Kuohuviini ei ole vain juhlajuoma – mikä tahansa hyvä hetki on maljan arvoinen. Kuva: Colourbox.
Kuohuviini ei ole vain juhlajuoma – mikä tahansa hyvä hetki on maljan arvoinen. Kuva: Colourbox.

Suomi on hurahtanut kuohareihin.Kerromme kaiken, mitä niistä pitää tietää: kuinka pullo avataan ilman kuohuja ja miten kuplat oikein syntyvät.

Kuohuviinin suosio on singahtanut nousuun kuin ravistetun skumppapullon korkki. Vuosituhannen vaihteesta niiden myynti on lähdes tuplaantunut. Ja nousu vain jatkuu.

Muutos ei koske pelkästään kulutuksen määrää, vaan nyt juodaan myös erilaisia kuohuviinejä. 1980-luvun lopulla laseissa helmeili useimmiten kotimainen herukoista tehty Elysée, mutta nykyään poksautellaan rypäleistä valmistettua juomaa, esimerkiksi espanjalaista cavaa tai italialaista proseccoa. Myös aitoa samppanjaa juodaan enemmän kuin koskaan.

Elämä on yhtä juhlaa

Miksi kuohuviinistä tuli tällainen ilmiö? Hullaantumisen selitykseksi tarjotaan juomavalikoiman laajentumista, hyvää taloudellista tilannetta ja viiniharrastuksen lisääntymistä.

Merkittävin syy löytyy kuitenkin juhlimisessa tapahtuneesta muutoksesta. Hektiseen elämään kaivataan kohokohtia, ja kuohuviini, jos mikä, on kohottava nautinto.

Skoolailuun oikeuttavan ilonaiheen ei tarvitse olla enää elämää suurempi. 50-vuotispäivien, häiden ja valmistujaisten ohella kuplajuomaa kilistellään melko arkisissa tilanteissa: kun otetaan yhdet töiden jälkeen tai vietetään väliaikaa teatterissa.

Kuohuviinien suosio on tuskin nähnyt huippuaan. Monet siiderinjuojat siirtyvät aikuistuessaan ja vaurastuessaan kuohuviineihin – ja siiderinjuojia Suomessa riittää.

Kuoharin suosiota siivittää myös sen monipuolisuus ruokajuomana. Monia kiinnostaa viinin ja ruuan yhteensovittaminen, ja harva viini käy yhtä mallikkaasti ruuan kuin ruuan seuraan. Oikeastaan vain hyvin rasvaiset, tuliset tai savuiset maut kannattaa unohtaa, kun pöydässä on kuohuviiniä.

Kuplista se lähtee

Kuohuviinin taika on sen kuplissa. Avaamattomassa pullossa kuplat muodostava hiilidioksidikaasu on vielä näkymättömissä, mutta kun korkki lähtee, kaasu vapautuu kupliksi. Pieniä kuplia pidetään merkkinä laadukkaasta kuohuviinistä. Ja mitä kauemmin poreilu jatkuu, sen parempi.

Suussa kuplat kuohahtavat vielä uudelleen. Joissakin viineissä kuohahdus tuntuu pistelynä, jopa rajuna hyökkäyksenä. Toisissa viineissä suuhun syntyy kermaisen pehmeä vaahto.

Kuplat saadaan aikaan eri tavoin. Halvimmissa versioissa viiniin pumpataan hiilidioksidia samaan tapaan kuin kotikeittiöiden limukoneilla tehdään poreilevaa vettä. Laadukkaammissa viineissä kuplat ovat hiivan ja sokerin aiheuttaman käymisen tulosta.

Yksi juoma, monta makua

Kuohuviini on kaksi kertaa käynyttä rypäle- tai marjamehua. Ensimmäisessä käymisessä saadaan tavallista viiniä, ja kun tämä viini käytetään toisen kerran, juomaan syntyy kuplia muodostavaa hiilidioksidia. Yksinkertaisimmillaan kuplat vain pumpataan viiniin.

