Matkaoppaan päätoimittaja Pirkko Puoskari siunailee lentoyhtiöiden hintapolitiikkaa ja konkurssiaaltoa. Valikoiman kavetessa kärsivät viime kädessä kaikki.

Kesälomalla minut liimasi television ääreen vain yksi asia: säätiedotus piti nähdä, ja mieluiten joka kanavalta. Sääkartoille kertyi alkukesästä vähän aurinkoja ja paljon pisaroita. Moni pakeni etelän lämpöön, minä jäin tyytyväisenä värjöttelemään sateeseen. Korkeintaan Mongolia (s. 10) olisi saanut minut liikkeelle.

Lomaseurana oli vinkeä siipiveikko. Kutsuimme sitä Suloksi, sillä se lauloi sulokkaammin kuin satakieli. Omien luritusten väliin se veteli titityytä, pääskysen varoitusääniä ja kuovin huutoja. Se oli ilmeisesti luhtakerttunen, jonka pesimäaluetta on Etelä-Suomi. Missä mielenhäiriössä Sulo oli pyrähtänyt Tornionjoelle? Kilpailijoita ei ollut, mutta oliko yhtään naarasta vokoteltavaksi?

Kesken loman halusin käydä Helsingissä. Lähtöhalut hiipuivat, kun tutkin hintoja: meno-paluulento Kemistä maksoi halvimmillaan yli 600 euroa. Sillä olisin lomaillut viikon Välimerellä hyvässä hotellissa. Kemistä Helsinkiin vie vain yksi yhtiö. Oulussa matkustajista kilpailee useita yhtiötä, ja lennot olisi saanut 70 eurolla. Molemmat hinnat ovat yhtä järjettömiä. Kilpailutilanteessa lentoliput myydään vaikka tappiolla, ja heti kun kilpailua ei ole, hinta voi olla mitä tahansa.

Juhannuksen jälkeen Sulo vaikeni. Tuttu laulupuu huojutti orpona oksiaan. Uutisissa kerrottiin Air Finlandin konkurssista. Yli tuhat suomalaista jäi jumiin matkakohteisiinsa, ja tuhansien muiden lomasuunnitelmat kariutuivat. Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen lopullisia tappioita ei vielä edes tiedetä.  Viime kädessä kärsimme me kaikki, kun valikoima kapenee. Valmismatkan edut opittiin taas kantapään kautta. Omatoimimatkaajat saivat muistutuksen, että he ovat omillaan myös yllättävissä tilanteissa. Jos lennot ja majoitukset maksaa luottokortilla, on jo vähän paremmassa turvassa.

Spanair, Malev, Hispania, Cimber Sterling, Skyways. Nekin ovat tänä vuonna ajautuneet vararikkoon. Kilpailu lentomatkustajista on niin raivoisaa, ettei liiketoiminta välttämättä enää lyö leiville. Kustannussäästöilläkin on rajansa, ja jos rajan yli mennään, vaakakupissa on myös turvallisuus. Muitakin kilpailuvaltteja lentoyhtiöillä on kuin halvat hinnat. Niistä saa vihiä vaikkapa suuresta lentokyselystämme, s. 68.

Pirkko Puoskari

Pääkirjoitus Matkaoppaan numerossa 5/2012.