyvin. Voitele tortut. Paista 225-asteisessa uunissa 15 minuuttia joko yhdessä tai kahdessa erässä.

3. Murustele juusto paloiksi. Lusikoi viikunahilloa tähtien keskelle. Nostele päälle juustoa ja koristele timjamin lehdillä.

Jouluklassikko maistuu myös suolaisena.
Jouluklassikko maistuu myös suolaisena.

Paahdettu punajuurikeitto

6 annosta

Valmistusaika 30 min + paahto 45 min

5 punajuurta

2 sipulia

5 valkosipulinkynttä

1 rkl öljyä

1 tl suolaa

3 hapokasta omenaa

3 dl valkoviiniä

1 tl suolaa

vettä

kardemummakerma

2 dl kuohukermaa

1 tl kardemummaa

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pese punajuuret ja leikkaa kanta pois. Puolita. Kuori sipulit ja valkosipulit. Puolita sipulit. Nosta vihannekset pellille, sivele päälle öljyä ja ripota suolaa. Paahda uunissa 30 minuuttia.

2. Kuori omenat. Poista siemenkota ja puolita. Lisää pellille ja jatka paahtamista vielä 15 minuuttia. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, mausta kardemummalla ja nosta jääkaappiin.

3. Siirrä kasvikset kattilaan. Lisää viini ja suola sekä vettä sen verran, että vihannekset peittyvät. Anna kiehahtaa. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää vettä tarvittaessa. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Sekoita puolet kermavaahdosta keittoon. Jätä loput tarjoiluun.

Pääruoka: karitsan paahtopaisti & parmesaaniperunat

Karpaloinen karitsan paahtopaisti

4 annosta

Valmistusaika 1 t

4 karitsan paahtopaistia (noin 600 g)

1 tl suolaa

1 appelsiini

200 g pakastekarpaloita

2 dl punaviiniä

2 dl muscovado-sokeria

2 kanelitankoa

4 neilikkaa

Koristeluun

kuivattuja karpaloita

tuoretta timjamia

1. Nosta lihat huoneen lämpöön ja suolaa. Pese appelsiini huolellisesti. Leikkaa se siivuiksi. Kokoa kattilaan karpalot, appelsiini, punaviini, sokeri sekä mausteet. Kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia eli kunnes neste alkaa muuttua hillomaiseksi. Siivilöi seos.

2. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Sivele pullasudilla karpalokastiketta lihojen pintaan. Nosta uuniin 15 minuutiksi. Ota ulos uunista ja sivele toinen kerros kastiketta.

3. Kuumenna öljy ja voi. Ruskista lihoja pari minuuttia kummaltakin puolelta. Nosta ne leikkuulaudalle 10 minuutiksi. Siivuta ja koristele kuivatuilla karpaloilla sekä timjamilla.

Voiko juhlan pääruoka todella olla näin vaivaton? Jos perunat meinaavat kuivahtaa uunissa, voitele ne voilla tai öljyllä.
Voiko juhlan pääruoka todella olla näin vaivaton? Jos perunat meinaavat kuivahtaa uunissa, voitele ne voilla tai öljyllä.

Parmesaaniperunat

4 annosta

Valmistusaika 15 min + paisto 1 t

75 g voita

8 jauhoista perunaa

2 rosmariininoksaa

½ ruukkua lehtipersiljaa

1 dl parmesaaniraastetta

1 tl suolaa

1. Kuutioi voi uunivuokaan lämpenemään. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Pese perunat huolellisesti. Irrota yrtit varsistaan ja hienonna ne.

2. Sekoita käsin voi, yrtit, parmesaani ja suola. Lisää vuokaan perunat ja hiero seos niiden pintaan. Pistä haarukalla perunoihin muutama reikä. Paahda tunti uunissa. Lisää voita tai öljyä pintaan, jos ne tuntuvat kuivilta.

Jälkiruoka:

Tuplasuklaakakku

10 annosta

Valmistusaika 40 min + paisto 40 min

275 g voita

200 g tummaa suklaata

½ dl portviiniä

5 dl ruokosokeria

5 munaa

5 ½ dl jauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1 ½ tl leivinjauhetta

Kostutukseen

1 appelsiini

Täyte

225 g voita

2 dl tomusokeria

200 g tuorejuustoa

3 rkl portviiniä

½ dl kaakaojauhetta

1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Kuutioi voi ja pilko suklaa mikron kestävään kulhoon. Sulata mikrossa lyhyissä pätkissä. Lisää portviini seokseen. Sekoita kuivat aineet yhteen kulhossa.

