MATKAOPAS-LEHTI
Hiljaisia uimarantoja, karuja tulivuoria ja uinuva kalastajakylä. Vain harva tuntee Lanzaroten ujon pikkusiskon, La Graciosan.

Kahdeksan kilometrin kohdalla maasto­pyörä jämähtää hiekkaan.
Pyyhin hikeä otsalta. ­Työnnän ­pyörää dyynien keskellä ja ­tunnen, kuinka tuuli yltyy myrskyksi. ­Parimetriset Atlantin valta­meren ­aallot iskeytyvät autioon Playa ­Ámbarin uimarantaan.

Olen vasta puoli­matkassa Caleta del Sebon kylään. La Graciosan saari tarjoaa juuri sitä, mitä irtiotto työstä ­vaatii. Internetyhteyksiä on niukasti ja kauppoja vain kourallinen. Aavikoituneella saarella voi patikoida, pyöräillä ja löhöillä. ­Lanzaroten pohjoispuolella sijaitseva La Graciosa on vain ­nelisen ­kilometriä leveä ja kahdeksan kilometriä pitkä.

Ainoa ympärivuotisesti elävä kylä on 650 asukkaan Caleta del Sebo. Toinen kylä on Pedro Barba, jossa on vain loma-­asukkaita eikä edes ruokakauppaa.

Ohitan Pedro Barban, sillä tuuli on jo myrskylukemissa. Onneksi paluumatka Caleta del Seboon sujuu saaren korkeimman tulivuoren, 266-metrisen La Aguja Granden suojassa.

Teksti ja kuva  Päivi Ängeslevä

Lue koko juttu Matkaoppaan numerosta 5/2014.