Limnoksen saari sopii niille, jotka kaihtavat turistimassoja mutta rakastavat kiireetöntä kreikkalaista tunnelmaa.

Ateenalainen Vicky, 24, näpyttää kannettavaansa ja lusikoi välillä hajamielisesti kahvinsa pinnalla kelluvaa kermavaahtoa. Poikaystävä Yannis, 24, tuijottelee merelle ja imaisee pillillä jääkahviaan. Aamupäivän aurinko on paahtanut Myrinan kaupungin kujat hohkaavan kuumiksi, mutta köynnöskasvien suojaamalla terassilla on vilpoisaa.

Yannis ja Vicky tietävät, mikä Limnoksella on parasta. Saarella ei välttämättä tarvitse tehdä mitään, paitsi ehkä juoda vähän kahvia.

Egeanmeren saari Limnos sopii niille, jotka kaihtavat Rodoksen Suomi-baareja ja Kreetan turistilaumoja, mutta rakastavat Kreikan kiireetöntä tunnelmaa: pappojen kansoittamia kahviloita, siestaksi hiljeneviä kujia, pitkiä illallisia ja kirkkaansinisenä aaltoilevaa merta.

– Limnos ei ole niille, jotka kaipaavat yöelämää. Me teemme joka päivä samat jutut: kokkaamme, uimme ja kalastamme, saarella kesät lomaileva Yannis sanoo.

Limnokseen tutustuminen kannattaa aloittaa pääkaupungista
Myrinasta. Viiden tuhannen asukkaan Myrina on talvisin uinuva pikkukylä, mutta kesällä ostoskatu täyttyy varsinkin kreikkalaisista turisteista ja kaupat pidentävät
aukioloaikojaan iltamyöhään asti.

Myrinan ilmettä hallitsevat punatiilikattoiset rapatut talot. Länsilaitaa reunustaa pastellinväristen uusklassisten rakennusten rivistö, ja vuoteen 1912 kestäneestä ottomaanien ajasta kertovat muutamat turkkilaistyyliset kivitalot.

Leppoisa aamuhetki

Limnoslaiset matkustavat mantereelle harvoin, joten Myrinasta löytyy yllättävän paljon erikoisliikkeitä: kenkäkauppoja, herkkumyymälöitä, koruliikkeitä, sisustuskauppa, kodinkoneliike. Laatoitettu ostoskatu kaartaa kalasatamasta matalien rapattujen talojen väliin. Putiikkien julkisivut on haluttu pitää perinteisinä, eikä kadulla loista valomainoksia.

Ennen aamukymmentä kauppojen edessä vaeltelee vähän ihmisiä. Keskellä katua köllöttelee paksuturkkinen koira, ja laihat kissat kurkkivat sivukujien aidatuilta pikkupihoilta.

Vierekkäisten liikkeiden myyjät Elena, 29, ja Nadia, 24, istuvat vaatekaupan oviaukossa ja karistavat savukkeitaan portaille nostettuun tuhkakuppiin.

– Täällä on kesällä ihan erilaista kuin talvella. Heinäkuun puoli¬välistä elokuun puoliväliin kadut ovat ihan täynnä. Talvella on hiljaista, Elena kertoo.

Naiset ovat muuttaneet mantereelta mutta eivät kaipaa isompiin ympyröihin.  

Kesäisin Elena ja Nadia viettävät vapaa-aikansa uimalla ja istumalla terasseilla. Kun talven kylmänkosteat tuulet puhaltavat, he menevät satamaan kuntosalille.

– Tykkään siitä, että täällä on rauhallista. Lisäksi ihmiset ovat paljon ystävällisempiä kuin kaupungissa, Nadia pohtii.

Kaikki eivät arvosta Limnoksen rauhallisuutta. Saarella on Egeanmeren yliopiston ravitsemustieteen laitos, ja nuoria naisia harmittaa yöelämän ja miesopiskelijoiden puute. Keskustaan jo aamusta eksyneet 19-vuotiaat Konstantina ja Foteini valittavat, ettei saarella ole mitään tekemistä.

– Olemme tulleet isommasta kaupungista ja tottuneet siihen, että on ihmisiä ja paikkoja, minne mennä. Että tapahtuu jotain.

Yhdeltätoista kadut alkavat täyttyä. Opiskelijat löntystelevät rannalle, ja Nadia ja Elena joutuvat nousemaan palvelemaan asiakkaita. Moni rientää ostoksille ennen puoli kahdelta alkavaa siestaa.

Vilinää onkin hyvä paeta tutustumalla saaren tunnetuimpaan nähtävyyteen.

Peurojen perässä

Aurinko kimaltelee hiljakseen aaltoilevalla merellä, joka näyttää jatkuvan ikuisuuksiin. Kun katsetta hieman kääntää, huomaa vastapäisen rannan kirkon, vettä halkovan aallonmurtajan, kalastajaveneet ja tiilikattoisten talojen muodostamat kylät. Myrinan linnoitukselta aukeava maisema on niin lumoava, että siihen uppoutuessaan unohtaa jyrkän nousun.

