Hienot maisemat ja hyvä seura takaavat keveän menon suositulla pyhiinvaellusreitillä.

Valitsimme matkakumppanini Margan kanssa lähtöpaikaksi Astorgan, joka sijaitsee vajaan 260 kilometrin päässä Santiagosta. Kaksikymmentä kilometriä oli hyvä päivämatka, seuraavat viisi kilometriä vaativat jo ponnistelua. Kävelysauvat olivat avuksi ylämäkiä kivutessa. Tuulen- ja vedenpitävä goretex-puku oli ehdoton alkumatkan vuoristo-osuudella, jolloin vettä, lunta ja räntää satoi vaakasuoraan.

Eroon painolastista

Vaelluksen motiiveja tuntuivat olevan omaan itseen tutustuminen, fyysisten rajojen löytäminen tai elämän tarkoituksen etsiminen. Monet oli saanut Caminolle elämän käännekohta, kuten avioero, vakava sairaus tai leskeksi jääminen. Reitin varrella on ristejä, kukkuloita ja tiekirkkoja. Yksi paikoista on Cruz de Ferro, kivikasan päällä seisova rautaristi, jolle on tapana tuoda kotimaasta kivi. Se symboloi painolastia, josta haluaa päästä eroon elämässään.

Kuorsausta joukolla

Matkan varrella olevat refugiot, usein varsin alkeelliset yhteismajoitustilat, eivät peri yöpymismaksua pyhiinvaeltajilta. Lippaaseen voi halutessaan jättää lahjoituksen. Ruokapaikat, mikäli sellaisia kylässä oli, avasivat ovensa useimmiten vasta iltakahdeksalta. Pyhiinvaeltajan illallinen, menu del peregrino, koostui kolmesta ruokalajista, ja kyytipoikana oli puoli pulloa viiniä.

Tilinpäätöksen aika

Kävelimme matkakumppanini kanssa pyhiinvaeltajien löyhässä yhteisössä. Välillä vaelsimme yksin, välillä kohtasimme ja keskustelimme. Vapauden tunnetta lisäsivät myös omat varusteet ja tieto, että kumpikin saattoi jatkaa matkaa halutessaan yksinkin. Yksinään vaeltaminen on turvallista myös naisille. Yhdessä tai yksin, Caminolla saa halutessaan seuraa. Se on kuitenkin enemmän ihmisen oma juttu kuin koko perheen tai ison porukan matkustusmuoto.

Tuhat vuotta vaellusta

Pyhiinvaeltajat ovat kulkeneet Santiago de Compostelaan johtavaa tieverkostoa yli tuhat vuotta. Pääreittejä on useita. Yksi lähtee Portugalista, toinen kulkee pitkin Pohjois-Espanjan rannikkoa, mutta tunnetuin lienee Ranskasta Pyreneiden yli vievä reitti. Päätepiste on pyhiinvaeltajilla ollut aina sama, Santiagon katedraali.

Teksti ja kuva: Kirsti Sergejeff

Lue koko juttu Matkaopas-lehdestä 7/2007