Kävin Madeiralla ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten - ja jäin koukkuun. Lue, miltä levada tuntuu.

Kävin Madeiralla ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten - ja jäin koukkuun. Muutama vuosi sitten Praia Formosan takana olevan jyrkänteen päälle alkoi nousta suuria loistohotelleja. Koko rannikko Funchalin ja Praia Formosan välillä on kuin yhtä suurta rakennustyömaata. Minun parvekkeeltani kuitenkin näkyy vain meri. Ja kuuluu. Ja tuoksuu.

Madeiralaiset juhlivat antaumuksella. Funchalin jouluvaloja tullaan katsomaan kaikilta mantereilta. Helmikuussa kadut täyttää karnevaalihumu, ja huhtikuussa vietetään kukkaisjuhlia. Syyskuussa juhlitaan uutta rypälesatoa. Hulvattomimpiin kekkereihin osuin sattumalta. Elettiin marraskuun ensimmäistä viikkoa, ja päätimme käväistä Curral das Freirasissa. Kylä vietti jokavuotista kastanjajuhlaansa. Juhla kestää kolme päivää, joista meneillään oli viimeinen. Ilmeistä kisaväsymystä oli näkyvissä. Mutta vaskiorkesteri puhalteli virkeästi, kansantanssiryhmä esiintyi ja juomakojuilla sekä grillauspaikoilla oli tungosta. Kun teimme lähtöä, kadulla tanssi riemukkaasti kahdeksankymppinen kansallispukuinen mummo ja ryyppäsi olutta.

Monten kylään on Funchalista matkaa vain kuusi kilometriä, mutta siellä tunnelma on toinen. Kylä on yli puoli kilometriä korkeammalla kuin Funchal. 1800-luvun alussa Portugalin ylimystö rakensi sinne kartanoitaan. Vieraat tulivat Funchalin satamaan, josta saarelaiset kantoivat heidät riippumatoissa Monteen. Kun englantilaiset löysivät Madeiran ja Monten, tuli ongelma: uudet vieraat olivat tuhdimpia kuin portugalilaiset, eivätkä paikallisten voimat riittäneet kantomatkaan. Syntyi idea: vieraat vietiin hevosilla ylös ja tuotiin alas kahden miehen ohjaamassa korikelkassa. Vieläkin Monte on tunnettu kelkoistaan, mutta nykyisin sinne mennään bussilla tai köysiradalla.

Madeiralta löytyy paljon vuoristopolkuja, jotka tyydyttävät vaativaakin vaeltajaa. Vuoristoreittien kuningas on kolmen huipun vaellus, paikoitellen lähes olematon polku, joka kaartaa, nousee ja laskee Madeiran kolmen korkeimman vuoren Pico do Arieiron, Pico das Torresin ja Pico Ruivon rinteillä.

Levada kesyttää korkeuskammon

Jotkut keräävät postimerkkejä, ja minä päätin kerätä kaikki Madeiran levadat. Sittemmin luovuin ajatuksesta, onhan kastelukanavia yli 2 000 kilometriä. Nykyisin palaan mielelläni lempilevadoilleni. Yksi niistä on Ribeiro Frion ja Portelan välillä virtaava Levada do Furado. Bussit 103 ja 138 kulkevat pohjoisrannikolle saaren keskiosassa sijaitsevan Ribeiro Frion kautta. Tunnin bussi kiipeää ylöspäin, ja sitten ollaan perillä. Victors Barin takkatulen loimussa on mukava alustaa taivalta kaakaolla. Tuhdimmat juomat kannattaa jättää väliin, sillä Furado vaatii hyvää tasapainoa ja varmaa askellusta.

Korkeuskammoinenkin selviytyy reitistä: ensimmäisellä kerralla otin pari kertaa nelivedon avuksi, konttasin eteenpäin. Kerran riisuin kenkäni ja housuni, hyppäsin levadaan ja kävelin pohjaa pitkin. Mitä useamman levadan ja vuoristopolun kävelin, sitä pienemmäksi korkeuskammoni kutistui. Pari vuotta sitten kiipeilin rinteessä levadan alapuolella, satojen metrien pudotus jalkojeni juuressa. Ei huimannut eikä pelottanut.

Teksti: Elina Pammo
Kuva: Eila Nissinen

Lue lisää Matkaopas-lehdestä 8/2005

Lue virolaisen ravintolakriitikon Maris Oravin suositukset Tallinnan baareihin ja ravintoloihin. Niistä löytyy jokaiselle kukkarolle ja moneen makuun.

Tallinna on huipputrendikäs ravintola- ja shoppailukaupunki. Ravintoloiden sisustukset ovat usein kansainvälisen tason helmiä, ja shoppailukierroksen kruunaakin visiitti kauniisti sisutettuun baariin tai päivällinen jossain kaupungin tyylikkäistä ravintoloista.

Tallinnan ravintolat ovat täynnä viikonloppuisin, joten tunnetuimpiin ja kalliimpiin ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus.