Kallioisen kumpareen päälle rakennettu linna on Limnoksen maamerkki, joka hallitsee kylää vuorokauden ympäri.  Kiemurtelevat muurit on valaistu niin, että öisin linna näyttää leijailevan ilmassa.

Parinkymmenen minuutin kapuaminen kannattaa myös kukkulan asukkien vuoksi. Papanakasat piikikkäiden kasvien seassa paljastavat, että jyrkillä rinteillä taiteilee parisensataa peuraa. Ne saavat elää vapaana, mutta rinteille on kannettu kasoittain kuivaa heinää ruuaksi ja peltisiä vesilaareja juoma-astioiksi.

Koko saari päivässä

Etäisyys saaren laidalta toiselle on vain viitisenkymmentä kilometriä, joten kiinnostavimmat nähtävyydet kiertää päivässä. Helpoimmin matkaan pääsee vuokra-autolla tai opastetulla bussikierroksella.

Vähän väliä vastaan tulee pikkuisia kyliä, kuten turistien suosima rantakohde Plati, tuulimyllyistään tunnettu Kontias ja paikallisen savenvalajan kotikylä Kontopouli. Tien varrella vilisee taloja, viinitarhoja, kukkoja ja vuohia.

Kylien välillä maisema kumpuilee kallioisena. Tuliperäiset kukkulat näyttävät lähes paljailta, mutta lähempää huomaa, kuinka niitä peittää piikikkäiden kasvien kerros. Siellä täällä erottaa rinteillä kapuavia lampaita.

Bussi ohittaa sateiden täyttämän suolajärven. Opas kertoo, että keskikesällä järvi kuivuu ja suolakerrokset näyttävät lumelta. Toisinaan järvelle pyrähtää parvi flamingoja.

Lopulta bussi kaartaa saaren toiselle laidalle Kotsinasiin. Kylän tärkein nähtävyys on pieni ortodoksikirkko, jonka turkoosin katon hallitsemassa hämyssä palaa muutama tuohus.

Koristeellinen kirkko on kukka-asetelmineen ja ikoneineen tunnelmallinen, mutta todellinen salaisuus piilee maan alla.
Kapeat kiviaskelmat katoavat syvyyksiin. Ahdas portaikko jatkuu ja jatkuu, ja kasvoille pöllähtää kosteaan ilmaan sekoittunutta maakellarin tuoksua. Juuri kun ahtaanpaikankammo uhkaa iskeä, eteen ilmestyy hämärä huone. Kiviseinien keskeltä pilkistää pikkuinen kaivo. Sieltä limnoslaiset hakevat pyhää vihkivettä.

Mutta on Limnoksella kristinuskoa vanhempaakin historiaa.
Poliochnin kuivuuttaan pölisevää maata kuvioivat kiviset muodostelmat. Kyse ei ole mistä tahansa kivikasoista, vaan 6000 vuoden takaisesta asutuksesta. Limnoslaiset ylpeilevät sillä, että Poliochni on saattanut olla Euroopan ensimmäinen kaupunki.

Demokratian historiasta muistuttavat kiviröykkiöiden keskeltä erottuvat parlamentin rauniot.

Riittävästi rantoja

Kun nähtävyydet on kierretty ja kylät koluttu, voi hyvällä omallatunnolla omistautua sille, mikä turisteja saarelle houkuttaa: Limnoksella on noin 30 uimarantaa.

Yksi suosituimmista on muutaman kilometrin päästä Myrinasta löytyvä Plati. Sieltä löytyy  700 metriä rantaviivaa, aurinkotuoleja, värikkäitä varjorivistöjä, vesiurheilua, veneretkiä ja rantatavernoita. Turistien harmiksi hiekka ei ole silkkistä, vaan karkea rouhe nipistelee jalkapohjia.

Sen sijaan maisema on taianomainen. Utuisesta merestä kohoaa jylhiä kallioluotoja, joiden taustalla ulappa katoaa horisonttiin.

Saari on tunnettu tuulisuudestaan, mutta nyt se yllättää: rannalla ei näy aallon aaltoa, vain peilityyni pinta heijastaa taivasta.

Aallot lyövät saaren itärantaan, joka on tuulien vuoksi surffaajien suosiossa. Keroksen rannalla voi kokeilla laine- tai leijalautailua, ja sitä kehutaan aloittelijoillekin turvalliseksi.

Merimetsoja ja delfiinejä

Osalle Limnoksen rannoista pääsee vain veneellä. Kuulostaa hankalalta, mutta vaivannäkö tarkoittaa ihanaa rauhaa muilta turisteilta.

Kuskimme Panagiotis ohjaa veneen varovasti kallioiden välistä. Jylhiltä rinteiltä erottuu mustia hahmoja. Laiva keinuu lähemmäs, ja hahmot paljastuvat uljaita kaulojaan ojenteleviksi merimetsoiksi.

Edellisen illan turisteille luontoelämys on ollut vielä huikeampi. Delfiinit ovat uineet aivan Panagiotiksen veneen kylkeen. Ne näyttäytyvät useimmin kesä–heinäkuun vaihteessa ja syyskuussa.

