Elämä Kreikan pikkusaarella on rauhaisaa, vaikka vuoren uumenissa kohiseekin.

Nisyros näyttää kaukaa melkein torjuvalta. Tummasävyisen saaren keskiosaa hallitsee suuri kraatteri. Sen seinämät sulavat lähempänä rantaa eroosion nakertamiksi kallioiksi, joiden rinteillä on valkoisia kyliä, metsiä ja linnoituksen raunioita. Lomakautena Nisyrokselle saapuu joka päivä useita yhteysaluksia Kosilta. Vierailijoiden tulo sanelee pääkaupungin Mandrakin päivärytmin. Kun aamulla tulleet matkailijat pakkautuvat iltapäivällä takaisin aluksiin, hiljaisuus palaa kaupungin kapeille kujille.

Kuuma kaldera

Aamun varhaiset tunnit kraatterialueella eli kalderalla ovat vaikuttava elämys. Melkein kilometrin pituinen ja satoja metrejä leveä vajoama syntyi saaren keskiosaan 15 000 vuotta sitten tulivuorenpurkauksen seurauksena. Maan uumenista erottaa hiljaista kohinaa, vaikka purkauksia ei ole sattunut vuosituhansiin. Alueella kulkee polkuja, joilla maan kuumuuden voi hyvin tuntea sandaalien läpi.

Kapeat kadut suojana

Saaren tuhannesta asukkaasta noin 700 asuu Mandrakissa. Rinteeseen rakennetun kaupungin kadut ovat kapeita ja mutkaisia. Portaita on paljon. Kaupunki rakennettiin kapeakatuiseksi puolustussyistä: kaksi vihollista ei mahtunut hyökkäämään rinnakkain. Kadut kiemurtelevat pyörökivimosaiikein koristeltujen aukioiden kautta Ilikiomenos -torille. Sen kahvilat ja ravintolat täyttyvät iltaisin paikallisista asukkaista ja pienistä matkailijaryhmistä.

Sauna luolassa

Keväisin saaren karu maisema pehmenee kukkaloistoksi, kun lupiinit sekä pähkinä-ja mantelipuut kukkivat polkujen varsilla. Emborioksen kylän ulkopuolella on vajaan kolmen neliön kokoinen "luonnonsauna". Se on vuorenseinämässä sijaitseva luola, johon maan uumenista purkautuu pienten halkeamien kautta kuumaa höyryä. Luolassa on kaksi kivipenkkiä, joilla istuskellen voi nauttia lämmöstä ja ihailla samalla merta.

Saaren herkkuja

Paikallisia erikoisuuksia ovat papupyörykät, pithia, ja tuorejuusto, sakkouliasti, sekä viiniin säilötty vahva vuohenjuusto. Kreikan kansallisjuomien, retsinan ja ouzon, ohella saarelaiset suosivat myös maitomaista, veteen sekoitettavaa mantelilikööriä, sumadaa.

Teksti ja kuva: Annaleena Kettunen

Lue koko juttu Matkaopas-lehdestä 4/2007