Herkullinen nokkonen sisältää paljon rautaa ja C-vitamiinia. Kuva: Juha-Pekka Laakio
Herkullinen nokkonen sisältää paljon rautaa ja C-vitamiinia. Kuva: Juha-Pekka Laakio

Suomen luonto pursuaa parhaillaan villiyrttejä, joista voi valmistaa monenlaisia herkkuja. Maistuisiko vaikka kuppi herkullista mustaherukanlehtiteetä tai vihersmoothie nokkosen kera?

Suomen luonto on nyt kukkeimmillaan, ja siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Metsässä kannattaa kuljeskella jo siksi, että se rentouttaa ja kohottaa kuntoa. Samalla reissulla kannattaa poimia villiyrttejä nyt, kun ne ovat nuoria ja maku on parhaimmillaan.

Ihan mitä tahansa ei tietenkään voi lautaselle poimia. Älä kerää kasveja tien vierestä tai paikasta, missä on voitu käyttää myrkkyjä tai lannoitteita. Kasvit on syytä pestä kotona huolella.

Allergisten kannattaa aloittaa yrttien käyttö varovaisesti. Muutenkin yrttejä on turvallisinta käyttää kohtuudella. Jos sinulla on sairauksia tai erityisruokavalioita, kysy villiyrttien käytöstä lääkäriltäsi.

Helpointa on aloittaa vaikka näistä yleisistä kasveista:

Mustaherukka

Voimakkaantuoksuiset ja raikkaat mustaherukanlehdet sopivat mausteeksi kana- ja muihin linturuokiin ja jälkiruokiin. Lehdistä voi tehdä kuumaa juomaa samalla tavalla kuin perinteisestä teestä. Kokeilemisen arvoinen on myös mustaherukanlehtiöljy, joka sopii marinadeihin, salaattikastikkeeksi tai jäätelön päälle. Öljyn valmistaminen on helppoa: sekoita lehdet rypsiöljyyn, laita tiiviisti pakattu seos jääkaappiin ja siivilöi lehdet pois viikon kuluttua.

Mustaherukan lehdet säilyvät tuoreena viikon, ja ne voi myös pakastaa tai säilöä etikkaliemessä.

Nokkonen

Nokkosesta voi käyttää nuoret versot, varret ja lehdet. Loppukesästä käytettäväksi sopivat myös nuput ja kukat. Rautapitoista nokkosta voi käyttää pinaatin tavoin esimerkiksi keittoihin, smoothieen ja munakkaisiin. Siitä voi myös tehdä diureettisen nokkosteen, johon saa lisämakua vaikka koivunlehdistä tai kuusenkerkistä. Marttojen sivuilla muistutetaan, että nokkonen kerää itseensä haitallisia nitraatteja, eikä sitä kannata kerätä ravinnoksi mehevämultaisilta typpipitoisilta paikolta.

Tuoreena nokkonen säilyy pari päivää, mutta kuivattuna se kestää talven yli.

Tuoreena nokkonen säilyy pari päivää, mutta kuivattuna se kestää talven yli. Jos syö nokkosen tuoreena tai pakastekuivaa sen, pitää nokkonen ensin kiehauttaa kevyesti vähässä vedessä ja valuttaa siivilässä. Ennen pakastekuivaamista nokkoset puristellaan pyyhkeen avulla kuivaksi. Nokkoset voi myös kuivata ilman keittämistä.

Ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia kertoi Hyvä terveys -lehden artikkelissa, että sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien ei kannata käyttää nokkosta etenkään uutteena tai teenä, mutta nokkosmuhennosta hekin voivat syödä silloin tällöin. 

Lue myös: Keitä ja friteeraa – kokkaa rikkaruohoista herkkuja

Mänty

Mänty muistuttaa maultaan rosmariinia. Havunneulasia ja kerkkiä voi käyttää mausteena erilaisissa liha-, kala-, ja kasvisruuissa. C-vitamiinipitoisista neulasista voi tehdä myös teetä. Yrttitarha.fi -sivuston mukaan mäntyä saa käyttää vain silloin tällöin, sillä neulasista haihtuvat öljyt voivat olla haitallisia.

Rauduskoivu

Kun koivusta ei heru enää mahlaa, on aika käydä lehtien kimppuun. Rauduskoivun silmuja ja lehtiä voi lisätä salaatin joukkoon ja niitä voi käyttää kylmien kastikkeiden, teen – ja jopa viinan­ ­­­ – maustamiseen. Koivunlehtiä suositellaan käytettäväksi vain lyhyitä aikoja kerrallaan.

Koivunlehtien ja mahlan keräämisen tarvitsee maanomistajan luvan.

