Jokainen espanjalainen syö vuodessa kokonaisen ilmakuivatun kinkun.

Lautaselle tipahtelevat tummanpunaiset kinkkuviipaleet kiiltävät kuin ne olisi sivelty öljyllä. Madridilaisen baarin tarjoilija vuolee paloja kokonaisesta siankoivesta, joka on kiinnitetty ruuvipenkkiä muistuttavaan laitteeseen. Läskin reunustamat viipaleet maistuvat taivaallisilta. Rasva sulaa suuhun ja suola puraisee kieltä. Makupalalla on kuitenkin hintaa. Pienestä lautasellisesta saa pulittaa yli 18 euroa.

– Pata negra on kinkkujen Ferrari, Jesukseksi esittäytyvä mies selittää.

Tiskiin nojaava Jesus mutustelee kinkkua joka päivä, kuten moni muukin Espanjassa. On laskettu, että jokainen espanjalainen syö vuodessa kokonaisen ilmakuivatun kinkun – se on maailmanennätys. Kinkkuja näkyy kaikkialla: sorkista ripustettuja sianjalkoja roikkuu kaupoissa, baareissa ja ravintoloissa.

Yleensä espanjalaisten lautasella tai leivän välissä ei ole ”ferraria”, vaan edullisempaa serranokinkkua. Laman ravistelemassa Espanjassa serranopaketteja myydään marketeissa eurolla, ja kokonaisen koiven saa tarjouksesta viidelläkympillä.

Arvostetummat iberiankinkut maksavat vähintään kolminkertaisesti. Ennen kinkut valmistuivat kotiullakoilla, joissa ne roikkuivat kuukausia syksyn teurastuksen jälkeen. Nyt sianjalat suolataan ja kuivataan suurissa laitoksissa, joissa eri vuodenaikojen olot saadaan aikaiseksi koneilla. Aikaa kuivumiseen menee edelleen rutkasti, vähintään vuosi. Jaloimmat kinkut kuivuvat ja keräävät makua jopa neljä vuotta.

Kinkkutehtaan syksy- ja talvihalleissa on viileää, hiukan lämpimämmässä keväthallissa puolestaan kosteaa. Siellä kinkkujen pintaan kasvaa vaalea homepeite, joka saa lihan näyttämään syömäkelvottomalta. Kotikeittiössä moiset homekasat lentäisivät kompostiin, mutta se olisi hätäinen ja tyhmä teko.

Kun siankoipi siirtyy kesään, home kuivuu pois, ja lihan pinnalla viihtyneestä kasvustosta jää jäljelle vain ihanaa makua. Hintavat herkkukinkut valmistuvat ruskeaihoisen iberiansian lihasta. Ylistetyin iberianpossu laiduntaa Portugalin rajan läheisillä vuoristoalueilla ja syö ruohon ja yrttien ohella puista pudonneita tammenterhoja. Jaloittelu ja tuore ruoka tekevät eläimen rasvasta laadukasta.

– Siksi minullakin on loistavat kolesteroliarvot, Jesus sanoo ja taputtaa pientä vatsakumpuaan.

Kallein kinkku tehdään tammenterhoja syöneestä siasta

  • Espanjalainen ilmakuivattu kinkku on kuivempi,aromikkaampi ja rasvaisempi kuin esimerkiksi italialainen ilmakuivattu kinkku.
  • Se menettää kuivuessaan yli kolmanneksen painostaan.
  • Espanjalaisten perheiden jouluherkku. Pienet perheet ostavat ilmakuivatun lavan.
  • Jamón serrano: suomalaista sikaa vastaavasta valkoisesta siasta tehty kinkku.
  • Jamón ibérico: kinkku mustasorkkaisen vapaasti laiduntavan iberianpossun lihasta.
  • Jamón ibérico de bellota: kallein kinkku, joka valmistetaan tammenterhoja syöneestä siasta.

Suomalainen kaura erottuu kansainvälisessä kilpailussa edukseen raikkaan ja rikkaan makunsa, mitättömien myrkkymäärien ja puhtaan pohjaveden ansiosta.

Sauna, sisu ja... kauralastut? Suomesta ponnahtaa maailmalle jatkuvasti uusia innovaatioita, ja nyt maailmaa valloittaa uusi naposteltava.

Real Snacks Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen ja tuotekehityspäällikkö Mirva Liukko toivat kauppoihin vuoden alussa Oatis-kaurasnacksit eli suolaiset kauralastut. Idea kauralastuihin syntyi vähän vahingossa keskustelun sivujuonteena.

– Yhteistyökumppanimme kysyi, olemmeko miettineet tekevämme kaurasta jotain, ja meillä oli tarvittava teknologia olemassa. Siitä lähdimme työstämään ideaa eteenpäin, Kastarinen ja Liukko kertovat.

