Kroatian etelärannikko Dalmatia on luotu kierrettäväksi. Reppureissaaja, löhölomailija ja kulttuurimatkailija räätälöivät omat reittinsä.

Reppureissaaja sukeltaa kroaattiarkeen

1. Nuku kotona

Siellä ne jo odottavatkin. Marssin laivasta rinkka selässä Splitin satamaan ja saan heti luokseni mummon ja keski-ikäisen miehen. Molemmat esittelevät kansioistaan ruttuisia sivuja, joille on painettu huoneiden ja talojen kuvia. Mies yrittää sohia mummoa kauemmas, joten lähden kapuamaan mummon perässä rinnettä ylös omakotitaloalueelle.

Huone perillä on vastaremontoitu. Isäntä kaataa keittiössä snapsilaseihin sielussa asti polttavaa rakijaa ja skoolaa vieraan tervetulleeksi.

Kotimajoitus on loistava tapa kurkistaa kroatialaisten arkeen.
Majoituksen tarjoajat metsästävät turisteja asemilta ja satamasta, mutta huoneen voi varata myös matkatoimistosta tai koputtamalla suoraan sobe-tekstillä koristettuun oveen.
Yksityismajoituksen taso vaihtelee. On kellarilta haiskahtavia keskiaikaisia kivitaloja ja steriilejä kerrostalohuoneistoja. Osa ottaa vieraita omaan kotiinsa, kun taas toiset ovat varanneet huoneiston pelkästään matkalaisten käyttöön.

2. Hengaa ja bongaa julkkiksia

Rento, helppo ja hyväntuulinen. Paljon kivempi kuin Zagreb.
Tällaisia kommentteja ei odottaisi nuorilta, trendikkäiltä yliopisto-opiskelijoilta. Heidän luulisi haikailevan pääkaupunkiin. Niin kuitenkin vakuuttavat Ivona, 20, ja Dusko, 25, jotka istuskelevat juomassa cokista Splitin rantabulevardilla.

Split on miljoonan asukkaan Zagrebiin verrattuna pikkukaupunki, mutta siinä on fiilistä. Palmujen reunustama rantakatu ja sen kahvilat ovat keskellä päivääkin täpötäynnä. Ivona ja Dusko hengailevat muiden nuorten tapaan yleensä rannalla, puistossa tai kahviloissa. Ohjelmassa ei ole ihmisten tuijottelua ja kahvinjuontia kummempaa.

Samaa harrastavat 18-vuotiaat Andrea ja Ivana, jotka tulevat bulevardille bongailemaan paikallisia julkkiksia. Tällä kertaa rantakadulla ei tärppää, mutta kilometrin päässä Splitin suosituimmalla uimarannalla kyllä.

Joukko miehiä syöksyy vuoron perään pikkuisen pallon perässä mereen. Menossa on dalmatialainen erikoisuus, picigin-peli. Auringonottajat supattelevat, että yksi pelaajista on suosittu laulaja Goran Karan. Pitkä tukka hulmuaa, kun euroviisuissakin maata edustanut mies räiskähtää rantaveteen.

3. Pyöräile saaren halki

Mutkitteleva asvalttitie katoaa viini¬tarhojen väliin. Laskettelen maastopyörälläni kohti houkuttelevana kimaltavaa merta.
Rauhallinen Korculan saari tunnetaan lapsiperheiden ja eläkeläisten suosikkina, mutta sen ei kannata antaa hämätä.

Kun keskiaikaisen pääkaupungin pikkukujat on koluttu, aktiivinen lomailija saa aikansa kulumaan vuokraamalla 15 euron päivähintaan pyörän ja viilettämällä kylästä toiseen.
Hiki puskee pintaan, mutta sinnikkyys palkitaan. Pienellä urheilulla pääsee viehättäville hiekkarannoille ja kallionnyppylöille. Niiltä voi tiirailla, kuinka lokit laskeutuvat kalastajaveneiden kannelle ja valkoiset lautat kuskaavat matkustajia saarelta toiselle.

