Menorcalta on turha etsiä villejä bileitä. Sen sijaan luonnontilaisia hiekkarantoja, patikointipolkuja ja kenkäkauppoja on sitten sitäkin enemmän.

Jussi Puikkonen, Shutterstock

Veneen viereen ui kalaparvi. Kapteeni Dani tohottaa kajuuttaan etsimään, löytyisikö niille jotain tarjottavaa. Maistuukohan kaloille tumma pähkinäsuklaa?

Vuokraveneemme on ankkuroitu pienen luonnontilaisen hiekkarannan edustalle. Merivesi on turkoosia, ja rantaa kehystäviltä metsäisiltä kallioilta kantautuu vieno pinjapuiden tuoksu. Välimeren luonto panee parastaan, kuten myös kapteenimme, joka viskoo suklaahippuja kaloille. Ei ehkä ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaista, mutta näyttää kelpaavan. On niin hiljaista, että sirkkojen siritys kuuluu kallioilta veneeseen asti.

– Mallorcalla tällaiselle rannalle olisi rakennettu jo kolme hotellia, Dani sanoo.

Siinä missä Baleaarien tunnetuimmat saaret Mallorca ja Ibiza vetävät puoleensa bilehirmuja, minikokoinen Menorca tarjoaa rauhaa – ja loputtomasti luomurantoja, sellaisia kuin tämä Cala en Turqueta.

Siinä missä naapurisaaret Mallorca ja Ibiza ovat ottaneet kaiken irti turismista, Menorca on satsannut luonnonsuojeluun. Lomakeskuksia on vain muutama, ja nekin ovat maltillisen kokoisia. Nyt luonnonrauhasta on tullut Menorcan matkailuvaltti. Villejä bileitä ei saarelta löydä, mutta melomisesta, patikoinnista, maastopyöräilystä ja ratsastusretkistä innostuneille Menorca on nappivalinta. Saaresta tuli Unescon suojelukohde 1995.

Menorcalla on leveyttä vain noin 16 ja pituutta 48 kilometriä, mutta pieniä hiekkarantoja on yli 120, ja jokaisella niistä on hiukan erilaista hiekkaa: Yhdellä sileämpää, toisella karkeampaa. Yhdellä punaruskeaa, toisella kellertävää, kolmannella lähes valkoista. Valtaosa rannoista on rakentamattomia, tai neitseellisiä, kuten paikalliset sanovat. Perille päästäkseen on nähtävä hiukan vaivaa, patikoitava, maastopyöräiltävä tai melottava jokusia kilometrejä.

Sitten on tietysti tämä laiskan turistin vaihtoehto, veneen ja kuljettajan vuokraaminen. Kymmenen rannan kiertoajelun hinta on neljäkymppiä per nuppi, virvokkeet sisältyvät hintaan. Kun retki on päätöksessä, Dani laskee ankkurin hotellin edustalle ja heittää meidät pienellä kumiveneellä ihan rantaan. Hyvästiksi hän levittää kätensä kuin menneiden vuosikymmenten matkailumainoksessa ja lausuu klassiset vuorosanat:

– This is Menorca!

Pienuus rentouttaa

Menorcan pienuudessa on jotain liikuttavaa. Vain vähän karrikoiden: kaksi Keravan kokoista kaupunkia, toinen saaren toisessa ja toinen toisessa päässä, ja niitä yhdistävä suora maantie. Välissä lehmiä, hevosia ja muutama pikkukylä.

Matkailijalle se on äärimmäisen rentouttavaa. Ei tarvitse hötkyillä! Vaikka snorklaisi, meloisi, ratsastaisi ja pyöräilisi useamman päivän, silti jää aikaa katsastaa molempien kaupunkien putiikit ja tapaspaikat.

Turvallistakin täällä on. Kun valokuvaajan taskusta putoaa pääkaupunki Mahonin kadulle seteli, ohikulkija juoksee perään ja tuo sen takaisin. Tämä ei tapahdu vain kerran, vaan kahdesti samana päivänä. Tavallaan sen ymmärtää, sillä Menorca olisi kenelle tahansa rikollisuuteen taipuvaiselle turhauttava paikka. Mihin täällä edes pakenisi ryöstösaaliin kanssa?

Ihanan kallista!

Saarelta ei tietenkään voi poistua maistamatta sen kansallisruokaa caldereta de langostaa, suomeksi sanottuna hummerisoppaa. Fornellsin pittoreskissa pikkukylässä sijaitseva ravintola Es Pla on paikallisittain kuuluisa, sillä itse kuningas Juan Carlos tapaa syödä täällä Menorcan-visiiteillään.

