Kollega eräästä toisesta lehdestä muisteli ensimmäistä lukijamatkaa, jolle hän osallistui nuorena toimit­ta­jana. Kohteena oli tuolloin vielä varsin eksoottinen Kiina.

Kollega eräästä toisesta lehdestä muisteli ensimmäistä lukijamatkaa, jolle hän osallistui nuorena toimit­ta­jana. Kohteena oli tuolloin vielä varsin eksoottinen Kiina.

Lentoasemalla häntä alkoi jännittää. Miten hän pärjäisi kokonaisen viikon parinkymmenen vieraan ihmisen kanssa?
Ensimmäisenä tapaamispaikalle saapuivatkin ryhmän seniorit, kaksi harmaapäistä leskirouvaa. Vanhempi kehui olevansa 84-vuotias, ystävätär oli pari vuotta nuorempi.

– Valahdin kauhusta kalpeaksi. Edessä oli rasittava lento ja perillä erittäin raskas matkaohjelma. Mutta onneksi en sanonut mitään.
Jo lentokentällä reissurouvat kertoivat harrastavansa pelkästään kaukomatkoja. Vasta sitten, kun he eivät enää jaksaisi pitkiä lentoja, he ryhtyisivät koluamaan Eurooppaa.

Reissurouvat olivat joka paikassa ensimmäisinä odottamassa muita. He eivät kertaakaan valittaneet mistään, vaan pitivät henkeä yllä silloinkin, kun muita alkoi jo väsyttää. Ketterästi he kiipesivät Kiinan muurille ja hehkuivat intoa monen tunnin kävelykierroksella Pekingin Kielletyssä kaupungissa.

Matkaoppaan myötä olen itsekin tutustunut moniin reissunaisiin ja -miehiin, joiden seikkailumieltä ja menohaluja eivät ikävuodet hillitse. Eräs heistä, ystäväni Make, täyttää lähiaikoina 80. Vuodenvaihteessa hän uhkaa jäädä jopa eläkkeelle.

Sen vuoksi toisinaan hieman hämmästyn, kun vaikkapa nettikeskusteluissamme joku vähättelee ”matkailevia mummoja ja vaareja”. Toivottavasti katse vähän avartuu myös meillä keski-ikäisillä ja nuoremmillakin, kun kilometrejä karttuu.

Matkustamisen lisäksi ennakko­luulojaan voi pöyhiä vaikkapa Matkaopasta lukemalla. Esimerkiksi tämän lehden vauhdikkaan Gambia-jutun tekijät ovat suomalaisia eläkeläismatkaajia. Kuinka moni meistä nuoremmista jaksaisi istua kahdeksan tuntia gambialaisella stadionilla ainoina valkonaamoina odottamassa reggae-konsertin alkamista?

Maramuresin ja Transsilvanian matkajuttumme puolestaan näyttävät Romanian aivan toisenlaisessa valossa kuin viime aikojen uutiset. Maan kauneus, ihmisten lämmin vieraanvaraisuus ja häikäisevän upea vanha kulttuuri elävine perinteineen ovat kuitenkin yhtä totta kuin sorretun romanivähemmistön ahdinko.

Kannattaa myös panna merkille, että tanssilvanialaisen Kalotaszentkirályn kylän seppä on jo 83-vuotias ja tarmokas apupoikakin jo hyvän matkaa yli 70.

Otetaanpa mallia!

Pirkko Puoskari
päätoimittaja

Matkaopas-lehden 8/2010 pääkirjoitus.

Kuva Bulgariasta, Tarmo Halonen.

Lue virolaisen ravintolakriitikon Maris Oravin suositukset Tallinnan baareihin ja ravintoloihin. Niistä löytyy jokaiselle kukkarolle ja moneen makuun.

Tallinna on huipputrendikäs ravintola- ja shoppailukaupunki. Ravintoloiden sisustukset ovat usein kansainvälisen tason helmiä, ja shoppailukierroksen kruunaakin visiitti kauniisti sisutettuun baariin tai päivällinen jossain kaupungin tyylikkäistä ravintoloista.

Tallinnan ravintolat ovat täynnä viikonloppuisin, joten tunnetuimpiin ja kalliimpiin ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus.

Kuva Lauri Laan
Kuva Lauri Laan

Parrot minibar

Ravintola-baarin pienet, tapasmaiset annokset tarjoillaan virolaisista käsintehdyistä astioista.

►Vana-Posti 7, facebook.com/parrotminibar

Salt 

Pienessä ja viihtyisässä ravintolassa tarjoillaan välimeren alueen ruokaa. Illallisen kesto viikonloppuisin noin 2,5 tuntia.