Nautiskelija pötköttelee maalla ja merellä

1. Lepää valkoisilla rannoilla

Valkoista hiekkaa, käppyräisiä havupuita ja huikeita vuoristomaisemia. Kroatian parhaat rannat löytyvät noin 60 kilometriä pitkältä Makarska Rivieralta.

Rannikolla on useita viehättäviä kyliä ja pikkukaupunkeja. Jos
löhöilyltään jaksaa myös juhlia, kannattaa asettautua seudun isoimpaan kaupunkiin Makarskaan. Sesongin ulkopuolella
Makarska on kuin mikä tahansa rauhallinen kalastajakylä, mutta kesällä rannat täyttyvät turisteista ja yökerhoissa juhlitaan aamuyöhön. Sen poikkeuksellisen tunnelman luo erikoinen cocktail: on näyttäytymishaluisten kansoittama ranta, hurjaa vuoristoa ja historiallinen vanhakaupunki.

Makarskan rannassa kulkee palmujen reunustama kävelykatu, joka on täynnä terassituoleja ja aurinkovarjoja. Rantakadulta pääsee pujahtamaan vanhankaupungin laatoitetuille kujille.

Kaupungin toista laitaa rajaavat pelailuun sopivat nurmikkoalueet ja pitkä valkoisen soran peittämä uimaranta. Kaiken taustalla komeilee huikea alppimaisema.

2. Syö liiankin hyvin

Ei pysty! Kun tarjoilija kiikuttaa kakkupalan pöytään, reaktio on
joka kerta sama. Jälkiruoka-annokset ovat poikkeuksetta valtavia. Johonkin rakoon ne silti aina mahtuvat.

Dalmatialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita Italiasta. Pizzerioita on kylki kyljessä, ja herkuttelijoille tarjotaan zuppa inglese -kakkua, tiramisua ja sateenkaarenvärisiä tahmeita jäätelöitä.

Pääosassa ovat kuitenkin Adrianmeren antimet, ja Dalmatiassa herkutellaan erityisesti grillatulla meriahvenella. Valkolihaisen kalalajin ylpeillään kuuluvan maailman maukkaimpiin. Todellinen paikallinen erikoisuus on mustekalan musteella värjätty risotto. Ruoka näyttää oudosti moottoriöljyssä uitetulta, ja merellisintä maussa on vetisyys.

Jos mustaa risottoa ei lasketa, ruoka on vähän liiankin hyvää. Syyn ymmärtää, kun poikkeaa paikallisille toreille. Merenelävät
kalastetaan lähivesiltä, ja vihannekset on tuotu Dalmatian suistoalueilta. Eikä läheisillä saarilla tuotettu viinikään kalpene herkkuruuille.

3. Matkusta kansipaikalla

Lasken kirjan syliin ja käännän kasvot hetkeksi kohti aurinkoa. Suljen silmät ja kuuntelen, kuinka autolautta jylisee halkoessaan aallokkoa. Lämmin tuuli värisyttää ihoa ja puhaltaa hiukset ihanasti takkuun. Tätä leppoisampaa matkustaminen ei voi olla.

Useimmat matkaavat Splitin ja Dubrovnikin välin maanteitse. Idea onkin hyvä, jos haluaa poiketa matkan varrella Makarskan rannoille ja pikkuisiin kyliin. Pysähdyksettömän neljän ja puolen tunnin bussimatkan laiva voittaa helteellä mennen tullen. Kiireisille se ei sovi, sillä laivamatka vie koko päivän.

Ja vaikkei aivan yhtä pitkästä laivamatkasta haaveilekaan, merelle kannattaa mennä joka tapauksessa. Splitistä ja Dubrovnikista lähtee jatkuvasti pieniä lauttoja ja laivoja alueen lähisaarille. Niiltä pääsee näkemään parhaiten turkoosista merestä kohoilevat kalliosaaret ja punatiilikattoisten talojen muodostamat kalastajakylät.

Laivamatkustaminen on suoranaista pakkolepoa, sillä Jadrolinia-yhtiön lautat eivät ole mitään ruotsinlaivoja. Kaukana ovat parfyymikaupat ja karaoket. Mutta parasta onkin levittää suojakerrointa ja vallata kannelta aurinkoinen paikka.

