”Oltuani nyt 20 vuotta pois Suomesta, huomaan joka kesä, miten upeasti asiat ovat erityisesti Suomessa ja Ruotsissa”, Sanna Kokkonen kirjoitti blogissaan heinäkuun alussa. Kuva: Sanna Kokkonen
”Oltuani nyt 20 vuotta pois Suomesta, huomaan joka kesä, miten upeasti asiat ovat erityisesti Suomessa ja Ruotsissa”, Sanna Kokkonen kirjoitti blogissaan heinäkuun alussa. Kuva: Sanna Kokkonen

Suomi-piristykset ja -harmitukset huomaa selvemmin, kun on hetken pois.

Vaikka Balilla asuva Sanna Kokkonen vierailee joka vuosi Suomessa, hän ehtii unohtaa monet kivat täkäläiset jutut. Kuten suomalaisen maitovalikoiman. Jokamiehen oikeuden. Buffet-rehellisyyden.

Sanna on asunut ulkomailla vuodesta 1999 lähtien. Edelliset neljä vuotta hän on asunut perheensä kanssa Balilla. Siellä hän ohjaa ja kouluttaa joogaharrastajia Ubudissa sijaitsevassa studiossaan.

Ennen Balille muuttoa Sannan perheeineen asui vuoden Ranskassa. He muuttivat keskelle ennätyskylmää ranskalaistalvea Singaporesta. Yksi vuosi riitti, ja sen aikana paluumuuttoajatus Aasiaan sai sinetin. Sannan mies irtisanoutui työstään, ja he tekivät päätöksen hypätä varmasta epävarmaan.

– Päädyimme Baliin sen ilmaston, ilmapiirin, joogamahdollisuuksien, kansainvälisen koulun, hyvän ruuan ja matalien elinkustannusten takia. Meillä oli hyvä tuntuma saareen aiemmilta reissuilta, Sanna kertoi Me Naisten haastattelussa viime syksynä.

Lue lisää! Sanna jätti oravanpyörän ja muutti perheineen Balille: ”Meille kirkastui, ettemme kuulu enää Eurooppaan”

Tänä kesänä Sanna on ehtinyt vierailla Suomen lisäksi miehensä kotimaassa Isossa-Britanniassa sekä entisessä kotikaupungissaan Tukholmassa. Erityisesti perheen teini-ikäinen poika on ihastunut suomalaisuuteen.     

”En ole vielä valmis jättämään Balin-kotiamme, rakkaita koiriamme ja työpaikkaani, joten poikamme saattaa tehdä omat itsenäiset ratkaisunsa.”

– Poikamme on täysin Suomi-fani. Hän ei ole koskaan asunut Suomessa, mutta hänellä on palava into päästä kokeilemaan asumista ja opiskelua äidin kotimaassa. Minä en ole vielä valmis jättämään Balin-kotiamme, rakkaita koiriamme ja työpaikkaani, joten poikamme saattaa tehdä omat itsenäiset ratkaisunsa ja hyvä niin.

Kun Sanna ei ole Suomessa, hän ikävöi täältä ennen kaikkea läheisiään sekä tiettyjä ruokatuotteita. Pyysimme Sannaa listaamaan hänen suosikkijuttunsa Suomesta.

”Missään muussa maassa tuskin on yhtä laajaa variaatiota maidosta.”