►Vase 14, saltrestoran.ee

Umami

Perheystävällinen ravintola tarjoaa hyvää ruokaa vanhassa huvilassa. 

Tunnistaisitko vihannesten maut niitä näkemättä? Neljän ruokalajin illallinen on mahdollista nauttia myös erikseen varattavassa tilassa silmät maskilla peitettyinä. Syömisestä tulee hauskaa ja hiukan jännittävääkin, kun ei näe eikä tiedä, mitä suuhunsa pistää. 

Vai kokeilisitko perinteisempää brunssia? 

Kuva Toñu Tunnel
Kuva Toñu Tunnel

►Kadaka tee 141, umamiresto.ee/en

Klaus

Illallinen upeiden merimaisemien äärellä. Kokeilemisen arvoinen brunssi, hyviä päivän tarjouksia!

►Kalasadama 8, klauskohvik.ee

Pikaruokaa viidellä eurolla

Burger Box

Kaupungin parhaimmat hampurilaiset!

►Kopli 4a, facebook.com/burgerboxbox

Noodle box

Aasialaista vegaaniruokaa.

►Telliskivi 24, facebook.com/Noodle-Box
 

Kokeile myös näitä!

 

Ravintolat

La Bottega

►labottega.ee

Restaurant Juur 

►restoranjuur.ee

Tuljak 

►tuljak.ee

Mon repos

►monrepos.ee

Leipomot

RostPagar

►facebook.com/RostPagar

Bekker

►facebook.com/bekkerpagariari

Baarit

Whisper Sister

Tyylikäs salakapakka, ►facebook.com/whispersisterbar

Frank

Pariisilaistyylinen baari, erinomaisia cocktaileja ja ruokaa, ►frankbistro.ee 

Pudel 

Baari käsityönä valmistettujen oluiden ystäville, ►pudel.ee

Peatus

Piipahda drinkillä Telliskiven alueelle pysäköidyssä junanvaunussa, ►peatus.eu

Kuva PIa Hollo
Kuva PIa Hollo

Nizza, Pariisi ja Amsterdam ovat Jenny Alexandrovan suosikkikaupunkeja.

Matkustipa Jenni Alexandrova sitten Pariisissa tai Turun saaristossa, onnistuneen reissun ainekset ovat samat.

– Loma on lomaa, kun nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa, syödään rauhassa aamiaista eikä suunnitella liikoja.

”Yksi nähtävyys per päivä riittää.”

Raukeaan lomarytmiin ei kuulu loputon museoihin jonottelu tai ympäri kaupunkia säntäily.

– Yksi nähtävyys per päivä riittää. Mieluummin fiilistelen jossain sattumalta löytämässäni kahvilassa ja jätän jotain nähtävää seuraavaan kertaan.

Viime vuosina Jenni on päässyt lomamoodiin helpoiten avopuolisonsa Jussi Heikelän ohjaaman veneen kyydissä Suomen saaristossa. Merellä aika menettää merkityksensä.

– Silloin vain lillutaan ja mennään tuulten mukana, ja välillä rantaudutaan johonkin kivaan paikkaan. Se on tosi ihanaa, Jenni kertoo.

”Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä.”

Saaristoluonto on niin kaunis, että se vetää hiljaiseksi puhealan ammattilaisenkin.

– Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä, auringonlasku värjää koko taivaan purppuraksi, ja on niin tyyntä, että kuulee kalan hyppäävän. 

EUROOPAN TOP 3

  1. Nizzassa parasta on valo, meren väri ja se, että kaupungissa on helppo liikkua. Ranta on aika hulinaranta, ja sieltä kannattaakin lähteä vaikka 40 minuutin ajomatkan päähän Cannesiin, missä on rauhallisempaa. Siellä tosin meikäläisillä on varaa juoda vain yksi mojito puoliksi, sillä siitä saa pulittaa 20 euroa.
  2. Pariisissa minun ei tulisi mieleenkään mennä verkkareissa kauppaan, siellä kopistellaan korkkareilla! Minua viehättää ranskalaisten pieni ylimielisyys ja ylpeys siitä, mitä heillä on: vaikkapa juuri ranskalainen keittiö, johon kaikki muut keittiöt perustuvat.
  3. Amsterdam vain 1,5 tunnin lennon päässä on kuin pikku Venetsia. Kaikki on pientä, suloista ja nättiä. Kaupungissa on paljon taidegallerioita ja hyviä ravintoloita.