Laulaja Pete Parkkoselle maistuu ruuan kanssa maito.
Laulaja Pete Parkkoselle maistuu ruuan kanssa maito.
Matti Rönkä
Matti Rönkä
Ville Keskilä
Ville Keskilä

Yksi tykkää puurosta, toinen itse kasvatetuista tomaateista ja kolmas mamman kesäkeitosta, mutta kaikki rakastavat syömistä. Minkälaisella aterialla julkkismiehet hurmataan?

Herkkupalat metsästä ja kaupungista

Pete Parkkonen, 19, laulaja:

”Olen kaikkisuinen. Kun on nälkä, syön mitä eteen tulee. Ennen inhosin pinaattikeittoa, fetaa ja homejuustoa, mutta nyt syön niitäkin.

Tarvitsen ruokaa monta kertaa päivässä. Suosikkiaamupalani on paahtoleipä voilla ja mansikkahillolla. Lisänä mansikka-vaniljajogurttia ja Tiikerin päiväuni -teetä.

Mikäli menen illalliselle ravintolaan, valitsen pihvin. Useimmiten härän sisälihapihvin punaviinikastikkeella ja perunamuusilla. Lisänä kasviksia ja punaviiniä, chileläistä!

Herkkuani on isän hirvenlihakäristys, jonka tekemiseen menee yli neljä tuntia. Tyttöystävän luona Raisiossa syömme usein kiinalaista: härkää mustapippurikastikkeessa kuumalla rautalevyllä. Se on tosi hyvää!

Jos kokkaan itse ja on kiire, teen nuudeleita. Kun on aikaa, valmistan riisi- tai pastaruokaa. Usein kattilassa porisee jauhelihakastike. Silloin tällöin ostan pari pakettia maksalaatikkoa.

Parasta ruokaa saa kotona Pihtiputaalla, Elämäjärvellä. Kesällä voin vetää pieniä uusia perunoita vaikka 30 ihan leffaa katsoessa. Isä metsästää, joten lihaa löytyy. Lisäksi tulevat takapihan sienet ja marjat.”

Mansikkamaitoa ja ruisleipää

Matti Rönkä, 49, uutisankkuri ja dekkaristi

”Vaikka olen herkuttelija, maussani on hävettäviä puutteita. En syö kaalikeittoa tai -laatikkoa enkä silliä tai silakkaa. Kovasti olen yrittänyt opetella, mutta nyt olen antanut periksi.

Kalaa haluaisin syödä enemmän, koska tässä benecol-iässä terveellisyys nousee arvoonsa. Koetan syödä runsaasti salaatteja ja kasviksia. Onneksi pidän niistä.

Arvostan aitoja makuja enkä pidä lisäaineista. Koska urheilen paljon, syön hitaita hiilihydraatteja. Treenin jälkeen otan ruisleivän, en suklaapatukkaa.

Vaikka urheilen paljon, joudun tarkkailemaan kilojani. Onneksi kevyt ja terveellinen ruoka voi maistua hyvältä. Syön minä epäterveellisestikin, varmaan pari kertaa viikossa. Suurimmat ruokasyntini ovat venäläinen meetvursti ja pulla. Korvapuustin kanssa juon viskiä, se on mahtava yhdistelmä!

Koska olen kasvanut Itä-Suomessa, rakastan ruisleipää ja tuoretta rieskaa. Taikinajuureen tehty ruisleipä on ylellisyyttä, samoin hyvin tehdyt karjalanpiirakat. Uunissa haudutetut paistit ja riista olivat lapsuudessani arkea. Nyt niistä on tullut herkkuja.

Etnisistä ruuista syön mieluiten intialaista. Myös kiinalainen ja japanilainen maistuvat. Kun haluan herkutella, haen hallista juustoja ja ylikypsää kinkkua.

Mansikkaseudulla kasvaneena olen tietysti mansikoiden ystävä.”

Pihvimies rakastaa kasviksia

Ville Keskilä, 35, näyttelijä:

”Rakastan ruokaa. Syön mitä vain, paitsi maksalaatikon rusinoita ja vihreitä kuulia.

Nälkäisin olen töiden jälkeen, vaikka syön päivän mittaan useasti. Illalla lautasellani on yleensä pihvi ja salaattia tai runsas kanasalaatti. Lasi punaviiniä ja jälkkäriksi tummaa suklaata, nam!

Nuorempana tykkäsin huoltamosapuskasta: ranskalaisista ja pihvistä, jonka päällä oli ketsuppia, sinappia ja HP-kastiketta. Nyt rasvaisesta ruuasta tulee paha olo.

Löysin kasvikset vaimon ansiosta. Olen innostunut niistä toden teolla, koska meillä on kasvimaa ja -huone. Saamme kurkut, pavut,  mansikat ja monet muut omasta pihasta.

Ruokamakuni on perinteinen. Tykkään jauhelihasta, broilerista, lihapadoista, perunasta ja pihvistä. Intialaisten ja thaimaalaisten ruokien mausteisuus ja vahva valkosipuli ovat myös mieleeni, ja wasabiin ja soijaan olen ihan hulluna.

Kalaa haluaisin syödä enemmän, mutta nälkäisenä en malta etsiä ruotoja. Nyt syön lähinnä lohta.

Mukava kesäateria alkaa uusilla perunoilla ja sillillä, joka on niitä harvoja asioita, joita kesällä täytyy hakea kaupasta. Perunat ja silli mahassa on leppoisaa siirtyä grillaamaan pihvejä ja vartaita.

