Kuva Seppo Suomela
Kuva Seppo Suomela

Kappadokian nähtävyydet ovat ainutlaatuisia.

Pysähdymme Pasabagissa, jossa kuvaamme Kappadokian ehkä kauneimpia, sadunomaisia tuffikivimuodostelmia. Yksi torneista näyttää kolmipäiseltä tatilta. Oppaamme Mustafa kertoo sen olleen pyhimyserakko Simonin luola-asunto 400-luvulla. Pyhän Simonin väitettiin tehneen ihmeitä Jerusalemissa, josta hän fanilaumaansa kyllästyneenä pakeni Anatolian rauhaan.

Iltapäivällä istumme historiallisen Carevanserain aavikkolinnoitusta muistuttavan rakennuksen uumenissa. Valot himmenevät. Puiselle esiintymislavalle marssii jonossa tusina mustiin kaapuihin pukeutuneita tötteröhattuisia miehiä, osalla on mukanaan soittimet. He kumartavat, istuutuvat ja riisuvat mustat kaapunsa. Niiden alta paljastuu valkoinen, kuolemaa symboloiva, lähes maahan asti ulottuva villakankainen kellohame.

Miehet alkavat pyöriä, kevyesti ja vaivattomasti kuin hyrrät. Kädet kohoavat ylös. Silmät sulkeutuvat. Liike on sulavaa ja mystistä, transsinomaista – rakkautta ylistävää, jumalaista tanssia.

Suufilaiseen mystikkoliikkeeseen kuuluvien dervissien esitys on mykistävän kaunista seurattavaa. Tällä islamilaisella perinteellä on ikää yli 800 vuotta. Sitä vaalitaan etenkin Kappadokian alueella. ­Valokuvaaminen esityksen aikana on kielletty.

Illalla Gamirasun luolahotellin ulkoterassilla ihailen ympärillä aukeavaa maalaismaisemaa. Taivaalla tuikkivat tähdet. Puolikuu ­loistaa minareetin varjossa kuin nakerrettu neidon kynsi.

Ote Seppo Suomelan Kappadokia-jutusta, Matkaopas 1/2014.

Lisätietoa Kappadokiasta