Suomi-ilot x 4

  1. Maitovalikoima ja muut herkut
    ”Täällä kaikki toimii ja kaupat pursuavat tavaraa. Missään muussa maassa tuskin on yhtä laajaa variaatiota maidosta. Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on huomioitu, ja saa olla ronkeli ihan luvan kanssa. Itse kaipaan täältä eniten juustoja, karjalanpiirakoita, lohta, raikasta kraanavettä, kesän marjoja, erilaisia leipiä, Fazerin sinistä ja xylitol-purkkaa. Uutena törmäsin nyt nyhtökauraan, josta en ollut aiemmin kuullutkaan. Hassu nimi!”
  2. Siisti ja toimiva ympäristö
    ”Luonnon läheisyys. Sen puhtaus ja raikkaus. Jokamiehen oikeus. Yleinen katujen ja julkisten paikkojen siisteys sekä toimivuus shokeeraavat aina positiivisesti. Täällä ei näy esimerkiksi jokiin dumpattuja talousroskia, joita on Balilla.”
  3. Luksusulkoilua ja liikennevälineitä
    ”Ylistän julkisia kulkuvälineitä, mutta myös kevyenliikenteen reittejä. Kaikki ulkoilu- ja lenkkeilypolut ovat niin hyvin hoidettuja ja valaistuja – ainakin Vantaalla ne ovat täysin luksusta. Usein mietin, kuinkahan moni ottaa nämä upeat asiat itsestään selvyytenä.”
  4. Perusrehellisyys ja lounasbuffetit
    ”Isona plussana täällä on suomalaisten rehellisyys. Väittäisin, että olemme perusrehellistä kansaa. Brittimiestäni kummastuttaa Suomessa monien lounasbuffet-pöytien systeemi, jossa maksaminen perustuu rehellisyyteen. Useammassa paikassa olisi voinut helposti livahtaa syömään maksamatta, jota harva meistä tekisi.”

Pipo päässä keskikesällä! Sanna nautti viileästä juhannuksesta 2017 Vantaalla. Kuva: Sanna Kokkonen
Pipo päässä keskikesällä! Sanna nautti viileästä juhannuksesta 2017 Vantaalla. Kuva: Sanna Kokkonen

Sannalla on myös muutama uusi havainto hämmästyttävistä asioista, jotka eivät kaikki ole niin kivoja.

Suomi-harmitukset x 3

  1. Kapeakatseinen ajattelutapa
    ”Suomalaisiin piirteisiin kuuluu osittain tietynlainen jäykkyys ja kapeakatseisuus. Uskon, että ne johtuvat pitkälti ujoudesta. Itsekin voin allekirjoittaa, että tietyissä tilanteissa tunnen itseni ujoksi tai epävarmaksi. Meiltä suomalaisilta puuttuu se amerikkalaisten raudankova itsevarmuus tilanteessa kuin tilanteessa – ja iso Pepsodent-hymy siihen päälle.”
  2. Julkiset käytöstavat
    ”Elän perheessämme jatkuvasti keskellä kahta kulttuuria ja olen huomannut suuria käytöseroja suomalaisten sekä brittien välillä. Muistan tämän joka vuosi, kun vierailemme Suomessa ja Englannissa.
    Lontoossa ruokakaupoissa ventovieraat juttelevat spontaanisti ja ystävällisesti toisilleen. Kauppojen kassat kutsuvat asiakkaitaan tuttavallisesti ’hello love’ tai ’how are you today, dear?’. Vaikka olen Suomessakin tavannut paljon mukavia ihmisiä, olisi vaikea kuvitella menoa ihan tuolle asteelle. Kutsun näitä diplomaattisesti kulttuurieroiksi; jokaisesta kansasta löytyy kaikkia käytöksen eri sävyjä.”
  3. Sääharmitus
    ”Joka kesäkuu, kun saavumme Suomeen, sää on tuntunut todella viileältä ja kolealta. Minua harmittaa suomalaisten puolesta, koska talvi on täällä luvattoman pitkä. Kesän tuloa odotetaan ja sitten kun se viimein olisi ovella, ei olekaan varmaa, tuleeko sitä kesää tai ainakaan kunnolla lämmintä.”

Sanna Kokkosen ja hänen perheensä elämää tropiikissa voi seurata Viestejä paratiisisaarelta -blogista, jota hän pitää Me Naisten sivuilla.

Balilla Sanna on oppinut arvostamaan monia pieniä asioita eri tavalla kuin aiemmin. Hänen mukaansa elämisen tahti on leppoisampaa, ja lämmin ilmasto miellyttää hänen kaltaisensa vilukissan luita. Kuvat: Zhu Andrew Lim Photography
Balilla Sanna on oppinut arvostamaan monia pieniä asioita eri tavalla kuin aiemmin. Hänen mukaansa elämisen tahti on leppoisampaa, ja lämmin ilmasto miellyttää hänen kaltaisensa vilukissan luita. Kuvat: Zhu Andrew Lim Photography

Jos lento myöhästyy yli kolme tuntia, matkustajilla on hyvin todennäköisesti oikeus saada korvauksia. Niitä pitää kuitenkin osata vaatia.

