Jotta uinnin jälkeen ei tule suru puseroon, lue muutama rivi vedessä kanssasi viihtyvistä olioista.

Suomen ympäristökeskuksen nettisivulta selviää, että uimari ei ole vedessä yksin.

Järvisyyhy

Uimarin seuraan saattaa liittyä esimerkiksi imumadon cercaria-toukka, joka pyrkii vesilinnun siipien suojaan mutta eksyykin ihmisen ihoon. Toukka aiheuttaa ihmisen iholla järvisyyhyn, joka on vaaraton mutta tuskallinen vaiva. Voimakas kutina kestää yleensä muutaman tunnin. Näppylät pysyvät iholla kuitenkin viikon. Toukat elävät matalassa rantavedessä runsaan vesikasvillisuuden seassa. Vältä siis rantavettä ja peseydy heti uinnin jälkeen. Kuivaukseen suositeltavin on karkea pyyhe.

Petovesikirppu

Alle parimillinen petovesikirppu tekee kalastusverkoista limaisia varsinkin rannikoilla. Sillä on kokoonsa nähden pitkä pyrstöpiikki, jolla se takertuu esineisiin.

Oudon värinen vesi

Veden keltainen tai vaaleanruskea väri ja paha haju voi johtua alkukesällä siitepölystä. Myrkyllistä siitepölyn värjäämä vesi ei kuitenkaan ole. Jos vesi on punaista, voit epäillä siinä olevan ripsieläinten massaesiintymän. Mesodinium rubrum -ripsieläin on kaikissa merissä esiintyvä vaaraton ja nopealiikkeinen, yksisoluinen alkueliö, jonka tunnusmerkki on punainen väri.

Limaska

Runsasravinteisessa vedessä vastaan voi tulla limaskoista muodostunut peitto. Limaska kelluu veden pinnalla. Se on pieni myrkytön kasvi, jolla on lehdet ja juuret.

Lähde ja lisätietoa http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371291&lan=fi&clan=fi