Kroatian etelärannikko Dalmatia on luotu kierrettäväksi. Reppureissaaja, löhölomailija ja kulttuurimatkailija räätälöivät omat reittinsä.

Reppureissaaja sukeltaa kroaattiarkeen

1. Nuku kotona

Siellä ne jo odottavatkin. Marssin laivasta rinkka selässä Splitin satamaan ja saan heti luokseni mummon ja keski-ikäisen miehen. Molemmat esittelevät kansioistaan ruttuisia sivuja, joille on painettu huoneiden ja talojen kuvia. Mies yrittää sohia mummoa kauemmas, joten lähden kapuamaan mummon perässä rinnettä ylös omakotitaloalueelle.

Huone perillä on vastaremontoitu. Isäntä kaataa keittiössä snapsilaseihin sielussa asti polttavaa rakijaa ja skoolaa vieraan tervetulleeksi.

Kotimajoitus on loistava tapa kurkistaa kroatialaisten arkeen.
Majoituksen tarjoajat metsästävät turisteja asemilta ja satamasta, mutta huoneen voi varata myös matkatoimistosta tai koputtamalla suoraan sobe-tekstillä koristettuun oveen.
Yksityismajoituksen taso vaihtelee. On kellarilta haiskahtavia keskiaikaisia kivitaloja ja steriilejä kerrostalohuoneistoja. Osa ottaa vieraita omaan kotiinsa, kun taas toiset ovat varanneet huoneiston pelkästään matkalaisten käyttöön.

2. Hengaa ja bongaa julkkiksia

Rento, helppo ja hyväntuulinen. Paljon kivempi kuin Zagreb.
Tällaisia kommentteja ei odottaisi nuorilta, trendikkäiltä yliopisto-opiskelijoilta. Heidän luulisi haikailevan pääkaupunkiin. Niin kuitenkin vakuuttavat Ivona, 20, ja Dusko, 25, jotka istuskelevat juomassa cokista Splitin rantabulevardilla.

Split on miljoonan asukkaan Zagrebiin verrattuna pikkukaupunki, mutta siinä on fiilistä. Palmujen reunustama rantakatu ja sen kahvilat ovat keskellä päivääkin täpötäynnä. Ivona ja Dusko hengailevat muiden nuorten tapaan yleensä rannalla, puistossa tai kahviloissa. Ohjelmassa ei ole ihmisten tuijottelua ja kahvinjuontia kummempaa.

Samaa harrastavat 18-vuotiaat Andrea ja Ivana, jotka tulevat bulevardille bongailemaan paikallisia julkkiksia. Tällä kertaa rantakadulla ei tärppää, mutta kilometrin päässä Splitin suosituimmalla uimarannalla kyllä.

Joukko miehiä syöksyy vuoron perään pikkuisen pallon perässä mereen. Menossa on dalmatialainen erikoisuus, picigin-peli. Auringonottajat supattelevat, että yksi pelaajista on suosittu laulaja Goran Karan. Pitkä tukka hulmuaa, kun euroviisuissakin maata edustanut mies räiskähtää rantaveteen.

3. Pyöräile saaren halki

Mutkitteleva asvalttitie katoaa viini¬tarhojen väliin. Laskettelen maastopyörälläni kohti houkuttelevana kimaltavaa merta.
Rauhallinen Korculan saari tunnetaan lapsiperheiden ja eläkeläisten suosikkina, mutta sen ei kannata antaa hämätä.

Kun keskiaikaisen pääkaupungin pikkukujat on koluttu, aktiivinen lomailija saa aikansa kulumaan vuokraamalla 15 euron päivähintaan pyörän ja viilettämällä kylästä toiseen.
Hiki puskee pintaan, mutta sinnikkyys palkitaan. Pienellä urheilulla pääsee viehättäville hiekkarannoille ja kallionnyppylöille. Niiltä voi tiirailla, kuinka lokit laskeutuvat kalastajaveneiden kannelle ja valkoiset lautat kuskaavat matkustajia saarelta toiselle.

