Åressa pääsee viilettämään ilmojen halki.
Åressa pääsee viilettämään ilmojen halki.

Ruotsin Åre antaa tiukan vastuksen Keski-Euroopan rinteille.

Tuijotan rotkoon ja puhaltelen vastatuuleen. Vartaloani kiristävät kiipeilyvaljaat ja päässä on sähäkän oranssi kypärä. Vieressäni opas selostaa, että anti mennä vaan. Enpä usko.

– Älä nyt ruotsinpelle hulluja puhu, väitän vastaan.

Zipline-kaapelirata alkaa laskettelurinteen kupeesta korkeasta puutornista. Ollaan 750 metriä merenpinnan yläpuolella.

Ja täällä sitä nyt ihmetellään.  Tornista lähtevä kaapeli näyttää ampaisevan suoraan eteen ja alas rotkoa kohti. Kun oikein silmiä siristää, notkelman toisella puolella, 350 metrin päässä puiden välissä pilkottaa toinen torni, johon kaapeli kiinnittyy. Samanmoisia etappeja olisi edessä yhteensä neljä. Jostain kumman syystä nyt tekee mieli vähän tunnustella päällä olevia valjaita, jotka kiinnitetään kaapeliin liukua varten.

– Tämä systeemi kannattelee kahdeksan tonnia, eli tällä voisi lähettää yli vaikka tosi ison auton, oppaamme Per rohkaisee.

Okei okei, otan iisisti ja hyppään tornista tyhjän päälle. Vauhti singahtaa taivaisiin. Viiletän parhaimmillaan 60 metrin korkeudessa vedet silmiin nostattavaa vauhtia. Toinen oppaamme Jimmy on vastassa seuraavassa tornissa ja kertoo, että kaapelilta saa yli seitsemänkympin tuntivauhdit.

Vaikka jalat vähän väpättävätkin Jimmyn irrottaessa valjaitani kaapelista, seuraavassa liu’ussa kiepautan itseni ylösalaisin ja viiletän ilmojen halki pää alaspäin. Täydellisen mahtavaa!

Ski vai afterski?

Liuku loppuu hotelli Fjällgårdenin kulmille, jossa after ski on juuri pääsemässä vauhtiin. Parin vuoden iisimmän meiningin jälkeen pöydillä tanssiminen näyttää taas nousun merkkejä. Ja Åren hillittömimmät monotanssit heilutaan juuri Fjällgårdenissa.

Sata vuotta vanha Bergbanan-hissijuna puksuttaa suksetonta juhlakansaa alhaalta Åren kylästä tänne 550 metrin korkeuteen jo alkuiltapäivästä, ja se vaikuttaa juhlaparatiisin meininkiin.

Ainakin Per ja Jimmy ovat hieman napinakannalla.

– Kun meno muuttui niin, että käydään kämpillä puunaamassa ja puuteroimassa, ja tänne tullaan junalla eikä suksilla rinteestä, niin after ski -idea katosi, Jimmy selostaa.

Eikä tässä vielä kaikki: nykyään törmää jopa sellaisiin tyyppeihin, jotka käyvät solariumissa hiihtolasit kasvoilla, jotta muut ajattelisivat heidän hiihtävän enemmän kuin tosi onkaan.

Iltakuviot uusiksi

Illallisen jälkeen väsyneet, mutta viimeisen päälle tyylikkäät laskijat herättelevät itseään cocktaileilla Åren trendibaareissa.

Torin laidalla sijaitsevan Dahlbomin baarimikoilla on jo alkuillasta täysi hulina päällä. Eikä mikään ihme, sillä paikka on viihtyisä kuin mikä. Baaritiskillä murskataan mintunlehtiä jäiden sekaan ja raha vaihtaa omistajaa.

– Ruotsin pesoja, Norjan dollareita, paikalliset naureskelevat.

Ja totta se on, Ruotsiin on nyt edullista matkustaa. Åressa käy paljon suomalaisia, norjalaisia sitäkin enemmän. Houkuttelevilla sohvilla loikoilevat norjalaiskaverukset ovat käyneet Åressa säännöllisesti jo vuodesta 1984.

– Åren iltakuviot ovat muuttuneet ja parantuneet viime vuosina. Aikaisemmin täällä oli vain ruokaravintoloita ja yökerhoja, mutta nyt mestoilla on myös tällaisia rentoja baareja, Frode kertoo.

Reissun tärkein pointti on kuitenkin se, että juhlinnasta huolimatta joka aamu ollaan rinteessä kello yhdeksän hissien auetessa. Laskettavaahan 1420 metriä korkealla Åren tunturilla kyllä riittää, ja paikallisten visiot ovat kovat. Årelaisten mielissä siintää vuodepaikkojen lähes tuplaantuminen tulevina vuosina.

Rinteiden juurella lepäävä keskusta on pullollaan toinen toistaan idyllisempiä rakennuksia, ravintoloita ja putiikkeja, eikä mikään ole rempallaan, niin kuin ei hyvin hoidetuissa rinteissäkään.

KESKUSTELE: Mitkä ovat kotimaan parhaat reissupaikat?

Lue virolaisen ravintolakriitikon Maris Oravin suositukset Tallinnan baareihin ja ravintoloihin. Niistä löytyy jokaiselle kukkarolle ja moneen makuun.

