Afroditen kerrotaan nousseen aalloista Kyproksen lounaiskärjessä. Itsekin löysin monta syytä palata Pafokseen.

Valehtelisin, jos väittäisin, että tulimme vaeltamaan Troodos-vuorille, kiertelemään muinaismuistoille tai perehtymään paikalliskulttuuriin. Suurin syy saarelle lähtöön oli aurinko. Ja loikoilu, päämäärätön löntöstely ja paikallisherkuilla mässäily. Yksi saaren mielenkiintoisimmista puolista on sen historian värikkyys ja eri kulttuurien kirjo.

Sataman samettisini

Turistille tutuimmaksi tullee merenrantaan rakennettu Kato Pafos eli Ala-Pafos. Näillä Välimeren rantamilla on säilynyt myös palanen ihmiskunnan historiaa mosaiikkeineen, kuninkaiden hautoineen ja palatsipylväineen. Satamaa voi hyvällä syyllä kutsua Kato Pafoksen sydämeksi. Se ei ole suuri, mutta tunnelmaltaan lämmin. Mikä on illan tullen mukavampaa kuin vaeltaa suloiseen samettisineen verhoutuneen sataman syliin nauttimaan ravintoloiden ystävällisestä palvelusta?

Munkkiluostarista vuorille

Erityiskolon sydämestäni anastaa Pafoksesta noin kymmenen kilometrin päässä vuorilla sijaitseva Pyhän Neofytoksen luostari. Silläkin on toki turistitäkynsä mutta myös jotain ainutlaatuisen omalaatuista: rauhoittavaa sielukkuutta. Ehkäpä seuraavalla matkallani varaan huoneen vaeltajamunkin perustamasta luostarista ja lähden vaeltelemaan vuorille.

Jumalallisen juovuttavaa

Kypros tarjoaa kullekin oman suosikkivuodenaikansa. Itse tahtoisin palata saarelle syksymmällä päästäkseni sinuiksi Välimeren kanssa, kun vesi on jo ehtinyt lämmetä. Sato lienee kypsää, ehkä liiankin, ja varmasti kaikkialla on entistä kuivempaa. Kevät on ihana. Kaikkialla kukkii ja luonto heräilee. Talvikin lienee Kyproksella kohtuullinen, joskin kivitaloissa kylmä. Pimeys saattaa iltaisin olla lähes käsin kosketeltava. Uudelleenkin keväällä tulisin, toukokuussa, kun ei ole vielä liian kuuma. Suorat lennot Pafokseen alkavat huhtikuussa ja loppuvat lokakuussa.

Pafoksen plussat ja miinukset

+ Eteläisen rento kulttuuri.

+ Lyhyet välimatkat, nähtävyydet lähellä.

+ Sopivasti elämää yölläkin.

- Heinä-elokuussa todella kuumaa.

- Vesiongelmia, tosin ei turisteilla.

- Vasemmanpuoleinen liikenne vaatii totuttelua.

Teksti: Hannele Niemi Kuva: Ville Niemi

Lue koko juttu Matkaopas-lehdestä 6/2008