Meri liplattaa melkein jalkojen juuressa, ja aurinko saa terassilla syövien silmät siristymään. Pöytään kannetaan iso kattilallinen keittoa, mutta ennen ruuan annostelua kaikille jaetaan kaulalaput ehtaan päiväkotityyliin. Puuttuu vain, että hoitajat, anteeksi tarjoilijat, asettelisivat lautasen ruokalapun reunan päälle.

Tomaattinen ja valkosipulinen soppa maistuu mahtavalta, ja siinä lilluva hummeri on herkullista, joskin sottaista syötävää. 76 euron hinnassa on varmasti pieni kuninkaallinen lisä, mutta kerrankos sitä lomalla ollaan. Ehkä potista maksetaan myös sen henkilön palkka, jonka tehtävänä on puhdistaa tomaattiroiskeet pöytäliinoista.

Kun on syöty kuin kuninkaat, voi lähteä meriretkelle haaveilemaan omasta lomalinnasta. Mahonin satamasta lähtevän katamaraanin kyydistä on hyvät näköalat hulppeille huvila-alueille. Joku tietää kertoa, että Virgin-yhtiöiden miljardöörillä Richard Bransonillakin on täällä oma mökki.

Ajaudun salakuuntelemaan viereisen penkin brittirouvien keskustelua. Kultakäätyinen, ruskettunut eläkeläisnainen esittelee paikkoja ystävättärelleen:

– Tuolla on meidän talomme. Ja katso, tuo valkoinen on myytävänä!

Kenkäkuumetta

Huvilaan ei tällä kertaa ole varaa, mutta kenkäostoksiin on matkabudjetissa aina oma siivu. Menorcalla perinteinen kenkäteollisuus on voimissaan, ja sen kyllä huomaa. Perinteisiä abarcas-sandaaleja myydään lähes joka kadunkulmassa. Simppeleitä tossuja on kaikissa sateenkaaren väreissä, ja niitä käyttävät kaikki vauvasta vaariin.

Todellinen kenkäfriikki jättää kuitenkin kaupunkien kenkäputiikit rauhaan ja suuntaa suoraan Mascarón kenkätehtaalle, joka sijaitsee jotakuinkin keskellä saarta. Mascarón Pretty Ballerinas -kenkiä käyttävät julkkiksetkin Kate Mossista Lily Alleniin.

Mikä ihmeellisintä, popot todella tehdään paikallisin voimin täällä Menorcalla. Tehdassalissa kenkäliima tuoksuu ja ompelukoneet säksättävät, kun pehmeästä nahasta syntyy vaihe vaiheelta viehkeitä jalkineita.

Tehtaanmyymälän puolella shoppailijan pulssi nousee. Aiempien kausien kenkiä myydään tuntuvilla alennuksilla, joten nyt jos koskaan on hekumallisen Carrie Bradshaw -hetken aika.

Kun tuliaiset on hankittu, voi tasata hengitystä kaupan kahvilassa. Yksi tehtaan suunnittelijoista pyörähtää putiikin puolella ja arvaatteko, mitä hänellä on jalassaan? Mitkäpä muut kuin mukaviksi kuluneet abarcas-tohvelit.

Miten sinne pääsee? Omatoimimatkaaja reissaa Menorcalle reittilennolla Espanjan kautta. Finnmatkat tekee saarelle pakettimatkoja. Hinnat noin 600–1600 euroa hotellin tasosta ja matkan ajankohdasta riippuen. Edullisinta on elokuun lopulla.

Lue virolaisen ravintolakriitikon Maris Oravin suositukset Tallinnan baareihin ja ravintoloihin. Niistä löytyy jokaiselle kukkarolle ja moneen makuun.

Tallinna on huipputrendikäs ravintola- ja shoppailukaupunki. Ravintoloiden sisustukset ovat usein kansainvälisen tason helmiä, ja shoppailukierroksen kruunaakin visiitti kauniisti sisutettuun baariin tai päivällinen jossain kaupungin tyylikkäistä ravintoloista.

Tallinnan ravintolat ovat täynnä viikonloppuisin, joten tunnetuimpiin ja kalliimpiin ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus.

Kuva Lauri Laan
Kuva Lauri Laan

Parrot minibar

Ravintola-baarin pienet, tapasmaiset annokset tarjoillaan virolaisista käsintehdyistä astioista.

►Vana-Posti 7, facebook.com/parrotminibar

Salt 

Pienessä ja viihtyisässä ravintolassa tarjoillaan välimeren alueen ruokaa. Illallisen kesto viikonloppuisin noin 2,5 tuntia.