Tallinna on huipputrendikäs ravintola- ja shoppailukaupunki. Ravintoloiden sisustukset ovat usein kansainvälisen tason helmiä, ja shoppailukierroksen kruunaakin visiitti kauniisti sisutettuun baariin tai päivällinen jossain kaupungin tyylikkäistä ravintoloista.

Tallinnan ravintolat ovat täynnä viikonloppuisin, joten tunnetuimpiin ja kalliimpiin ravintoloihin kannattaa tehdä pöytävaraus.

Kuva Lauri Laan
Kuva Lauri Laan

Parrot minibar

Ravintola-baarin pienet, tapasmaiset annokset tarjoillaan virolaisista käsintehdyistä astioista.

►Vana-Posti 7, facebook.com/parrotminibar

Salt 

Pienessä ja viihtyisässä ravintolassa tarjoillaan välimeren alueen ruokaa. Illallisen kesto viikonloppuisin noin 2,5 tuntia.

►Vase 14, saltrestoran.ee

Umami

Perheystävällinen ravintola tarjoaa hyvää ruokaa vanhassa huvilassa. 

Tunnistaisitko vihannesten maut niitä näkemättä? Neljän ruokalajin illallinen on mahdollista nauttia myös erikseen varattavassa tilassa silmät maskilla peitettyinä. Syömisestä tulee hauskaa ja hiukan jännittävääkin, kun ei näe eikä tiedä, mitä suuhunsa pistää. 

Vai kokeilisitko perinteisempää brunssia? 

Kuva Toñu Tunnel
Kuva Toñu Tunnel

►Kadaka tee 141, umamiresto.ee/en

Klaus

Illallinen upeiden merimaisemien äärellä. Kokeilemisen arvoinen brunssi, hyviä päivän tarjouksia!

►Kalasadama 8, klauskohvik.ee

Pikaruokaa viidellä eurolla

Burger Box

Kaupungin parhaimmat hampurilaiset!

►Kopli 4a, facebook.com/burgerboxbox

Noodle box

Aasialaista vegaaniruokaa.

►Telliskivi 24, facebook.com/Noodle-Box
 

Kokeile myös näitä!

 

Ravintolat

La Bottega

►labottega.ee

Restaurant Juur 

►restoranjuur.ee

Tuljak 

►tuljak.ee

Mon repos

►monrepos.ee

Leipomot

RostPagar

►facebook.com/RostPagar

Bekker

►facebook.com/bekkerpagariari

Baarit

Whisper Sister

Tyylikäs salakapakka, ►facebook.com/whispersisterbar

Frank

Pariisilaistyylinen baari, erinomaisia cocktaileja ja ruokaa, ►frankbistro.ee 

Pudel 

Baari käsityönä valmistettujen oluiden ystäville, ►pudel.ee

Peatus

Piipahda drinkillä Telliskiven alueelle pysäköidyssä junanvaunussa, ►peatus.eu

Kuva PIa Hollo
Kuva PIa Hollo

Nizza, Pariisi ja Amsterdam ovat Jenny Alexandrovan suosikkikaupunkeja.

Matkustipa Jenni Alexandrova sitten Pariisissa tai Turun saaristossa, onnistuneen reissun ainekset ovat samat.

– Loma on lomaa, kun nukutaan niin pitkään kuin nukuttaa, syödään rauhassa aamiaista eikä suunnitella liikoja.

”Yksi nähtävyys per päivä riittää.”

Raukeaan lomarytmiin ei kuulu loputon museoihin jonottelu tai ympäri kaupunkia säntäily.

– Yksi nähtävyys per päivä riittää. Mieluummin fiilistelen jossain sattumalta löytämässäni kahvilassa ja jätän jotain nähtävää seuraavaan kertaan.

Viime vuosina Jenni on päässyt lomamoodiin helpoiten avopuolisonsa Jussi Heikelän ohjaaman veneen kyydissä Suomen saaristossa. Merellä aika menettää merkityksensä.

– Silloin vain lillutaan ja mennään tuulten mukana, ja välillä rantaudutaan johonkin kivaan paikkaan. Se on tosi ihanaa, Jenni kertoo.

”Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä.”

Saaristoluonto on niin kaunis, että se vetää hiljaiseksi puhealan ammattilaisenkin.

– Unohtumattomimpia ovat hetket, kun makaa veneen keulassa kädessä lasi punaviiniä, auringonlasku värjää koko taivaan purppuraksi, ja on niin tyyntä, että kuulee kalan hyppäävän. 

EUROOPAN TOP 3

  1. Nizzassa parasta on valo, meren väri ja se, että kaupungissa on helppo liikkua. Ranta on aika hulinaranta, ja sieltä kannattaakin lähteä vaikka 40 minuutin ajomatkan päähän Cannesiin, missä on rauhallisempaa. Siellä tosin meikäläisillä on varaa juoda vain yksi mojito puoliksi, sillä siitä saa pulittaa 20 euroa.
  2. Pariisissa minun ei tulisi mieleenkään mennä verkkareissa kauppaan, siellä kopistellaan korkkareilla! Minua viehättää ranskalaisten pieni ylimielisyys ja ylpeys siitä, mitä heillä on: vaikkapa juuri ranskalainen keittiö, johon kaikki muut keittiöt perustuvat.
  3. Amsterdam vain 1,5 tunnin lennon päässä on kuin pikku Venetsia. Kaikki on pientä, suloista ja nättiä. Kaupungissa on paljon taidegallerioita ja hyviä ravintoloita.