Kokenut Kreikan-kävijä aloitti saarikierroksen tutulta saarelta, tuttujen luota. Miten meni ensimmäinen matkapäivä?

Kykladien suurin saari Naxos on yksi suosikkimme. Se on rehevä ja kaunis, ihmiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

Mutta saarella ei ole kansainvälistä lentokenttää. Lensimme siis ensin Naxoksesta noin 40 kilometrin päähän Mykonokselle.

Matkanjärjestäjä oli tilannut Naxos Star -aluksen lomailijoita noutamaan. Pääsimme mukaan, vaikka pelkät lennot varanneilla palvelu ei matkan hintaan kuulunutkaan.

Olin mielissäni, sillä muuten olisimme joutuneet odottelemaan kyytiä seuraavaan päivään. Lautat tuolta päivältä olivat jo ­menneet.

Aurinko laski punaisena pallona Egeanmereen, ja tähtikirkas ­lämmin yö saatteli meidät Naxokselle.

Olimme ystävämme Riet Rowlandin avulla varanneet hotellihuoneen Naxoksen kaupungin vanhasta osasta, Kastrosta. Rinkka painoi kiivetessämme portaita, mutta se on saarihyppelijälle paljon käytännöllisempi kuin matkalaukku.

Hotelli Anixis sijaitsee rinteessä, vanhan venetsialaislinnakkeen alapuolella. Puikkelehdimme sinne sokkeloisia kujia pitkin, illastavien ihmisten välistä.

Saimme huoneen kattoterassilta, josta oli näköala yli vanhankaupungin valojen suoraan satamaan. Ilta oli kreikkalaisittain vielä nuori, joten lähdimme syömään.

Meidät muistettiin Taverna Apostolisissa, jossa olimme vierailleet edellisellä reissullamme. Ilahtuneen yllättynyttä oli myös rantakadun Mezé-tavernan väki.

Samoin keskusaukion Soulatso-kahvilassa Lita ja muu henkilökunta olivat kilvan kyselemässä, minne tällä kertaa aioimme.

Pauli Lindström  Kuva Bruno Morandi/hemis.fr/MVphotos

Matkaopas 4/2012 -lehdessä on viiden sivun juttu saarikierroksesta, joka alkoi Naxokselta. Mukana ovat myös Serifos, Sifnos ja Paros.