Nyt delfiinejä ei näy. Veneen lasipohjan läpi erottuu vain pikkuisia kaloja ja tuliperäisiä kallionjärkäleitä. Tuuli on sekoittanut veden hieman sameaksi, mutta parhaimmillaan voi nähdä yli kymmenen metrin syvyyteen.

Panagiotis pysäyttää veneen yhdelle lukuisista uimarannoista. Hiekalla vaeltelee vain yksi pariskunta koiransa kanssa. Muita ei suojaisessa poukamassa näy.

On aika kavuta veneestä, kahlata rantaan ja heittää vaatteet hiekalle.

Istu iltaa Myrinassa x 3

  • Karagiozis. Päivisin Karagiozis on kuin mikä tahansa frappea tarjoileva rantakahvila, ehkä hieman muita trendikkäämpi ja suositumpi. Iltaisin kaiuttimet vyöryttävät klubimusiikkia ja paikan valtaavat drinkkejä nauttivat nuoret ja opiskelijat. Kun kysyy ehdotusta illanviettopaikaksi lähes keneltä tahansa nuorelta, vastaus on Karagiozis.
  • Alexandros. Myös modernisti sisustettu Alexandros muuttuu iltaisin rauhallisesta kahvilasta musiikkia tulvivaksi drinkkipaikaksi.
  • Cafe Aigaion. Kahvila on perustettu 80 vuotta sitten entisen moskeijan paikalle. Päivisin terassin valtaavat vanhemmat miehet, mutta iltaisin kahvilan munkeista, täytetyistä letuista ja kookkaista jäätelöannoksista nauttivat kaikki.

Meze-paloja ja ranskiksia

Kaikkea ei voi ymmärtää. Tavernoiden ruokalistat pursuavat
yli-ihania pikkuisia meze-paloja: leivitettyä saganaki-juustoa, viininlehtikääryleitä, tyropitakia-juustopiirakkaa, grillattuja paprikoita ja uppopaistettuja kesäkurpitsanpaloja. Ja mitä tilaavat kreikkalaiset? Ranskanperunoita. Niitä tuntuu menevän pöytään kuin pöytään. Kannattaa silti unohtaa ranskalaiset ja tilata noin viiden euron meze-annoksia koko seurueen maisteltaviksi. Saarella kun ollaan, Limnoksella maistuvat myös erilaiset merenelävät.

Jälkiruuaksi syödään yleensä hedelmiä, joita saatetaan tuoda pöytään pyytämättä. Herkuttelijan kannattaa testata pähkinäistä karidopita-kakkua ja hunajalla makeutettua ihanan tuhtia kreikkalaista jogurttia.

Niin, ja laihduttajan ei kannata huijata itseään välimeren dieetin terveellisellä maineella. Oliiviöljyä lorautellaan kauniisti sanottuna ronskisti.

Kesäkohde Egeanmerellä

  • Vulkaaninen Limnoksen saari sijaitsee Egeanmeren koillislaidalla Athos-vuoren ja Lesboksen saaren välissä. Saarella on 18 000 asukasta, joista kolmannes asuu pääkaupunki Myrinassa.
  • Limnos on ehdottomasti kesäkohde. Lämpö kohoaa kesäisiin lukemiin toukokuussa, ja helteitä riittää syyskuun puoliväliin. Talvella saarella on viileää, tuulista ja sateista.
  • Pakettimatkoja Limnokselle järjestää Aurinkomatkat. Omatoimisesti saarelle pääsee helpoimmin varaamalla tunnin kestävän lennon Ateenasta. Olympic Air -lentää Limnokselle 2–3 kertaa päivässä, ja meno-paluulennot saa noin 120 eurolla.

Laivalla Turkkiin

Jos frappen siemailu ja auringonotto alkavat jostain syystä kyllästyttää, historialliset elämykset ovat laivamatkan päässä. Saarelta järjestetään päiväretkiä Turkkiin myyttiseen Troijan kaupunkiin. Laivamatka kestää 2,5 tuntia, ja meno-paluulippu maksaa 80 euroa.

Kun aurinko ei riitä

Upotan jalan ammeeseen ja vetäisen sen saman tien pois. Lähdevesi on niin kuumaa, että siihen on hivuttauduttava vähitellen. Jos auringon lämpö ei riitä, Myrinassa voi nauttia kuumuudesta myös juuri remontoidussa Therma Spassa. Loikoilla voi ulkoaltaassa tai ammeessa oman huoneen rauhassa. Lemmenlomalaiset voivat pulahtaa myös kahden hengen Afrodite-altaaseen.

Kylpyjen lisäksi spa tarjoaa hemmottelua shiatsuhieronnasta suklaahoitoihin. Tunnelma on ylellinen: marmoripintaisilla käytävillä soi rauhallinen musiikki, sisustuksen täydentävät orkideat ja huoneita valaisevat lamppujen sijaan kynttilät ja kattoikkunat. Tunnin hieronnat maksavat 55–90 euroa, useimmat kylpyhoidot 25–35 euroa.

Therma Spa, Myrina 81400