2. Vatkaa munat ja sokeri sähkövatkaimella noin 5 minuuttia kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vuorotellen suklaaseosta ja kuivia aineita. Sekoittele varovasti.

3 .Kaada taikina vuokaan. Paista uunin alaosassa noin 40 minuuttia ja testaa, ettei puutikkuun tartu enää taikinaa. Anna kakkupohjan jäähtyä.

4. Nosta voi lämpenemään ja kuutioi se. Purista appelsiinista mehu. Leikkaa kakku kahdeksi tai kolmeksi levyksi. Sivele mehu pullasudilla pohjien päälle.

5. Vatkaa voikuutiot sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää tomusokeri ja jatka vaahdottamista. Lisää tuorejuusto, portviini ja kaakaojauhe ja sekoita kaikki sähkövatkaimella.

6. Nosta pohja tarjoiluastialle. Sivele täytettä väliin ja nosta toinen pohja sen päälle. Sivele taas täytettä ja nosta päällimmäinen kerros. Levitä sen päälle loput täytteestä. Koristele marjoilla tai rouhitulla suklaalla.

Koristele kakku marjoilla tai rouhitulla suklaalla.
Koristele kakku marjoilla tai rouhitulla suklaalla.

Suomalainen kaura erottuu kansainvälisessä kilpailussa edukseen raikkaan ja rikkaan makunsa, mitättömien myrkkymäärien ja puhtaan pohjaveden ansiosta.

Sauna, sisu ja... kauralastut? Suomesta ponnahtaa maailmalle jatkuvasti uusia innovaatioita, ja nyt maailmaa valloittaa uusi naposteltava.

Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen ja tuotekehityspäällikkö Mirva Liukko toivat kauppoihin vuoden alussa Oatis-kaurasnacksit eli suolaiset kauralastut. Idea kauralastuihin syntyi vähän vahingossa keskustelun sivujuonteena.

– Yhteistyökumppanimme kysyi, olemmeko miettineet tekevämme kaurasta jotain, ja meillä oli tarvittava teknologia olemassa. Siitä lähdimme työstämään ideaa eteenpäin, Kastarinen ja Liukko kertovat.

”Idea kaurasnackseihin syntyi vähän vahingossa.”

Molemmat naiset ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Panda-makeisten ja Taffel-sipsien tuotekehityksessä ja viennissä. He tiesivät, että suomalainen kaura on maailmalla kovassa nosteessa ja päättivät kehittää tuotteensa paitsi kotimaiseen, myös kansainväliseen makuun sopivaksi.

Suomessa tuote lanseerattiin alkuvuodesta, ja jo joulukuussa merkittävä brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti kaurasnacksit valikoimiinsa. Lisäksi sitä on viety Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kuwaitiin. Keskusteluja käydään parhaillaan myös muualla Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.

– Suomessa ollaan usein vaatimattomia viennin suhteen, mutta pienemmänkään toimijan ei kannata hävetä. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan. Kaurasnacksilla on ollut paljon kysyntää, siitä on tiedusteltu meiltä spontaanisti ilman, että olemme edes itse tarjonneet tuotetta eteenpäin. Parhaillaan rakennamme uutta konekantaa, että pystymme vastaamaan kysyntään, Kastarinen huomauttaa.

Raikas ja puhdas suomikaura

Myös nyhtökaura yrittää parhaillaan maailmanvalloitusta ja on laajentanut syksyn aikana tarjontaansa Ruotsiin. Mirva Liukon mukaan suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla, koska täällä kasvatettu kaura on niin puhdasta.

– Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Kesäaikana auringonvaloa on paljon enemmän kuin etelämmässä, siksi kauraan kehittyy rikas mutta raikas aromi. Maultaan se onkin rikkaampaa kuin ulkomainen kaura, Liukko listaa.

”Talven ansiosta meillä on puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset.”

– Talven ansiosta meillä on myös puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset. Kasvinsuojeluaineita tarvitaan siis hyvin vähän. Meillä on myös puhtaat pohjavedet. Nämä kaikki tukevat viennissä suomalaisen kauran mainetta.