Suloisen vaaleanvihreä kuusenkerkkä on alkukesän herkku. Kuva: Panu Pälviä
Suloisen vaaleanvihreä kuusenkerkkä on alkukesän herkku. Kuva: Panu Pälviä

Kuusenkerkkä

Kuusenoksien päistä kasvavat vaaleanvihreät kerkät sopivat mausteeksi salaattien sekä savulohen tai mansikoiden kanssa. Kerkät säilyvät tuoreina huoneenlämmössä tai jääkaapin vihanneslokerossa noin viikon. Kerkät voi myös pakastaa. Kuusen havuista voi myös valmistaa teetä. Kuusenkerkkien ja havujen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Nappaa idea: Kuusenkerkkäsiirappia klassikkodrinkeissä: kuusenkerkkä gin & tonic ja kerkkämojito

Lähde: Jouni Toivainen: Viettelevät villiyrtit

Tässä se nyt on: runeberginpannari! Kuva: Soppa 365
Tässä se nyt on: runeberginpannari! Kuva: Soppa 365

Soppa 365 on keksinyt uuden tavan nauttia klassikkoherkkua.

Pian saa herkutella oikein kunnolla, sillä ensi kuussa vietetään sekä Runebergin päivää että laskiaista. Runebergintortut ovat kestohitti, mutta voi suomenruotsalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päivää juhlistaa muutenkin kuin tortuilla. Soppa 365 on nimittäin keksinyt, että runebergintortusta tutut maut sopivat vallan mainiosti myös pannariin.

Pannari saa tortun tapaan klassikkoherkun maun tilkasta karvasmanteliöljyä, mutta lisäksi siihen voi murustaa joulusta ylijääneet piparit. Pannarin kruunaavat tietenkin vadelmamarmeladi ja sokerikuorrutus. Katso runeberginpannarin ohje Soppa365.fi:stä

Pannarin lisäksi klassikkoherkusta voi tuunata myös vadelmaisen drinkin:

Runebergindrinkki

ohje: Katja Nordlund

Vadelmainen runebergindrinkki sopii joko tortun korvikkeeksi tai kaveriksi. Kuva: Katja Nordlund
Vadelmainen runebergindrinkki sopii joko tortun korvikkeeksi tai kaveriksi. Kuva: Katja Nordlund

1 dl kotimaisia pakastevadelmia
2 rkl vodkaa
1/2–1 tl mantelilikööriä (amaretto)
1 tl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
ripaus kardemummaa
koristeeksi piparkakkumuruja

  1. Käytä hiukan sulaneita vadelmia. Älä kaada marjoista irtoavaa mehua pois, vaan käytä myös se juomaan.
  2. Mittaa ainekset tehosekoittajaan tai sauvasekoittimen kulhoon. Annostele mantelilikööriä makusi mukaan.
  3. Pyöräytä tasaiseksi seokseksi. Painele seos tiheän siivilän läpi, jotta saat juomasta sileää.
  4. Kaada juoma lasiin.
  5. Raasta tai murusta koristeeksi pala piparkakkua.

Jos pannari tai drinkki kuulostavat turhan villeiltä makuusi, perinteisen ohjeen runebergintorttuun löydät tämän jutun alusta:

Me Naiset ja Soppa 365 kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Kuva: Panu Pälviä
Kuva: Panu Pälviä

Kasvislasagne on helposti vetinen, mutta tämän herkun ainekset paahdetaan ensin uunissa. Lopputulos on täyteläinen ja juuri sopivan kostea.

ELÄMÄSI PARAS VEGELASAGNE

6 annosta

Valmistusaika 40 min + paisto 50 min

1 pkt lasagnelevyjä

200 g kirsikkatomaatteja

200 g herkkusieniä

2 paprikaa

1 rkl oliiviöljyä

1 tl suolaa

1 prk valmiita punaisia linssejä

2 tomaattia

Tomaattikastike

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 dl valkoviiniä

3 tlk tomaattimurskaa

1 ruukku basilikaa

1 tl suolaa

1 tl mustapippuria myllystä

Juustokastike

4 dl ruokakermaa

100 g sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija)

1 sitruuna

1 tl suolaa

  1. Kuumenna uuni 200-asteiseksi. Puolita kirsikkatomaatit, siivuta sienet ja paprika. Levitä ne uunipellille. Hiero kasvisten pintaan öljy ja suola. Paahda 20 minuuttia uunissa.
  2. Valmista sillä välin kastikkeet. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota niitä öljyssä, kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää pannulle viini ja tomaattimurska. Mausta. Anna kiehua hiljalleen. Irrottele basilikasta lehdet. Säästä osa koristeluun. Hienonna ja lisää kastikkeeseen.
  3. Kuutioi sulatejuusto. Lämmitä ruokakerma kattilassa. Lisää juustokuutiot ja sekoittele, kunnes juusto on sulanut. Raasta sitruunan kuoresta noin puolet ja mausta kastike.
  4. Kokoa lasagne. Valuta linsseistä neste. Lusikoi pohjalle vähän tomaattikastiketta ja asettele sen päälle levyt. Kokoa kerroksittain kaikkia täytteitä, mutta säästä juustokastiketta ja vihanneksia päällimmäiseen kerrokseen. Siivuta tomaatit. Levitä tomaattisiivut ja loput kasvikset päällimmäiseksi. Paista 50 minuuttia keskitasolla. Anna vetäytyä 10 minuuttia ennen tarjoilua. Koristele valmis lasagne basilikalla.