Kolmikymppinen Heidi teki elokuussa perheensä kanssa mukavan kesälomamatkan Kreetalle. Paluulento tosin myöhästyi noin 12 tuntia, koska lentokoneessa oli tekninen vika. Se ei kuitenkaan juuri harmittanut.

– Tiesin jo silloin, että reissu tuli halvaksi, Heidi sanoo.

Heti kotiin päästyään Heidi vaati lentoyhtiöltä korvauksia viivästyksestä, ja noin kuukauden kuluttua hänen tililleen napsahti 1 600 euroa.

Harvempi tietää niin sanotuista vakiokorvauksista, joita lentoyhtiöt ovat velvoitettuja maksamaan. Siksi ne saattavat jäädä monelta hakematta, vaikka myöhästymisestä olisi melko varmasti mahdollista saada jopa useampi satanen korvausta. Korvausten suuruus vaihtelee 250 eurosta 600 euroon ja riippuu lentomatkan pituudesta.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan matkustajalla on oikeus samanlaiseen vakiokorvaukseen kuin lennon peruuntuessa, jos hän saapuu määränpäähänsä vähintään 3 tuntia aikataulun mukaisen saapumisajankohdan jälkeen. Tuomioistuin vahvisti päätöksen vielä vuonna 2012.

Kun lento viivästyy, korvausta kannattaa vaatia suoraan lentoyhtiöltä. Heidi otti yhteyttä lennostaan vastanneeseen tanskalaiseen Jet Time -yhtiöön.

”Tiesin jo silloin, että reissu tuli halvaksi.”

– Kotiin päästyäni soitin lentoyhtiön asiakaspalveluun ja kysyin, mistä voin hakea korvauksia. Minulle kerrottiin, että heille pitää lähettää sähköpostia asiasta, Heidi kertoo.

– Lähetin sähköpostin, jossa kerroin olevani oikeutettu vakiokorvaukseen. Kerroin viestissä, että EU-lainsäädännön mukaan, asetuksen 261/2004 nojalla olemme oikeutettuja vakiokorvaukseen, jonka suuruus on 400 euroa per matkustaja. Mainitsin myös, että jos asiaan ei palata, otan yhteyttä AirHelpiin.

Apua valittamiseen

Heidin mainitsema AirHelp on yksi yrityksistä, joka hakee korvauksia matkustajien puolesta. Se ottaa saaduista korvauksista 25 prosentin provision.

– Sukulaiseni sai korvaukset Norwegianilta Air Helpin avulla sen jälkeen, kun lentoyhtiö oli kieltäytynyt maksamasta korvauksia, Heidi kertoo.

Jos lentoyhtiö ei suostu maksamaan vakiokorvauksia, apua voi kysyä myös kuluttajaneuvonnasta tai tehdä valituksen asiaa valvovalle viranomaiselle.  Lisätietoja valituksen tekemisestä löytyy esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta. Sieltä löytyvät myös valvontaviranomaisten yhteystiedot sekä lomake valituksen tekemistä varten.

Pitkiin käsitteyaikoihin kannattaa varautua.

”Mainitsin, että jos asiaan ei palata, otan yhteyttä AirHelpiin.”

Heidille onneksi riitti korvausvaatimuksen tekeminen lentoyhtiölle.

– Sain heti automaattisen vastausviestin, että asian käsittelyaika on viidestä seitsemään viikkoa. Sen jälkeen kului pari viikkoa, kunnes sain sähköpostilla korvauksenhakukaavakkeen. Kun olin lähettänyt kaavakkeen sähköpostitse, rahat tulivat tilille noin viikossa.

Lentoyhtiöllä on myös velvollisuus tarjota huolenpitoa eli ruokaa ja katto pään päälle, jos viivästys on pitkä. 

– Koska lennon piti lähteä puolen päivän aikaan, odottelumme tapahtui päivällä, emmekä tarvinneet yösijaa. Meidän piti kuitenkin ottaa päiväksi huone hotellista, koska meillä on kaksi pientä lasta, ja lasten kanssa oli mukavampi käydä välillä lepäilemässä viileässä huoneessa helteeltä suojassa. Matkanjärjestäjä tarjosi lounaan, päivällisen sekä kuljetuksen hotelliin, jossa oli uima-allas, Heidi kertoo.