”Idea kaurasnackseihin syntyi vähän vahingossa.”

Molemmat naiset ovat aiemmin työskennelleet muun muassa Panda-makeisten ja Taffel-sipsien tuotekehityksessä ja viennissä. He tiesivät, että suomalainen kaura on maailmalla kovassa nosteessa ja päättivät kehittää tuotteensa paitsi kotimaiseen, myös kansainväliseen makuun sopivaksi.

Suomessa tuote lanseerattiin alkuvuodesta, ja jo joulukuussa merkittävä brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti kaurasnacksit valikoimiinsa. Lisäksi sitä on viety Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kuwaitiin. Keskusteluja käydään parhaillaan myös muualla Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa.

– Suomessa ollaan usein vaatimattomia viennin suhteen, mutta pienemmänkään toimijan ei kannata hävetä. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan. Kaurasnacksilla on ollut paljon kysyntää, siitä on tiedusteltu meiltä spontaanisti ilman, että olemme edes itse tarjonneet tuotetta eteenpäin. Parhaillaan rakennamme uutta konekantaa, että pystymme vastaamaan kysyntään, Kastarinen huomauttaa.

Raikas ja puhdas suomikaura

Myös nyhtökaura yrittää parhaillaan maailmanvalloitusta ja on laajentanut syksyn aikana tarjontaansa Ruotsiin. Mirva Liukon mukaan suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla, koska täällä kasvatettu kaura on niin puhdasta.

– Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Kesäaikana auringonvaloa on paljon enemmän kuin etelämmässä, siksi kauraan kehittyy rikas mutta raikas aromi. Maultaan se onkin rikkaampaa kuin ulkomainen kaura, Liukko listaa.

”Talven ansiosta meillä on puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset.”

– Talven ansiosta meillä on myös puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset. Kasvinsuojeluaineita tarvitaan siis hyvin vähän. Meillä on myös puhtaat pohjavedet. Nämä kaikki tukevat viennissä suomalaisen kauran mainetta.

Savulohiparsapiiraat sopivat niin naposteltaviksi kuin alkupaloiksikin. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg
Savulohiparsapiiraat sopivat niin naposteltaviksi kuin alkupaloiksikin. Kuva: Sanoma-arkisto / Pia Inberg

Saisiko olla perunanachoja, paahtopaistia vai piimäpannacottaa?

Mikä ruoka sopisi parhaiten 100-vuotiaan Suomen juhlistamiseen? Jokin herkullinen ja juhlava, mutta riippuu myös syöjistä. 

Kokosimme ideat itsenäisyyspäivän tarjoiluihin:

Illallispöytään

  1. Poro-persimoniviipaleet ja savulohi-parsapiiraat ihastuttavat alkuruokina.
  2. Maa-artisokkakeitto, juurekset sekä possurulla ja piimäpannacotta muodostavat Suomi-henkisen illallismenun.
  3. Jos tavoitteena on edullinen illallinen, eikä tarjottavien tarvitse olla perinteisiä suomalaisia, itämainen lohi on kokeilemisen arvoinen. Resepti on helppo ja edullinen, mutta lopputulos näyttävä ja maukas.
  4. Jälkimarinoitu paahtopaisti syntyy yllättävän helposti.
  5. Juustokakku on aina hyvä jälkkäri. Kokeile sitruuna-lakujuustokakkua, limetti-minijuustokakkuja, porkkanajuustokakkua tai crème brûlée -kinuskijuustokakkua. 
  6. Mehevä mutakakku käy myös vegaanisille juhlijoille.

Television ääreen

  1. Naposteltavistakin voi tehdä kokonaisen menun: poropiirakkaa, helppoja mätitähtiä, ruisnappeja ja täytettyjä pipareita.
  2. Suolainen fetapannari on nopea, herkullinen ja vieläpä gluteeniton valinta.
  3. Tuhdit vegaaniset perunanachot tuovat potkua Linnan juhlien katsomoon.
  4. Kaipaatko jotakin klassista, mutta uusin maustein? Testaa joulutorttujen uusia täytteitä.

Rentoon juhlintaan

  1. Söpöt sorbettikuoharit kruunaavat bileet.
  2. Salaattibaari pitää bilettäjät kylläisinä, ja syötävää löytyy niin kalan kuin kasvistenkin ystävälle. 
  3. Herkullinen peltigalette pelastaa laiskan emännän juhlat.
  4. Herkkujälkkäri ei aina vaadi mittavia valmisteluja: tiramisu-jäätelökakku syntyy kymmenessä minuutissa.
  5. Aina puhutaan Linnan juhlien boolista, mutta kyllä kotibileissäkin osataan booleja tehdä.