Vespa on italiaa ja tarkoittaa ampiaista. Nimensä mukaisesti skootterit singahtavat surisemaan äkeänä ja tiheänä parvena kaikkialle ympärille heti, kun astumme Napolin satamasta ranta­bulevardille.

Autot ulvottavat äänitorviaan, pujottelemme seassa. Sciue, sciue! Tämä kieli on napulitanoa: äkkiä, äkkiä! Milanossa liikennevalojen viesti tarkoittaa määräystä, Roomassa ehdotusta ja Napolissa joulukoristetta. Nykyitalialainen sananlasku saa heti oikeutuksensa. Skootterien selässä ratsastavat varmaankin kaikki Napolin mafian eli Camorran ahkerat taskuvarkaat, jotka valmistautuvat sieppaamaan meiltä omaisuutemme.

Takanamme, kimmeltävän Napolinlahden vasta­rannalla, siintää manner-Euroopan ainoa toimiva tulivuori Vesuvius. Sen olisi geologien mukaan pitänyt purkautua jo vuosikymmeniä sitten samalla tavalla kuin se aikanaan tuhosi Pompejin. Luultavasti pian ovat edessämme Napolin kuuluisat roskavuoret. Miten tästä vaarojen, roskan ja metelin pesästä voi ikinä selvitä ehjin nahoin?

Oikein hyvin. Italian kolmanneksi suurin kaupunki, miljoonan asukkaan Napoli on Euroopan värikkäimpiä mutta myös väärin­ymmärretyimpiä paikkoja, jota matkailijat ovat karttaneet. Napolin tunnuslausekin käsitetään väärin: kirjaimellisesti. Kun Johann Wolfgang von Goethe huudahti Napolin-vierailunsa jälkeen 1800-luvulla Vedi Napoli, e poi muori, hän ei tarkoittanut kaupungin näkemisen tietävän kuolemaa. Päinvastoin, jokaisen olisi saatava nähdä sen kauneus ennen kuolemaansa.

Teksti ja kuva Hannu Pesonen

Matkaopas 2/2012 -lehdessä on 7 sivun juttu Napolista, Italian karheasta hurmurista.