Kyy on Suomen luonnon ainoa myrkkykäärme. Kotimaassa matkailijan kannattaa muistaa kyyvaara erityisesti hakkuuaukeilla, peltojen ja soiden reunoilla sekä kallioisilla seuduilla.

Lääkärilehti Duodecimin tuoreimmassa numerossa on yhtenä aiheena kyy ja kyyn puremat. Jutun yhteydessä lehti julkaisee kuvan viisivuotiaan lapsen jalasta, jota kyy on purrut vuorokausi sitten. Jalka on tulehtunut ja rakkulainen, ja paikoin ihon väri on muuttunut ruskeaksi ja tumman ruskeaksi.

Linkin kautta aukeavassa kuvassa on viisivuotiaan lapsen jalka vuorokauden kuluttua vaikeasta puremasta.

Näin tunnistat kyyn Väriltään kyy on harmaa, harmaanruskea tai musta. Väri kertoo sukupuolesta. Sinertävä ja harmaa on yleensä koiras, ruskea naaras, musta voi olla kumpi vain. Kyyn pää on litteä ja kolmiomainen. Silmäterä on pystyssä oleva soikio. Selässä on sahalaitakuvio; mustilla yksilöillä se ei välttämättä erotu. Vatsapuoli voi olla vaalea, harmaa tai tumma, ja hännän pää on vatsapuolelta keltainen tai punertavanoranssi. Kyyn tärkein aisti on hajuaisti. Sen näkö on heikko ja kuulo erittäin huono, mutta tärinää se aistii hyvin.

Näin hoidat kyynpureman - Älä koske tai käsittele purema-aluetta. Älä yritä imeä myrkkyä pois. - Rauhoita uhria ja vie hänet viipymättä lääkäriin. - Jos purema on jalassa, lastoita se ja kanna uhri puremapaikalta. - Älä anna uhrille tulehduskipulääkettä. - Sairaalahoitoa tarvitaan, jos pureman uhri on alle 15-vuotias, raskaana oleva, vanhus tai vakavasti sairas tai jos puremakohdassa on voimakas reaktio, puremakohta on kaulan tai pään alueella tai jos uhrilla on yleisoireita, kuten hengenahdistusta tai oksentelua.

Myrkytyksen oireiden etenemistä on vaikea ennakoida. Asiaan vaikuttaa myös uhrin koko. Myrkky aiheuttaa purema-alueelle voimakasta kipua, turvotusta ja mahdollisesti ihon värin muutoksen. Joka pureman yhteydessä uhriin ei välttämättä joudu myrkkyä lainkaan. Tavallisesti myrkytys pahenee hitaasti kymmenien minuuttien tai tuntien kuluessa. Joskus se voi edetä vielä vuorokaudenkin kuluttua puremasta. Myrkytys voi kehittyä henkeä uhkaavaksi etenkin lapsilla ja vanhuksilla ja aiheuttaa istukkaverenvuotoja raskaana oleville.

Suomessa tulee tietoon vuosittain 50--150 kyynpuremaa. Jos talvi on ollut leuto tai runsasluminen, kyyt ovat talvehtineet hyvin. Jos kesä on lämmin, kyyt liikkuvat aktiivisesti. Ruotsalaisten tietojen mukaan kuolleisuus kyyn puremiin on noin yhdestä kahteen tuhatta tapausta kohden. Ruotsissa puremia tulee tietoon keskimäärin 200 tapausta vuodessa. Oikean ja nopean hoidon ansiosta kyynpuremasta johtuvia kuolemantapauksia ei kuitenkaan Suomessa ole tiedossa sitten 1980-luvun.

Lähteet Terveyskirjasto Duodecim