Kuva Andrea Björsell
Kuva Andrea Björsell

Bangkokin asemalta lähtee aamujuna Kanchanaburiin. Matka kestää kolme tuntia.

Klik, klik. Piukkapeppuinen koppa­lakkimies pysähtyy kohdalleni. Upean univormun takia minulta ­kestää hetken hoksata, että mies on konduktööri. Teräksisen laitteen napsutus on ilmeisen hauskaa. Klik, klik. Kaivan taskustani parin euron hintai­sen lipun, jolla matkustaa kolmessa ­tunnissa Bangkokista Kanchanaburiin, 230 kilometriä. Klik.
    Mies jatkaa matkaa huojuvassa vaunussa kuin konduk­töörien thainyrkkeilyryhmän kantava voima. Klik, klik.

Konduktöörin lisäksi junassa ­työskentelee muitakin. Miehen perässä tulee kolme Tove Janssonin näköistä, 150-senttistä ateria­myyjää. Ostan pari tulitikkuaskin kokoista riisipakkausta 10 sentillä. Vastapäätä istuva rouva hihittää. Tapana on ostaa riisin kanssa lihaa ja kastiketta. Ymmärrän vihjeen, kun hän ­viittoo myyjän koria kohti. Possunsuikaleet on pakattu lämpimänä kämmenen kokoisiin muovipusseihin. Ruokahaluni ei ole vielä herännyt, selitän taputtaen vatsaani. Kello on 7, työmatkalaisten aamuruuhka.

Ote jutusta. Maria Niemi: Liikutus suolaa seikkailun, Matkaopas 1/2014. Lehti ilmestyi 17.1.2014.