Juokseminen on hyvää liikuntaa aivoille, mutta muutkin lajit käyvät, kunhan syke nousee. Kuva: Shutterstock
Juokseminen on hyvää liikuntaa aivoille, mutta muutkin lajit käyvät, kunhan syke nousee. Kuva: Shutterstock

Tuoreen Aivovoimaa-teoksen (Atena) kirjoittanut psykiatri Anders Hansen kertoo, että aivot kehittyvät ja voivat paremmin, kun liikkuu tarpeeksi ja oikealla tavalla.

Tiedetään, tiedetään – liikunta on terveellistä, koska se kohottaa kuntoa ja auttaa muutenkin kroppaa pysymään terveenä. Mutta tiesitkö, että kaikkein parhaiten liikunnasta hyötyvät itse asiassa aivot?

Ruotsalainen psykiatri ja lääketieteen tietokirjailija Anders Hansen kertoo uudessa teoksessaan Aivovoimaa (Atena), että liikunta vahvistaa aivoja lukemattomin eri tavoin. Kun liikkuu tarpeeksi, muun muassa stressinsietokyky kohenee, ajattelu kirkastuu ja muisti paranee.

Lue myös: Mielenrauhaa ja liikuntaa samassa paketissa: näin kokeilet kehotietoista juoksemista

Kuinka paljon sitten pitää liikkua, jos haluaa omien aivojen toimivan mahdollisimman tehokkaasti? Hansenilla on kysymykseen hyvin yksiselitteinen vastaus.

”Jos liikkuu enemmän, aivot eivät mitä todennäköisimmin saa lisähyötyä.”

– Ideaali liikunnan, kuten juoksun, määrä on kolme kertaa viikossa 45 minuutin ajan. Jos liikkuu sitä enemmän, aivot eivät mitä todennäköisimmin saa lisähyötyä, Hansen sanoo.

Hansen muistuttaa, että kaikki aktiivisuus lasketaan. Viisi minuuttia liikuntaa on parempi kuin ei mitään. Jos kuitenkin haluaa saada aikaan hyviä tuloksia, tärkeää olisi nostaa sykettä sekä liikkua yhteen menoon pidempiä pätkiä.

– Kannattaa liikkua niillä tavoilla, joista pitää – tai sitten sellaisilla, jotka ovat kaikkein vähiten kauheita. Aivojen hyvinvoinnin kannalta lajilla ei ole merkitystä, vaan sillä, että liikunta nostaa tarpeeksi sykettä ja jatkuu tarpeeksi kauan, Hansen sanoo.

Anders Hansen kertoo, että aktiivisuus auttaa aivoja toimimaan paremmin, koska liikunta on ollut niin olennaista suurimman osan ihmisten olemassaolon ajasta. Kuva: Stefan tell
Anders Hansen kertoo, että aktiivisuus auttaa aivoja toimimaan paremmin, koska liikunta on ollut niin olennaista suurimman osan ihmisten olemassaolon ajasta. Kuva: Stefan tell

Liikunta kehittää aivoja esi-isiemme ansiosta

Miksi tietty määrä kuntoilua sitten vaikuttaa aivoihin niin merkittävästi? Hansenin mukaan liikunnan positiiviset vaikutukset aivoissa ovat peräisin esi-isiltämme.

– Esi-isämme ovat liikkuneet pysyäkseen elossa, ja noin 99,9 prosenttia ihmisten olemassaolon ajasta liikkuminen on ollut selviytymisen kannalta välttämätöntä. Muuten ihmiset eivät olisi saaneet ruokaa tai löytäneet uusia paikkoja, missä asua. Aivot siis tarvitsevat liikuntaa ja toimivat sen avulla paremmin.

Sillä, että aivojen kannalta liikunnan paras määrä on melko tarkka, on evolutiivinen tausta.

Myös sillä on Hansenin mukaan evolutiivinen tausta, että aivojen kannalta sopivin määrä liikuntaa on juuri muutama kerta viikossa.

– Esi-isiemme ei tarvinnut olla aktiivisia tuntikausia päivittäin, vaan vähempi riitti selviytymiseen.

Liikunta edistää aivojen erilaisia toimintoja, koska esi-isämme ovat hyötyneet erilaisista asioista liikkuessaan esimerkiksi metsästyksen aikana.

”Aivoja ei ole luotu vastaanottamaan tietoa passiivisesti esimerkiksi tietokoneilta.”

– Muun muassa muistin paraneminen liikunnan avulla johtuu todennäköisesti siitä, että kun esi-isämme metsästivät, he kokivat ja näkivät uusia asioita. Siksi se, että liikunta parantaa muistia, käy järkeen: muisti kehittyy, kun uutta informaatiota tulee jatkuvasti lisää. Esi-isillämme se tapahtui yleensä liikkumisen aikana, Hansen selittää.

– Jos vain istumme, mitään uutta ympärillämme ei tapahdu. Aivoja ei ole luotu vastaanottamaan tietoa passiivisesti esimerkiksi tietokoneilta ja puhelimilta.

Anders Hansenin uutuusteos Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena) ilmestyy torstaina 23. elokuuta.