Historiafiilistelijä sukeltaa ikiaikaisille kujille

1. Häikäisty Dubrovnikissa

Valkoisena hohtavaa katua reunustavat koristeelliset gootti- ja renessanssirakennukset. Sileäksi tallattu marmori säihkyy auringossa niin, että silmiin sattuu. Dubrovnikin kauneus todellakin häikäisee.

Se ei ole jäänyt salaisuudeksi. Opas kohottaa suljetun sateenvarjon kohti taivasta, ja ryhmä saksalaisrouvia ja -herroja kääntyy perään. On mukavannäköisiä lenkkareita, hillittyjä hiekanvärisiä housuja ja matalakantaisia sandaaleja. Japanilaisnaiset vaeltelevat kadulla peittävät hatut suojanaan. Kun tarjoilija sanoo päivää ja jätskinmyyjä laskuttaa suomeksi, olo on kuin Mallorcalla.

Jos sietää turistilaumoja, Dubrovnik on historiafiilistelijän unelmakohde. Vanhaankaupunkiin ei päästetä autoja, ja kirkot, palatsit ja museot ovat hallittavalla alueella muurien sisäpuolella.

Jos tungos ahdistaa, voi paeta pikkuruisille sivukujille. Niillä
katujen ylle ripustetut pyykit lepattavat tuulessa, kissat pakenevat rauta-aitojen välistä pikkupihoille ja mummot kastelevat ruukkukukkiaan. Tai sitten voi ottaa oppia 32-vuotiaalta sairaanhoitajalta Linalta.

– Parasta on lähteä Lokrumin saarelle ja mennä kävelemään kasvitieteelliseen puutarhaan.

Turismin vuoksi Dubrovnik on Kroatian kallein kaupunki. Lina neuvookin etsimään ravintolan vanhankaupungin ulkopuolelta. Toisaalta. Välillä tekee hyvää juoda vähän liian kallista viiniä valkoisten muurien katveessa.

2. Ihmettele raunioita

Jos historian kerrokset kohtaavat jossain, niin kahdeksan kilometrin päässä Splitistä sijaitsevassa Solinissa.

Kukkula kertoo Dalmatian muinaisesta loistosta. Solinin paikalla oli ajanlaskun alussa Dalmatian keskus Salona, ja 600-luvulla tuhoutuneen kaupungin rauniot kiemurtelevat yhä pitkin rinteitä. Arkeologiasta innostuneet voivat ihmetellä amfiteatterin, vesijohtojärjestelmän ja kylpylöiden jäänteitä. Ihailtavana on myös enemmän ja vähemmän säilyneitä kirkkoja kristinuskon alkuvuosilta.

Kun kukkulalta tähyää horisonttiin, mieleen palautuvat myös Jugoslavian ajat. Vieri viereen rakennetut kerrostalokompleksit erottuvat taivaanrannassa mutkittelevana valtavana muurina.

3. Kapua kellotorniin

Muutaman kierroksen jälkeen alkaa huipata. Merituuli puhisee ikkuna-aukoista, ja pulunkakkaiset kapeat kierreportaat tuntuvat epävakailta. 20 kilometrin päässä Splitistä, Trogirin rantakaupungissa kohoaa St. Lovron katedraalin 47-metrinen torni.

Ikkunoista aukeaa näkymä vuosisatoja vanhojen kivitalojen ylle. Muurien sisälle rakennetut palatsit, kirkot ja asunnot kertovat
kukin omasta tyylikaudestaan. Upeasti säilyneistä rakennuksista osa edustaa goottilaista, osa romaanista ja osa barokkityyliä. Rannassa menneisyyden ja nykyajan glamour kohtaavat, kun luksusjahdit parkkeeraavat kaupungin satamaan.

Montenegrosta löytyy jotain jokaiselle. Auringonpalvojalle kuumia rantoja, erähenkiselle huikeaa vuoristoa ja historiafanille loputtomasti kiehtovia kolkkia.

Heti laskeutumishetkellä matkustajille paljastuu, miksi tätä Kroatian ja Albanian väliin jäävää pientä maata kutsutaan Montenegroksi, mustaksi vuoreksi.