Samppanja
on Ranskan Champagnen alueella perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini.

Makeusaste kertoo, minkä verran juomassa on sokeria. Täysin kuivassa (extra brut) sokeria on vähiten, makeassa yli 50 g/l.

Extra brut
= täysin kuiva

Brut = erittäin kuiva

Sec = kuiva

Demi sec = puolikuiva

Doux = makea

Perinteinen menetelmä.
Jos etiketissä lukee methode traditionnelle, methode champagne, traditional method tai classic method, on kuohujuoma valmistettu samalla menetelmällä kuin arvostettu samppanja.

Crémant on ranskalainen, muualta kuin Champagnen alueelta tuleva kuohuviini, joka on valmistettu perinteisellä menetelmällä.

Cava on espanjalainen, yleensä katalonialainen, perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini.

Sekt on Saksassa valmistettu kuohuviini.

Prosecco on samannimisestä rypäleestä Italian Veneton alueella valmistettu kuohuviini.

Spumante on italialainen kuohuviini.

Asti on italialainen makea kuohuviini.

Blanc de blancs on vaaleista viinirypäleistä valmistettu kuohuviini.

Blanc de noirs
on tummista rypäleistä valmistettu vaalea kuohuviini.

Pullo auki

1. Poista ensin tinapaperin yläosa. Irrota sen jälkeen korkkia sitova rautalankapidike.

2. Pidä pulloa kallellaan, jotta nestepinta olisi mahdollisimman laaja. Silloin juoma ei ryöppyä ulos yhtä helposti. Ota toisella kädellä korkista kiinni. Kierrä kädelläsi pulloa, kunnes korkki alkaa nousta pullosta ja irtoaa. Korkin sijaan kierretään siis pulloa, koska pullosta saa tukevamman otteen ja korkki saattaisi kiertoliikkeessä murtua.

3. Muista pitää pullon suu poispäin itsestäsi ja muista. Jarruta korkin nousua kämmenellä.

4. Jaa laseihin noin desi viiniä. Kaada ensin vähän ja loppu juoma vasta, kun kuohu on laskeutunut. Yhdestä pullosta (0,75 l) riittää juomaa 6–8 lasiin.

Suomalainen kaura erottuu kansainvälisessä kilpailussa edukseen raikkaan ja rikkaan makunsa, mitättömien myrkkymäärien ja puhtaan pohjaveden ansiosta.

Sauna, sisu ja... kauralastut? Suomesta ponnahtaa maailmalle jatkuvasti uusia innovaatioita, ja nyt maailmaa valloittaa uusi naposteltava.

Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen ja tuotekehityspäällikkö Mirva Liukko toivat kauppoihin vuoden alussa Oatis-kaurasnacksit eli suolaiset kauralastut. Idea kauralastuihin syntyi vähän vahingossa keskustelun sivujuonteena.

– Yhteistyökumppanimme kysyi, olemmeko miettineet tekevämme kaurasta jotain, ja meillä oli tarvittava teknologia olemassa. Siitä lähdimme työstämään ideaa eteenpäin, Kastarinen ja Liukko kertovat.

”Idea kaurasnackseihin syntyi vähän vahingossa.”

Molemmat naiset ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Panda-makeisten ja Taffel-sipsien tuotekehityksessä ja viennissä. He tiesivät, että suomalainen kaura on maailmalla kovassa nosteessa ja päättivät kehittää tuotteensa paitsi kotimaiseen, myös kansainväliseen makuun sopivaksi.

Suomessa tuote lanseerattiin alkuvuodesta, ja jo joulukuussa merkittävä brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti kaurasnacksit valikoimiinsa. Lisäksi sitä on viety Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kuwaitiin. Keskusteluja käydään parhaillaan myös muualla Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.