Jälkiruuaksi otan mieluiten raparperi- tai omenapiiraan, tai mansikoita ja jäätelöä!”

Minkälaisella juhannusreseptillä sinä hurmaisit Peten, Matin tai Villen?

Osallistu kilpailuun!

Key lime piesta eli limepiirakasta tunnetaan monta versiota. Tässä yksi helpoimmasta päästä. Kuva: Viola Minerva Virtamo / Cozy Publishing.
Key lime piesta eli limepiirakasta tunnetaan monta versiota. Tässä yksi helpoimmasta päästä. Kuva: Viola Minerva Virtamo / Cozy Publishing.

Yksinkertainen on kaunista, todistaa ruokakirjailija Emma Ivane. Hänen versiossaan kuuluisasta key lime pie -limepiirakasta on vain kolme ainesosaa.

Klassinen limepiirakka meni uusiksi, kun ruokakirjailija ja kakkutaiteilija Emma Ivane tarttui siihen tuoreessa leivontateoksessaan Vain 3 (Cozy Publishing, 2018). ”Raaka-aineiden määrästä on tingitty, mutta mausta ei ollenkaan”, Emma mainitsee reseptin yhteydessä.

Limepiirakka (key lime pie)

Määrä: 10 palaa

Valmistusaika: 45+45 min sekä 5 h jäähdytys

Ainekset:

  • 200g digestivekeksejä
  • 2 tlk (à 397 g) kondensoitua maitoa
  • 6 limettiä

Tee näin:

  1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Leikkaa halkaisijaltaan 24 cm kokoiseen irtopohjapiirakkavuokaan pohjan muotoinen pala leivinpaperia. 
  2. Murskaa keksit ja sekoita 4 rkl kondensoitua maitoa keksimurun joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Paista keksipohjaa uunin keskitasolla 5 minuutin ajan. 
  3. Sekoita keskenään loput kondensoidusta maidosta, 3 tl limetin raastettua kuorta (varaa lisäksi pieni määrä koristeluun) ja 2 dl mehua. Kaada vuokaan.
  4. Paista uunin keskitasolla 10 minuuttia. Käännä sitten uuni pois päältä ja jätä piirakka jälkilämpöön 30 minuutiksi.
  5. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia tai yön yli. 
  6. Nosta piirakka vuoasta  ja siirrä tarjoilulautaselle. Koristele raastetulla limetinkuorella.

Parsakausi on täällä! Kokosimme vinkit, joiden avulla et voi epäonnistua sen valmistamisessa.

  1. Paista, älä keitä! Klassisin tapa parsan valmistukseen on keittäminen. Keittömällä parsatangoista tulee kuitenkin helposti ylikypsiä lölleröitä. Siksi parsat kannattaa valmistaa uunissa. Paista parsoja 175 asteessa 10 minuuttia. Silloin parsat pysyvät napakoina eivätkä löllähdä.
  2. Tarkkana kaupassa! Valitse puntti, jossa on ehjät kiinteät nuput ja sileät varret. Ryppyvartiset kannattaa jättää kauppaan. Ulkomaisen parsan kausi on huhti-toukokuussa, mutta suomalainen parsa kypsyy vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.
  3. Parsoja ei ole pakko kuoria. Etenkin ohuet, tuoreet parsat voi hyvin syödä kuorineen. Oikein paksun varren voi halutessaan toki kuoria. Parhaiten parsojen kuorimiseen soveltuu liikkuvateräinen kuorimaveitsi, joka irrottaa kuoren ohuelti.
  4. Napsauta varsi poikki! Parsan alaosa on puumainen eikä sitä ole mukava saada lautaselle. Helpoiten käsittelet parsan tarttumalla kiinni varren lopusta ja puolivälistä ja taittamalla vartta. Varsi katkeaa luonnostaan oikeasta kohtaa.
  5. Parsa sopii ihan sellaisenaan hyvin kevyen aterian lisukkeeksi. Tämä kasvis on keventäjän ystävä. Parsassa on vähän kaloreita, vain noin 30 kilokaloria sadassa grammassa.
  6. Mitä juotavaksi? Valitse parsan seuraksi rapsakka riesling tai hedelmäinen sauvignon blanc. Kuiva, hapokas ja sitruksinen viini imartelee parsaruokia. Dr. Loosen Wehlener Riesling (12,98 € / 0,375 l) on keskitäyteläinen kuiva valkoviini, joka sopii niin kalan kuin parsankin parhaaksi kaveriksi. Brancott Estate Flight Sauvignon Blanc (11,60 €/ 0,75 l) on mainio yleisviini, joka käy paitsi parsan painikkeeksi myös kala- ja äyriäisruokien kera tai ihan vain aperitiivina.

Kaksi nopeaa parsaherkkua

  • Pekoniparsa: Taita puumainen varsi pois. Kääri parsa pekoniin ja paista pannulla rapeaksi. Tarjoile sellaisenaan tai salaattipedillä.
  • Pikalastut: Katkaise varsi pois ja siivuta parsa kuorimaveitsellä lastuiksi. Mausta sitruunalla, balsamico-siirapilla ja mantelilastuilla.

Pekoniin kääritty parsa on täyttävä kevätklassikko.
Pekoniin kääritty parsa on täyttävä kevätklassikko.