Kun lentokone sukeltaa vuorten väliseen solaan, ikkunapaikalla istuvat hätkähtävät viereen yhtäkkiä ilmestyvää vuorenseinämää. Henkeään pidätellen koneellinen lomailijoita jännittää, saako kapteeni ikinä ohjattua konetta maankamaralle.

Ja tietenkin saa – tosin vasta toisella yrittämällä.

Montenegrossa vuoret ovat läsnä kaikkialla. Ne tuntuvat nousevan korkeuksiin niin läheltä rannikkoa, että meren ja vuoriston väliin jää vain kapea kaistale maata ja rantakaupunkeja.

 Dj soittelee kastanjapuun alla letkeää musaa, ja hiukopalaksi voi tilata luomutoasteja, joita saa tietenkin myös vegenä.

Naapurimaa Kroatiaan verrattuna Montenegrossa onkin vähemmän rantaviivaa ja saaria, mutta vuoret, metsät ja neljä kansallispuistoa tekevät siitä luontomatkailijan paratiisin.

Jos rannalla makoilu kyllästyttää, kannattaakin hypätä bussin kyytiin tai vuokrata auto ja suunnata sisämaahan, jossa riittää nähtävää ja koettavaa. Tekisikö mielesi lipua jokiveneellä halki kansallispuiston, patikoida vuoristossa tai perhokalastaa? Montenegrossa se kaikki on mahdollista ja vieläpä lähellä.

Luomutoasteja kastanjapuun varjossa

Trendikkään Casper Barin terassilla Budvan vanhassa kaupungissa tekee mieli istua useammankin drinkin verran. Dj soittelee kastanjapuun alla letkeää musaa, ja hiukopalaksi voi tilata luomutoasteja, joita saa tietenkin myös vegenä.

Yhdessä miehensä kanssa baaria pyörittävä muusikko ja teatterituottaja Una Ciric kertoo, että baari avattiin vuonna 1991 Jugoslavian sodan aikaan.

–Sota oli rankkaa aikaa. Olen iloinen, että olemme selvinneet siitä, ja toivon, ettemme enää ikinä joudu kokemaan vastaavaa, hän sanoo.

Montenegrossa syödään paljon kalaa, jota voi ostaa suoraan kalastajilta satamakaduilta. Rantapäivän jälkeen mikään ei kuitenkaan maistu paremmalta kuin Pizzeria Lavin pitsa!

1350 porrasta

1223, 1224, 1225… tai jotakin sinnepäin. Oikeasti olemme jo ajat sitten pudonneet laskuista, kun aamuvarhaisella kiipeämme Pyhän Johanneksen linnoitukselle Kotorin vanhan kaupungin yläpuolelle. Hiki valuu selkää pitkin, ja kun katselen korkokengissä murenevilla portailla hoippuvia naisia, kiitän itseäni siitä, että tajusin pukea päälleni urheiluasun ja lenkkarit.

Kaikki vaiva palkitaan kuitenkin ylhäällä 1350 askelman jälkeen.

Alas Kotorinlahdelle aukeava näky salpaa hengen. Jyrkät vuorenrinteet tuntuvat päättyvän kohtisuoraan mereen. Ei ole ihme, että Kotorinlahtea joskus virheellisesti pidetään Euroopan eteläisimpänä vuonona, vaikka se todellisuudessa on meren alle uponnut jokilaakso. Suuret risteilyalukset näyttävät pikkulapsen kylpyleluilta. Tosiasiassa Kotorin vanha kaupunki pullistelee turisteja, kun valtavat laivat päästävät matkustajat uumenistaan kiertelemään sen kujia.

Mystinen Kotorinlahti

Tiedättekö, mitä merimiehet tekivät entisaikoina, kun palasivat pitkiltä matkoiltaan eivätkä tietenkään voineet viedä reissussa mukana olleita tyttöystäviään kotisatamaan, missä vaimot odottivat?

No, pudottivat seuralaisensa kyydistä pikkuruisen kylän kohdalla juuri ennen kotisalmea. Kun miehet sitten tuon tuosta piipahtelivat naapurikylässä, sitä alettiin kutsua Lepetaneksi. Monien mukaan nimi tulee italian le puttanesta eli viittaa ilotaloon.