Kuva Lauri Laan
Kuva Lauri Laan

Parrot minibar

Ravintola-baarin pienet, tapasmaiset annokset tarjoillaan virolaisista käsintehdyistä astioista.

►Vana-Posti 7, facebook.com/parrotminibar

Salt 

Pienessä ja viihtyisässä ravintolassa tarjoillaan välimeren alueen ruokaa. Illallisen kesto viikonloppuisin noin 2,5 tuntia.

►Vase 14, saltrestoran.ee

Umami

Perheystävällinen ravintola tarjoaa hyvää ruokaa vanhassa huvilassa. 

Tunnistaisitko vihannesten maut niitä näkemättä? Neljän ruokalajin illallinen on mahdollista nauttia myös erikseen varattavassa tilassa silmät maskilla peitettyinä. Syömisestä tulee hauskaa ja hiukan jännittävääkin, kun ei näe eikä tiedä, mitä suuhunsa pistää. 

Vai kokeilisitko perinteisempää brunssia? 

Kuva Toñu Tunnel
Kuva Toñu Tunnel

►Kadaka tee 141, umamiresto.ee/en

Klaus

Illallinen upeiden merimaisemien äärellä. Kokeilemisen arvoinen brunssi, hyviä päivän tarjouksia!

►Kalasadama 8, klauskohvik.ee

Pikaruokaa viidellä eurolla

Burger Box

Kaupungin parhaimmat hampurilaiset!

►Kopli 4a, facebook.com/burgerboxbox

Noodle box

Aasialaista vegaaniruokaa.

►Telliskivi 24, facebook.com/Noodle-Box
 

Kokeile myös näitä!

 

Ravintolat

La Bottega

►labottega.ee

Restaurant Juur 

►restoranjuur.ee

Tuljak 

►tuljak.ee

Mon repos

►monrepos.ee

Leipomot

RostPagar

►facebook.com/RostPagar

Bekker

►facebook.com/bekkerpagariari

Baarit

Whisper Sister

Tyylikäs salakapakka, ►facebook.com/whispersisterbar

Frank

Pariisilaistyylinen baari, erinomaisia cocktaileja ja ruokaa, ►frankbistro.ee 

Pudel 

Baari käsityönä valmistettujen oluiden ystäville, ►pudel.ee

Peatus

Piipahda drinkillä Telliskiven alueelle pysäköidyssä junanvaunussa, ►peatus.eu

Kuva PIa Hollo
Kuva PIa Hollo

Nizza, Pariisi ja Amsterdam ovat Jenny Alexandrovan suosikkikaupunkeja.

Matkustipa Jenni Alexandrova sitten Pariisissa tai Turun saaristossa, onnistuneen reissun ainekset ovat samat.

– Loma on lomaa, kun nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa, syödään rauhassa aamiaista eikä suunnitella liikoja.

”Yksi nähtävyys per päivä riittää.”

Raukeaan lomarytmiin ei kuulu loputon museoihin jonottelu tai ympäri kaupunkia säntäily.

– Yksi nähtävyys per päivä riittää. Mieluummin fiilistelen jossain sattumalta löytämässäni kahvilassa ja jätän jotain nähtävää seuraavaan kertaan.

Viime vuosina Jenni on päässyt lomamoodiin helpoiten avopuolisonsa Jussi Heikelän ohjaaman veneen kyydissä Suomen saaristossa. Merellä aika menettää merkityksensä.

– Silloin vain lillutaan ja mennään tuulten mukana, ja välillä rantaudutaan johonkin kivaan paikkaan. Se on tosi ihanaa, Jenni kertoo.

”Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä.”

Saaristoluonto on niin kaunis, että se vetää hiljaiseksi puhealan ammattilaisenkin.

– Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä, auringonlasku värjää koko taivaan purppuraksi, ja on niin tyyntä, että kuulee kalan hyppäävän. 

EUROOPAN TOP 3

  1. Nizzassa parasta on valo, meren väri ja se, että kaupungissa on helppo liikkua. Ranta on aika hulinaranta, ja sieltä kannattaakin lähteä vaikka 40 minuutin ajomatkan päähän Cannesiin, missä on rauhallisempaa. Siellä tosin meikäläisillä on varaa juoda vain yksi mojito puoliksi, sillä siitä saa pulittaa 20 euroa.
  2. Pariisissa minun ei tulisi mieleenkään mennä verkkareissa kauppaan, siellä kopistellaan korkkareilla! Minua viehättää ranskalaisten pieni ylimielisyys ja ylpeys siitä, mitä heillä on: vaikkapa juuri ranskalainen keittiö, johon kaikki muut keittiöt perustuvat.
  3. Amsterdam vain 1,5 tunnin lennon päässä on kuin pikku Venetsia. Kaikki on pientä, suloista ja nättiä. Kaupungissa on paljon taidegallerioita ja hyviä ravintoloita.