Tekniset viat eivät poista vastuuta

Korvauksia ei välttämättä saa helpolla. Lentoyhtiöt saattavat vedota esimerkiksi siihen, että tekninen vika ei oikeuta korvauksiin, koska kyse on yllättävästä tapahtumasta. EU-tuomioistuin on kuitenkin linjannut, että tekninen vika on äärimmäisen harvoin pätevä syy olla maksamatta vakiokorvausta. 

”Meidän piti ottaa päiväksi huone hotellista, koska meillä on kaksi pientä lasta.”

Jos kyse on oikeasti poikkeuksellisista olosuhteista, vakiokorvausta ei heru. Niiksi lasketaan Euroopan kuluttajakeskuksen mukaan esimerkiksi työtaistelu, sopimattomat sääolosuhteet, turvallisuusriski, poliittisesti epävakaat olot ja ilmaliikenteen hallintaa koskeva päätös, joka aiheuttaa viivästymisen tai peruuttamisen. 

Vakiokorvausten lisäksi voi myös yrittää vaatia korvauksia myöhästymisen aiheuttamista kustannuksista, esimerkiksi käyttämättä jääneistä junalipuista. Matkustajalla on myös oikeus peruuttaa lentonsa ja saada lipun hinta takaisin, jos perille pääsy viivästyy vähintään viisi tuntia.

EU:n vahvistamat lentomatkustajan oikeudet pätevät kaikkiin EU:ssa sijaitsevilta lentokentiltä lähteviin lentoihin. Ne koskevat myös lentoja, jotka saapuvat EU:hun sen ulkopuolelta, jos lentoa operoi johonkin EU-maahan rekisteröity lentoyhtiö. Myös EU:n ulkopuolisissa maissa voi olla erilaisia korvauskäytäntöjä. Niistä kannattaa ottaa selvää, jos lento viivästyy tai peruuntuu.

Ja vielä lentopelkoisille lohdutukseksi: jokaista lentoa koskevat ihan samat lait ja turvallisuussäännöt, oli uhkana korvausten maksaminen tai ei. Taivaalle ei lähdetä, jos turvallisuudessa on puutteita.

Haluatko maksaa ylimääräistä siitä, että jokin on hienompi brändi?

Mitä hotellivarauspalvelua sinä yleensä käytät, kun varaat matkaa? Tällä on väliä, sillä Helsingin Sanomat kertoo, että hotellinvarauspalveluissa kuluttajaa saatetaan huijata. Tämä johtuu siitä, että eri brändeillä olevat tunnetut ja keskenään kilpailevat hotellivarausjärjestelmät ovat itse asiassa kaikki muutaman suuren pörssiyhtiön omistuksessa.

HS kertoo, että esimerkiksi Booking.com kuuluu samaan amerikkalaisen Priceline-yhtiön brändivalikoimaan, joka myy hotellivarauksia myös Momondo-, Agoda-, Cheapflights- ja Kayak-tuotemerkeillä. Pricelinen kilpailija, Expedia.com myy taas varauksia tuotemerkeillä Hotels.com, Trivago, Vener.com, Wotif.com, Orbitz ja Homeaway. HS:n mukaan nämä tuotemerkit pyrkivät erottumaan toisistaan samalla tavalla kuin vaikkapa isojen teleoperaattorien eri liittymät. Jotkut näistä brändeistä ovat arvostetumpia, jolloin kuluttaja saattaa maksaa enemmän vain siitä, että jokin on hienompi brändi.

Lehdessä muistutetaan, että kuluttajan kannattaa yleensä ottaa suoraan yhteys hotelliin, kun on löytänyt hakukoneesta mieleisensä hotellin. Hotellin kanssa voi neuvotella siitä, saisiko esimerkiksi huoneen halvemmalla tai paremman huoneen samaan hintaan kuin hotellivarauspalvelusta.

Näin säästät lennoissa

Mitä muuta on hyvä tietää, jos haluaa säästää matkan hinnassa? Ainakin edullisten lentojen etsintään kannattaa uhrata hieman aikaa. Tässä kertauksena kuusi vinkkiä, jotka Kiplinger-sivusto on listannut.