Nautiskelija pötköttelee maalla ja merellä

1. Lepää valkoisilla rannoilla

Valkoista hiekkaa, käppyräisiä havupuita ja huikeita vuoristomaisemia. Kroatian parhaat rannat löytyvät noin 60 kilometriä pitkältä Makarska Rivieralta.

Rannikolla on useita viehättäviä kyliä ja pikkukaupunkeja. Jos
löhöilyltään jaksaa myös juhlia, kannattaa asettautua seudun isoimpaan kaupunkiin Makarskaan. Sesongin ulkopuolella
Makarska on kuin mikä tahansa rauhallinen kalastajakylä, mutta kesällä rannat täyttyvät turisteista ja yökerhoissa juhlitaan aamuyöhön. Sen poikkeuksellisen tunnelman luo erikoinen cocktail: on näyttäytymishaluisten kansoittama ranta, hurjaa vuoristoa ja historiallinen vanhakaupunki.

Makarskan rannassa kulkee palmujen reunustama kävelykatu, joka on täynnä terassituoleja ja aurinkovarjoja. Rantakadulta pääsee pujahtamaan vanhankaupungin laatoitetuille kujille.

Kaupungin toista laitaa rajaavat pelailuun sopivat nurmikkoalueet ja pitkä valkoisen soran peittämä uimaranta. Kaiken taustalla komeilee huikea alppimaisema.

2. Syö liiankin hyvin

Ei pysty! Kun tarjoilija kiikuttaa kakkupalan pöytään, reaktio on
joka kerta sama. Jälkiruoka-annokset ovat poikkeuksetta valtavia. Johonkin rakoon ne silti aina mahtuvat.

Dalmatialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita Italiasta. Pizzerioita on kylki kyljessä, ja herkuttelijoille tarjotaan zuppa inglese -kakkua, tiramisua ja sateenkaarenvärisiä tahmeita jäätelöitä.

Pääosassa ovat kuitenkin Adrianmeren antimet, ja Dalmatiassa herkutellaan erityisesti grillatulla meriahvenella. Valkolihaisen kalalajin ylpeillään kuuluvan maailman maukkaimpiin. Todellinen paikallinen erikoisuus on mustekalan musteella värjätty risotto. Ruoka näyttää oudosti moottoriöljyssä uitetulta, ja merellisintä maussa on vetisyys.

Jos mustaa risottoa ei lasketa, ruoka on vähän liiankin hyvää. Syyn ymmärtää, kun poikkeaa paikallisille toreille. Merenelävät
kalastetaan lähivesiltä, ja vihannekset on tuotu Dalmatian suistoalueilta. Eikä läheisillä saarilla tuotettu viinikään kalpene herkkuruuille.

3. Matkusta kansipaikalla

Lasken kirjan syliin ja käännän kasvot hetkeksi kohti aurinkoa. Suljen silmät ja kuuntelen, kuinka autolautta jylisee halkoessaan aallokkoa. Lämmin tuuli värisyttää ihoa ja puhaltaa hiukset ihanasti takkuun. Tätä leppoisampaa matkustaminen ei voi olla.

Useimmat matkaavat Splitin ja Dubrovnikin välin maanteitse. Idea onkin hyvä, jos haluaa poiketa matkan varrella Makarskan rannoille ja pikkuisiin kyliin. Pysähdyksettömän neljän ja puolen tunnin bussimatkan laiva voittaa helteellä mennen tullen. Kiireisille se ei sovi, sillä laivamatka vie koko päivän.

Ja vaikkei aivan yhtä pitkästä laivamatkasta haaveilekaan, merelle kannattaa mennä joka tapauksessa. Splitistä ja Dubrovnikista lähtee jatkuvasti pieniä lauttoja ja laivoja alueen lähisaarille. Niiltä pääsee näkemään parhaiten turkoosista merestä kohoilevat kalliosaaret ja punatiilikattoisten talojen muodostamat kalastajakylät.