– Suomessa ollaan usein vaatimattomia viennin suhteen, mutta pienemmänkään toimijan ei kannata hävetä. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan. Kaurasnacksilla on ollut paljon kysyntää, siitä on tiedusteltu meiltä spontaanisti ilman, että olemme edes itse tarjonneet tuotetta eteenpäin. Parhaillaan rakennamme uutta konekantaa, että pystymme vastaamaan kysyntään, Kastarinen huomauttaa.

Raikas ja puhdas suomikaura

Myös nyhtökaura yrittää parhaillaan maailmanvalloitusta ja on laajentanut syksyn aikana tarjontaansa Ruotsiin. Mirva Liukon mukaan suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla, koska täällä kasvatettu kaura on niin puhdasta.

– Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Kesäaikana auringonvaloa on paljon enemmän kuin etelämmässä, siksi kauraan kehittyy rikas mutta raikas aromi. Maultaan se onkin rikkaampaa kuin ulkomainen kaura, Liukko listaa.

”Talven ansiosta meillä on puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset.”

– Talven ansiosta meillä on myös puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset. Kasvinsuojeluaineita tarvitaan siis hyvin vähän. Meillä on myös puhtaat pohjavedet. Nämä kaikki tukevat viennissä suomalaisen kauran mainetta.

Savulohiparsapiiraat sopivat niin naposteltaviksi kuin alkupaloiksikin. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg
Savulohiparsapiiraat sopivat niin naposteltaviksi kuin alkupaloiksikin. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg

Saisiko olla perunanachoja, paahtopaistia vai piimäpannacottaa?

Mikä ruoka sopisi parhaiten 100-vuotiaan Suomen juhlistamiseen? Jokin herkullinen ja juhlava, mutta riippuu myös syöjistä. 

Kokosimme ideat itsenäisyyspäivän tarjoiluihin:

Illallispöytään

  1. Poro-persimoniviipaleet ja savulohi-parsapiiraat ihastuttavat alkuruokina.
  2. Maa-artisokkakeitto, juurekset sekä possurulla ja piimäpannacotta muodostavat Suomi-henkisen illallismenun.
  3. Jos tavoitteena on edullinen illallinen, eikä tarjottavien tarvitse olla perinteisiä suomalaisia, itämainen lohi on kokeilemisen arvoinen. Resepti on helppo ja edullinen, mutta lopputulos näyttävä ja maukas.
  4. Jälkimarinoitu paahtopaisti syntyy yllättävän helposti.
  5. Juustokakku on aina hyvä jälkkäri. Kokeile sitruuna-lakujuustokakkua, limetti-minijuustokakkuja, porkkanajuustokakkua tai crème brûlée -kinuskijuustokakkua. 
  6. Mehevä mutakakku käy myös vegaanisille juhlijoille.

Television ääreen

  1. Naposteltavistakin voi tehdä kokonaisen menun: poropiirakkaa, helppoja mätitähtiä, ruisnappeja ja täytettyjä pipareita.
  2. Suolainen fetapannari on nopea, herkullinen ja vieläpä gluteeniton valinta.
  3. Tuhdit vegaaniset perunanachot tuovat potkua Linnan juhlien katsomoon.
  4. Kaipaatko jotakin klassista, mutta uusin maustein? Testaa joulutorttujen uusia täytteitä.

Rentoon juhlintaan

  1. Söpöt sorbettikuoharit kruunaavat bileet.
  2. Salaattibaari pitää bilettäjät kylläisinä, ja syötävää löytyy niin kalan kuin kasvistenkin ystävälle. 
  3. Herkullinen peltigalette pelastaa laiskan emännän juhlat.
  4. Herkkujälkkäri ei aina vaadi mittavia valmisteluja: tiramisu-jäätelökakku syntyy kymmenessä minuutissa.
  5. Aina puhutaan Linnan juhlien boolista, mutta kyllä kotibileissäkin osataan booleja tehdä.