Kuvat
Shutterstock
Se tunne, kun yritit selvitä reseptissä ilmoitetussa ajassa ja kaikki meni mönkään.
Se tunne, kun yritit selvitä reseptissä ilmoitetussa ajassa ja kaikki meni mönkään.

Kysyimme ruokatoimittajalta, ovatko reseptien aika-arviot vain mestarikokkeja varten.

Herkullisten uutuusruokien reseptejä selaillessa vesi herahtaa helposti kielelle. Kokkausintoa latistaa vain yksi asia: onko näistä yksikään oikeasti mahdollista toteuttaa arki-iltana?

Ruokaohjeissa ilmoitetaan usein sinänsä kätevästi arvio siitä, missä ajassa kyseinen murkina valmistuu. Ongelma on, että arviot tuntuvat tavallisesta pulliaisesta useimmiten lähinnä utopistisilta. Herkullisen padan pitäisi jo höyrytä lautasilla, mutta sitä huomaa itse vasta pilkkovansa kasviksia.

Mistä oikein kiikastaa? Pitäisikö ainesosien olla ennakkoon valmiiksi hienonnettuina astioissa kuin television kokkiohjelmissa ikään? Vai onko ajat mitoitettu vain huippunopeiden mestarikokkien tahtiin sopiviksi?

Me Naisten ja Soppa365:n ruokatoimittaja Krista Kupariharju arvelee, että aika-arvion ja todellisen ajan välinen ero johtuu ennen kaikkea kahdesta asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Aika-arviot perustuvat siihen, että tarvittavat asiat ovat käden ulottuvilla, eikä niitä tarvitse lähteä hakemaan jääkaapista, Krista sanoo.

Valmiiksi pilkottuna ainesten ei sentään tarvitse olla, vaan kaikki aktiivinen tekeminen on laskettu arvioon.

Olennaista annetussa ajassa suoritumisen kannalta on myös, että reseptiin on tutustunut jo ennen ruoanlaiton aloittamista. Tällöin kokatessa ei tuhraannu aikaa ohjeiden tavaamiseen.

Toinen pääsyy siihen, miksi tavallisen kokkaajan on vaikea selvitä ilmoitetussa ajassa, on, että työvaiheet on suunniteltu tehtäviksi samanaikaisesti, toinen toisensa lomassa. Silloinkin, vaikka ohjeessa ei erikseen kehoteta vaikkapa hienontamaan yrttejä sillä välin, kun pasta kiehuu, on eri toimintoja tarkoitus tehdä yhtä aikaa. Usein tätä ei tarkenneta ohjeeseen, koska siitä tulisi tällöin helposti mahdottoman pitkä.

Jos sen sijaan tekee vain yhden työvaiheen kerrallaan ja odottelee sen valmistumista ennen kuin aloittaa seuraavan, aikaa kuluu helposti enemmän.


Se ihanteellisin valmistusaika

Krista myöntää myös, että on itse ammattiruoanlaittajana keskivertoa nopeampi keittiöhommissa. Sen ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa juurikaan, sillä hän lisää sen vuoksi aina itsellään kuluvaan aikaan hieman ylimääräistä päälle.

Sen sijaan tavoiteaikaan pääsemistä voivat hankaloittaa edellä mainittujen lisäksi myös se, että siihen lasketaan vain se aika, joka kuluu aktiiviseen tekemiseen. Toisin sanoen aika-arvio ei sisällä esimerkiksi uunin kuumenemiseen kuluvaa aikaa. Krista tosin huomauttaa, että yleensä tällaisten aikana pystyy edistämään muita työvaiheita. Jos ohjeeseen puolestaan kuuluu esimerkiksi marinointia, ilmoitetaan siinä tavallisesti erikseen aktiivinen työaika ja marinointi.

Krista sanoo, että ruoanlaitoon kuluvaa aikaa pidentää toisinaan myös se, että moni kotikokki käyttää kypsentämisiin enemmän aikaa kuin ohjeessa neuvotaan.

– Väitän, että vaikka kirjoittaisin ohjeeseen, että paista sipulia kaksi minuuttia, niin aika moni käyttää siihen oikeasti kymmenen minuuttia. Paistamisen äärelle jäädään ikään kuin haaveilemaan, vaikka asiat valmistuisivat nopeamminkin.

Jos siis ohjeessa neuvotaan paistamaan lopuksi katkarapuja minuutin ajan, yksi minuutti tosiaan riittää. Lisäkypsennyksestä ei toki välttämättä ole haittaakaan. Ohjeisiin merkitään siis se aika, joka kyseisen ruuan valmistumiseen riittää – vaikka siihen saisi kulumaan pidempäänkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla