Ei, hammaspeikko ei ole musta ja karvainen, kuten meille lapsena kerrottiin. Me Naisten tinkimätön työryhmä selvitti, miltä pelkoa herättävä kariesbakteeri oikeasti näyttää. 

Ei luultavasti löydy ihmistä, jota ei olisi lapsena peloteltu hammaspeikoilla: jos et harjaa hampaitasi tai syöt liikaa karkkia, tulee hammaspeikko ja tekee reikiä hampaisiin!

Hammaspeikko ei ole täysin satua tai pelottelua. Meidän kaikkien on varsin tervehenkistä pelätä kariesbakteereja, jotka syövyttävät hammaskiillettä. 

Harva kuitenkaan tietää, miltä pirulliset kaverit itse asiassa näyttävät.

Vapise,  täältä tulee hammaspeikko! Kuvan ruskeat pallurat ovat kariesbakteeri kavereineen. Kuva: MV Photos / Kari Lounatmaa. 

Ryhdyimme toimiin ja löysimme suomalaisen dosentin Kari Lounatmaan, joka on onnistunut ikuistamaan hammaspeikon eli kariesbakteerin pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvaan. 

– Hammaspeikkobakteeri lapsia varten keksitty pelottelunimi hammaskariesta aiheuttavalle bakteerille, Lounatmaa kertoo.

Kuvaa hammaspeikkobakteerista ei ole ihan helppo löytää. Miten ihmeessä kuva otettiin? 

– Kuva ei ole otettu kenenkään suusta. Käytimme keinotekoista kiillettä lisäämällä siihen bakteerikasvustoa, joka kestävöitettiin kemiallisesti ja vesi poistettiin bakteerisoluista menetelmällä, joka säilytti niiden normaalin muodon. Näin kuivatun näytteen päällystimme höyrystämällä kultaa sen päälle, jotta saimme biologisesta näytteestä pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvan. Ketju muodostuu bakteerisoluista, jotka jäävät toisiinsa kiinni jakautuessaan, Lounatmaa selittää kuvaamisprosessia. 

Eri lajin tihulaisia

Yliopistonlehtori Anja Kotiranta Helsingin yliopistolta kertoo, että ”kuuluisin” hammaspeikko on bakteeri nimeltä Streptococcus mutansis.  Kariesprosessissa esiintyy muitakin bakteereja, ja erityisesti suurentuneen kariesvaurion eli ison reiän yhteydessä esiintyy laktobasilleja. 

Laktobasillihan se siinä! Kuva: Kari Lounatmaa
Laktobasillihan se siinä! Kuva: Kari Lounatmaa

Miten eri hammaspeikkolajit sitten erottaa toisistaan?

– Streptokokki on pyöreä ja laktobasilli soikean lieriömäinen, Kotiranta kertoo.

Miten se reikä oikein syntyy?

Hammaspeikon toimenkuvaa voisi kuvailla seuraavasti: kariesbakteeri aloittaa reiän tekemisen tuottamalla happoa ihmisen suussa olevasta sokerista. Happo taas syövyttää kiilteen. Lopulta hapan ympäristö houkuttelee paikalle muitakin bakteereja.

Bakteerit muodostavat ketjun ja tarttuvat kiinni hampaan pintaan. Reikiintyminen käynnistyy, kun hapot alkavat liuottaa hampaasta mineraaleja. Sen seurauksena hampaan pinta ensin pehmenee ja lopulta reikiintyy.

Hammaspeikkoa vastaan voi taistella tutuilla konsteilla: harjaamalla hampaita, syömällä ksylitolia ja välttämällä liian tiuhoja ateriavälejä.