Kuva: Colourbox
Kuva: Colourbox

Ihan hyvä pullopunaviini on seisonut avattuna jääkaapissa viikon. Voisikohan sen vielä juoda?

– Avattu viini säilyy hyvänä jääkaapissa muutamasta päivästä useampaan. Säilymisaika riippuu paljon siitä, millainen viini on kyseessä ja paljonko pullossa on jäljellä, Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna kertoo.

Muutama päivä on melko lyhyt aika, mutta älä huoli: jos viini maistuu juojan mielestä hyvältä, mikään ei estä juomasta sitä myöhemminkään.

– Jos oma nenä ja suu eivät estä juomasta, ei ole mitään syytä jättää viiniä nauttimatta. Viini ei pilaannu eikä siitä muodostu myrkkyä. Säilyminen on makukysymys.

Huonoksi mennyt eli hapettunut viini saa omenankotamaisia piirteitä, tympeitä aromeja. Sen hedelmäisyys katoaa ja mausta tulee sherrymäinen.

– Jos irvistyttää, viini ei ole kunnossa, Vilkuna summaa.

Pikaopas viinisäilyvyyteen

1. Mitä vähemmän viinipullossa on jäljellä, sitä huonommin se säilyy. Kun viiniä on pullon pohjalla vain vähän, viinin pinnan ja korkin välissä on enemmän happea ja hapettuminen nopeutuu.

2. Punaviini säilyy parempana pidempään, mutta ero valkoviinin säilyvyyteen on hiuksenhieno.

3. Viini, jossa on enemmän alkoholia, säilyy pidempään. Samoin makeat viinit säilyvät sokerimääränsä takia paremmin. Esimerkiksi makea valkoviini säilyy kuivaa kauemmin.

4. Kierrekorkki on tiiviimpi, joten sillä suljettujen viinipullojen sisältö säilyy paremmin. Kuplajuomat säilyvät huonoiten, koska niihin on vaikea saada tiivistä korkkia. Tähän tarpeeseen on onneksi kehitetty sulkijoita.

5. Laatikkoviinit säilyvät parhaiten, jopa viikkoja. Hanan kautta pussiin saattaa päästä vähän ilmaa, mutta säilytysaika on silti pulloviiniä pidempi.

Vinkki: Jos olet juonut puolet viinistä, kaada loppu viini pienempään pulloon, vaikka 0,5 litran. Pulloon jää happea vähemmän, ja viini säilyy pidempään kuin suuressa pullossa. Muista sulkea säilytyspullo tiiviisti.

Lue myös:

Parhaat alle 10 euron viinit – ammattilaiset arvioivat

Voiko viikon vanhaa pizzaa syödä jääkaapista?

Viiniasiantuntijan valinnat: Nämä ovat juhannuksen parhaat laatikkoviinit

Key lime piesta eli limepiirakasta tunnetaan monta versiota. Tässä yksi helpoimmasta päästä. Kuva: Viola Minerva Virtamo / Cozy Publishing.
Key lime piesta eli limepiirakasta tunnetaan monta versiota. Tässä yksi helpoimmasta päästä. Kuva: Viola Minerva Virtamo / Cozy Publishing.

Yksinkertainen on kaunista, todistaa ruokakirjailija Emma Ivane. Hänen versiossaan kuuluisasta key lime pie -limepiirakasta on vain kolme ainesosaa.

Klassinen limepiirakka meni uusiksi, kun ruokakirjailija ja kakkutaiteilija Emma Ivane tarttui siihen tuoreessa leivontateoksessaan Vain 3 (Cozy Publishing, 2018). ”Raaka-aineiden määrästä on tingitty, mutta mausta ei ollenkaan”, Emma mainitsee reseptin yhteydessä.

Limepiirakka (key lime pie)

Määrä: 10 palaa

Valmistusaika: 45+45 min sekä 5 h jäähdytys

Ainekset:

  • 200g digestivekeksejä
  • 2 tlk (à 397 g) kondensoitua maitoa
  • 6 limettiä

Tee näin:

  1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Leikkaa halkaisijaltaan 24 cm kokoiseen irtopohjapiirakkavuokaan pohjan muotoinen pala leivinpaperia. 
  2. Murskaa keksit ja sekoita 4 rkl kondensoitua maitoa keksimurun joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Paista keksipohjaa uunin keskitasolla 5 minuutin ajan. 
  3. Sekoita keskenään loput kondensoidusta maidosta, 3 tl limetin raastettua kuorta (varaa lisäksi pieni määrä koristeluun) ja 2 dl mehua. Kaada vuokaan.
  4. Paista uunin keskitasolla 10 minuuttia. Käännä sitten uuni pois päältä ja jätä piirakka jälkilämpöön 30 minuutiksi.
  5. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja anna tekeytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia tai yön yli. 
  6. Nosta piirakka vuoasta  ja siirrä tarjoilulautaselle. Koristele raastetulla limetinkuorella.

Parsakausi on täällä! Kokosimme vinkit, joiden avulla et voi epäonnistua sen valmistamisessa.

  1. Paista, älä keitä! Klassisin tapa parsan valmistukseen on keittäminen. Keittömällä parsatangoista tulee kuitenkin helposti ylikypsiä lölleröitä. Siksi parsat kannattaa valmistaa uunissa. Paista parsoja 175 asteessa 10 minuuttia. Silloin parsat pysyvät napakoina eivätkä löllähdä.
  2. Tarkkana kaupassa! Valitse puntti, jossa on ehjät kiinteät nuput ja sileät varret. Ryppyvartiset kannattaa jättää kauppaan. Ulkomaisen parsan kausi on huhti-toukokuussa, mutta suomalainen parsa kypsyy vasta toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.
  3. Parsoja ei ole pakko kuoria. Etenkin ohuet, tuoreet parsat voi hyvin syödä kuorineen. Oikein paksun varren voi halutessaan toki kuoria. Parhaiten parsojen kuorimiseen soveltuu liikkuvateräinen kuorimaveitsi, joka irrottaa kuoren ohuelti.
  4. Napsauta varsi poikki! Parsan alaosa on puumainen eikä sitä ole mukava saada lautaselle. Helpoiten käsittelet parsan tarttumalla kiinni varren lopusta ja puolivälistä ja taittamalla vartta. Varsi katkeaa luonnostaan oikeasta kohtaa.
  5. Parsa sopii ihan sellaisenaan hyvin kevyen aterian lisukkeeksi. Tämä kasvis on keventäjän ystävä. Parsassa on vähän kaloreita, vain noin 30 kilokaloria sadassa grammassa.
  6. Mitä juotavaksi? Valitse parsan seuraksi rapsakka riesling tai hedelmäinen sauvignon blanc. Kuiva, hapokas ja sitruksinen viini imartelee parsaruokia. Dr. Loosen Wehlener Riesling (12,98 € / 0,375 l) on keskitäyteläinen kuiva valkoviini, joka sopii niin kalan kuin parsankin parhaaksi kaveriksi. Brancott Estate Flight Sauvignon Blanc (11,60 €/ 0,75 l) on mainio yleisviini, joka käy paitsi parsan painikkeeksi myös kala- ja äyriäisruokien kera tai ihan vain aperitiivina.

Kaksi nopeaa parsaherkkua

  • Pekoniparsa: Taita puumainen varsi pois. Kääri parsa pekoniin ja paista pannulla rapeaksi. Tarjoile sellaisenaan tai salaattipedillä.
  • Pikalastut: Katkaise varsi pois ja siivuta parsa kuorimaveitsellä lastuiksi. Mausta sitruunalla, balsamico-siirapilla ja mantelilastuilla.

Pekoniin kääritty parsa on täyttävä kevätklassikko.
Pekoniin kääritty parsa on täyttävä kevätklassikko.