Laivamatkustaminen on suoranaista pakkolepoa, sillä Jadrolinia-yhtiön lautat eivät ole mitään ruotsinlaivoja. Kaukana ovat parfyymikaupat ja karaoket. Mutta parasta onkin levittää suojakerrointa ja vallata kannelta aurinkoinen paikka.

Historiafiilistelijä sukeltaa ikiaikaisille kujille

1. Häikäisty Dubrovnikissa

Valkoisena hohtavaa katua reunustavat koristeelliset gootti- ja renessanssirakennukset. Sileäksi tallattu marmori säihkyy auringossa niin, että silmiin sattuu. Dubrovnikin kauneus todellakin häikäisee.

Se ei ole jäänyt salaisuudeksi. Opas kohottaa suljetun sateenvarjon kohti taivasta, ja ryhmä saksalaisrouvia ja -herroja kääntyy perään. On mukavannäköisiä lenkkareita, hillittyjä hiekanvärisiä housuja ja matalakantaisia sandaaleja. Japanilaisnaiset vaeltelevat kadulla peittävät hatut suojanaan. Kun tarjoilija sanoo päivää ja jätskinmyyjä laskuttaa suomeksi, olo on kuin Mallorcalla.

Jos sietää turistilaumoja, Dubrovnik on historiafiilistelijän unelmakohde. Vanhaankaupunkiin ei päästetä autoja, ja kirkot, palatsit ja museot ovat hallittavalla alueella muurien sisäpuolella.

Jos tungos ahdistaa, voi paeta pikkuruisille sivukujille. Niillä
katujen ylle ripustetut pyykit lepattavat tuulessa, kissat pakenevat rauta-aitojen välistä pikkupihoille ja mummot kastelevat ruukkukukkiaan. Tai sitten voi ottaa oppia 32-vuotiaalta sairaanhoitajalta Linalta.

– Parasta on lähteä Lokrumin saarelle ja mennä kävelemään kasvitieteelliseen puutarhaan.

Turismin vuoksi Dubrovnik on Kroatian kallein kaupunki. Lina neuvookin etsimään ravintolan vanhankaupungin ulkopuolelta. Toisaalta. Välillä tekee hyvää juoda vähän liian kallista viiniä valkoisten muurien katveessa.

2. Ihmettele raunioita

Jos historian kerrokset kohtaavat jossain, niin kahdeksan kilometrin päässä Splitistä sijaitsevassa Solinissa.

Kukkula kertoo Dalmatian muinaisesta loistosta. Solinin paikalla oli ajanlaskun alussa Dalmatian keskus Salona, ja 600-luvulla tuhoutuneen kaupungin rauniot kiemurtelevat yhä pitkin rinteitä. Arkeologiasta innostuneet voivat ihmetellä amfiteatterin, vesijohtojärjestelmän ja kylpylöiden jäänteitä. Ihailtavana on myös enemmän ja vähemmän säilyneitä kirkkoja kristinuskon alkuvuosilta.

Kun kukkulalta tähyää horisonttiin, mieleen palautuvat myös Jugoslavian ajat. Vieri viereen rakennetut kerrostalokompleksit erottuvat taivaanrannassa mutkittelevana valtavana muurina.

3. Kapua kellotorniin

Muutaman kierroksen jälkeen alkaa huipata. Merituuli puhisee ikkuna-aukoista, ja pulunkakkaiset kapeat kierreportaat tuntuvat epävakailta. 20 kilometrin päässä Splitistä, Trogirin rantakaupungissa kohoaa St. Lovron katedraalin 47-metrinen torni.

Ikkunoista aukeaa näkymä vuosisatoja vanhojen kivitalojen ylle. Muurien sisälle rakennetut palatsit, kirkot ja asunnot kertovat
kukin omasta tyylikaudestaan. Upeasti säilyneistä rakennuksista osa edustaa goottilaista, osa romaanista ja osa barokkityyliä. Rannassa menneisyyden ja nykyajan glamour kohtaavat, kun luksusjahdit parkkeeraavat kaupungin satamaan.