Kuningasrapu on Pykeijan vaurauden perusta.
Kuningasrapu on Pykeijan vaurauden perusta.

Pykeijan kylänraitilla kuulee selvää suomea.

Pykeijan kylän syntyyn vaikuttivat Pohjois-Suomen hallayöt ja levottomuudet 1800-luvulla. Nälkä ajoi ihmiset leivän perässä Jäämerelle.

Varanginvuonossa oli riittävästi kalaa, eikä meri jäätynyt koskaan. Lisäksi merilintujen lannoittama ruoho oli vahvaa.

Kovat ajat Pykeijassa alkoivat 1980-luvulla, kun kalanjalostuslaitos meni konkurssiin. Kyläläiset ilmoittivat lehdissä tahtovansa myydä koko kylän.

Julkisuudesta tuli kylän pelastus, ja itänaapurikin auttoi, kun Varanginvuonoon levittäytyi kuningasrapujen räjähdysmäisesti kasvava populaatio.

Nykyään Pykeija on vireä ja idyllinen kalastajataajama, jonka kylänraitilla kuulee yhä selvää suomea.

Kylästä löytyy kaikki tarvittava: majoitusta, ruokapaikkoja, Jäämeren sauna, baari ja kirkko. Hautausmaalla voi nähdä harvinaisen kukan, siperian- sinilatvan. Kylän historiaa voi tutkia Lassigården-museotalossa.

Merelle järjestetään kalastus- sekä ravustusretkiä, mutta säävaraus on aina otettava huomioon. Omatoimiset voivat vuokrata moottoriveneen kalastusvälineineen.

Saalis on varma. Sei, kolja, turska ja tuurilla ruijanpallaskin käyvät pyydykseen.

Kylän baarissa voi nauttia tuoreesta kuningasravusta ja tuoreesta kalasta. Jäämeren sauna saattaa olla paikallaan niille, jotka haluavat käydä uimassa Jäämeressä – sehän on oikeastaan reissun kohokohta.

Teksti ja kuva  Juha Jormanainen

Lue koko juttu automatkasta Pohjois-Norjaan Matkaoppaan numerosta 3/2013.