Jamas, sanotaan Kreikassa, kun halutaan kilistää lasia vaikka kirkon kunniaksi.

Pysähdymme uteliaina kyläkokoukseen pienen ­kirkon kupeeseen lähellä Kalivesin kylää Länsi-Kreetalla.

Tuota pikaa kädessäni on muovimuki ja siinä kotiviiniä. Toiseen käteen ilmestyy pala vaaleaa leipää, päällä pieni suolakala ja loraus oliiviöljyä.

Öljyä valuu sormilleni, mutta harmaatukkainen herra ojentaa minulle kohteliaasti lautasliinan.

Jamas, jamas! Minut ja matkakumppanini ­toivotetaan iloisesti tervetulleiksi viettämään Agios Georgios -kirkon juhlapäivää. Kun muki tyhjenee, se täytetään nopeasti uudelleen muovikanisterista.

Kaikki ohikulkijat, niin kyläläiset kuin turistitkin, pysäytetään ja kutsutaan mukaan juhlaan. Kaikille ­riittää ­tarjottavaa.

Tätä on siis kreetalainen vieraan­varaisuus. On vasta toinen matkapäiväni. Mitä vielä voin ­odottaa Kreetalta?

Teksti ja kuva Eila Nissinen

Lue lisää Matkaoppaan numerosta 4/2012.