►Vase 14, saltrestoran.ee

Umami

Perheystävällinen ravintola tarjoaa hyvää ruokaa vanhassa huvilassa. 

Tunnistaisitko vihannesten maut niitä näkemättä? Neljän ruokalajin illallinen on mahdollista nauttia myös erikseen varattavassa tilassa silmät maskilla peitettyinä. Syömisestä tulee hauskaa ja hiukan jännittävääkin, kun ei näe eikä tiedä, mitä suuhunsa pistää. 

Vai kokeilisitko perinteisempää brunssia? 

Kuva Toñu Tunnel
Kuva Toñu Tunnel

►Kadaka tee 141, umamiresto.ee/en

Klaus

Illallinen upeiden merimaisemien äärellä. Kokeilemisen arvoinen brunssi, hyviä päivän tarjouksia!

►Kalasadama 8, klauskohvik.ee

Pikaruokaa viidellä eurolla

Burger Box

Kaupungin parhaimmat hampurilaiset!

►Kopli 4a, facebook.com/burgerboxbox

Noodle box

Aasialaista vegaaniruokaa.

►Telliskivi 24, facebook.com/Noodle-Box
 

Kokeile myös näitä!

 

Ravintolat

La Bottega

►labottega.ee

Restaurant Juur 

►restoranjuur.ee

Tuljak 

►tuljak.ee

Mon repos

►monrepos.ee

Leipomot

RostPagar

►facebook.com/RostPagar

Bekker

►facebook.com/bekkerpagariari

Baarit

Whisper Sister

Tyylikäs salakapakka, ►facebook.com/whispersisterbar

Frank

Pariisilaistyylinen baari, erinomaisia cocktaileja ja ruokaa, ►frankbistro.ee 

Pudel 

Baari käsityönä valmistettujen oluiden ystäville, ►pudel.ee

Peatus

Piipahda drinkillä Telliskiven alueelle pysäköidyssä junanvaunussa, ►peatus.eu

Kuva PIa Hollo
Kuva PIa Hollo

Nizza, Pariisi ja Amsterdam ovat Jenny Alexandrovan suosikkikaupunkeja.

Matkustipa Jenni Alexandrova sitten Pariisissa tai Turun saaristossa, onnistuneen reissun ainekset ovat samat.

– Loma on lomaa, kun nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa, syödään rauhassa aamiaista eikä suunnitella liikoja.

”Yksi nähtävyys per päivä riittää.”

Raukeaan lomarytmiin ei kuulu loputon museoihin jonottelu tai ympäri kaupunkia säntäily.

– Yksi nähtävyys per päivä riittää. Mieluummin fiilistelen jossain sattumalta löytämässäni kahvilassa ja jätän jotain nähtävää seuraavaan kertaan.

Viime vuosina Jenni on päässyt lomamoodiin helpoiten avopuolisonsa Jussi Heikelän ohjaaman veneen kyydissä Suomen saaristossa. Merellä aika menettää merkityksensä.

– Silloin vain lillutaan ja mennään tuulten mukana, ja välillä rantaudutaan johonkin kivaan paikkaan. Se on tosi ihanaa, Jenni kertoo.

”Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä.”

Saaristoluonto on niin kaunis, että se vetää hiljaiseksi puhealan ammattilaisenkin.

– Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä, auringonlasku värjää koko taivaan purppuraksi, ja on niin tyyntä, että kuulee kalan hyppäävän. 

EUROOPAN TOP 3

  1. Nizzassa parasta on valo, meren väri ja se, että kaupungissa on helppo liikkua. Ranta on aika hulinaranta, ja sieltä kannattaakin lähteä vaikka 40 minuutin ajomatkan päähän Cannesiin, missä on rauhallisempaa. Siellä tosin meikäläisillä on varaa juoda vain yksi mojito puoliksi, sillä siitä saa pulittaa 20 euroa.
  2. Pariisissa minun ei tulisi mieleenkään mennä verkkareissa kauppaan, siellä kopistellaan korkkareilla! Minua viehättää ranskalaisten pieni ylimielisyys ja ylpeys siitä, mitä heillä on: vaikkapa juuri ranskalainen keittiö, johon kaikki muut keittiöt perustuvat.
  3. Amsterdam vain 1,5 tunnin lennon päässä on kuin pikku Venetsia. Kaikki on pientä, suloista ja nättiä. Kaupungissa on paljon taidegallerioita ja hyviä ravintoloita.