1. Tyhjennä sivuhistoria

Ennen kuin edes aloitat lentojen katselemisen, kaksi sääntöä on ylitse muiden:

  • Tyhjennä selaimesi sivuhistoria
  • Selaa lentoja incognito-tilassa

Internetin varaussivustot ovat ovelia, ja niiden temput hämmentävät matkustajaa. Äskettäin löytämäsi halpa lento on saattanut muuttua pari sataa euroa kalliimmaksi, kun tulet takaisin sivustolle – vaikka olisit ollut poissa sieltä vain muutaman minuutin. Kun tyhjennät sivuhistorian ja kytket päälle incognito-tilan, estät sivustoja seuraamasta jälkiäsi. Samalla voit säästää jopa 50–200 euroa.

Lue myös: 72 maassa käynyt Tiina paljastaa, miten pääset reissuu halvemmalla

2. Vieraile lentoyhtiön sivustolla

Lentohintojen vertailemiseen voi helposti käyttää paljonkin aikaa. Moni katsoo eri hakukoneita löytääkseen halvimmat lennot, mutta kannattaa muistaa, että tässäkin on riskinsä. Jotkut matkanjärjestäjät saattavat laskuttaa ylimääräistä – minkä voit välttää varaamalla lipun suoraan lentoyhtiön nettisivuilta. Saat myös yleensä täydet pisteet, mikäli kuulut kanta-asiakasohjelman piiriin. Tarkista siis lippujen hinta myös niiden alkuperäiseltä tarjoajalta, vaikka käyttäisitkin sujuvasti hakukoneita.

3. Liity postituslistalle

Mikä on paras tapa pysyä kärryillä lentoyhtiöiden tarjouksista? Kiplinger suosittelee lentoyhtiöiden sähköpostilistalle liittymistä. Se on ilmaista ja kätevää: Meilin saajat kuulevat ensimmäisinä tarjouksista ja uusista palveluista. Heille myös tarjotaan usein erikoisetuja. Moni matkustaja intoilee äkkilähtöinä myytävistä lennoista, mutta niiden hinnat eivät usein ole edes kilpailukykyisiä todellisten lentotarjousten rinnalla.

4. Varaa kaksi kuukautta ennen lähtöä

Se, kuinka ajoissa tai myöhään varaat lippusi, määrittää myös matkan hintaa. Selvitysten mukaan paras aika varata lento on noin kahdeksan viikkoa ennen koneen nousua. Mutta jos et kykene laskemaan näin tarkasti ennen haluamaasi lentopäivää, kokeile 21–112 päivän jippoa. Tämä tarkoittaa, että kun lentoliput tulevat myyntiin, niiden hinnat ovat alimmillaan 112 päivän ja 21 päivän välillä ennen matkaa.

5. Jousta kenttävalinnoissa

Joillakin saattaa olla suosikkikenttiä, joiden kautta he mielellään lentävät esimerkiksi mannerten väliset lentonsa. Tämä ei kuitenkaan ole aina järkevää. Eri lentokentät ovat erihintaisia riippuen veroista ja muista maksuista. Siksi varaushetkellä kannattaa pohtia, haluaako maksaa välilaskustaan tai lähdöstään ylimääräistä lentolipussaan – vai tulisiko sittenkin halvemmaksi lennon varaaminen viereiseen kaupunkiin tai jopa maahan? Matkustajamaksujen ja lähtöverojen selvittäminen vaatii hieman työtä, mutta lentokentän valinnalla voi säästää helposti kymppejä, ellei jopa pari sataa euroa.

6. Vältä pyhälentoja

Jos yhtään pystyt joustamaan lentopäivissäsi, kannattaa etsiä paluupäiviä, joita muut eivät suosi. Sunnuntait ovat yleisesti kalliita – ja suosituimpia – päiviä lentää takaisin kotiin. Ehkä pystyt venyttämään paluutasi maanantaiaamuun tai tiistaihin? Esimerkiksi Yhdysvalloista tiistaisin ja keskiviikkoisin lähtevät lennot ovat halvimpia, kertoo Fare Comparen selvitys. Lomasesonkien ulkopuolella lentäminen on myös edullisempaa kuin loma-aikoihin.