Unescon maailmanperintökohde Kotorinlahti on huikaisevan kaunis, vähän vuonoa muistuttava paikka, johon sen värikkään menneisyyden takia liitetään monenlaisia legendoja.

Lahden tunnetuin nähtävyys, pieni roomalaiskatolinen kirkko Our Lady of the Rocks, päätettiin 1600-luvulla rakentaa paikkaan, josta oli löydetty Neitsyt Mariaa ja lasta esittävä ikoni: kivelle keskellä lahtea. Se vaati pari vuosisataa kestäneen urakoinnin, mutta kun merimiehet olivat upottaneet löytökohtaan tarpeeksi kiviä ja vanhoja laivoja, saari oli valmis.

Saarelle ei mahdu juuri muuta kuin kirkko, jonka seinille ripustettu taide kertoo paikallisten historiaa. Sydämestä riipaisee, kun katselee työtä, jota perestilainen nainen kirjoi 25 vuoden ajan kynttilänvalossa odottaessaan turhaan miestään palaavaksi meriltä. Hopea- ja kultalangan lisäksi työhön on upotettu vaimon omia hiuksia.

Tivatin kaupungin satama-alue Porto Montenegro näyttää Montenegrosta modernin, trendikkään ja rahantuoksuisen puolen.

Kaislikossa suhisee

Täydellisempää mindfulnessia on vaikea kuvitella kuin hengitellä sisäänsä Skadar-järven kansallispuiston raitista ilmaa ja kuunnella laineiden liplatusta.

Lintuparatiisina tunnetulle järvelle tehdään veneretkiä pienestä Virpazarin satamakylästä. Puolentoista tunnin aikana ehtii ihailla ympärillä kohoavia vuoria ja metsiä ja ihmetellä niiden keskeltä pilkottavia pieniä motelleja ja luostareita, joissa eletään kalastuksesta ja lampaanhoidosta.

Kurkistus ylellisyyteen

Näyteikkunoissa lukee tyylikkäin fontein Dries van Noten, Tom Ford, Valentino, Mitsu… Satamassa keinuu omakotitalon kokoisia huvijahteja, joiden kuvaamisen laiturilla vahtiva vartija kieltää nopeasti. Kuulopuheiden mukaan täällä ovat lilluneet ainakin Saudi-Arabian prinssin ja tennistähti Novac Dokovicin purret. Takuulla moni silmäätekevä on yöpynyt tai järjestänyt juhliaan rantabulevardin tyylikkäässä Regent Porto Montenegro -hotellissa, jossa häihin voi upottaa vaikka puoli miljoonaa.

Tivatin kaupungin satama-alue Porto Montenegro näyttää Montenegrosta modernin, trendikkään ja rahantuoksuisen puolen.

3 x rantaloma

1. Budva on suosittu ja siksi ehkä jonkun makuun liian täysi rantakohde, jonne Suomestakin tehdään valmismatkoja. Jos toisen ihmisen läheisyys ei häiritse, Budvassa siitä saa nauttia niin kaupungin monilla rannoilla kuin baareissa ja vanhan kaupungin suloisilla kapeilla kujilla. Itäeurooppalaisten suosimassa kohteessa biletys jatkuu aamun tunneille asti.

2. Jos kaipaat enemmän rauhaa, kaunis Petrovac puolen tunnin ajomatkan päässä Budvasta sopii sinulle. Perheiden suosiman pikkukaupungin vaaleat talot levittäytyvät lahden ympärille ja tunnelma on kuin postikortista. Rantabulevardin ravintoloiden terassilla aika pysähtyy ja lomatunnelmaan pääsee hetkessä.

3. Montenegron eteläisimmässä kunnassa Ulcinjinissa rantaviivaa on yli 30 kilometriä, siitä melkein puolet hiekkarantaa. Monet telttailevat siellä koko kesän eristäytyneenä muusta maailmasta. Jäljellä on myös luonnontilaista rantaa, jolla voi kuvitella olevansa Robinson Crusoe.

Southern Soul Festival kesä–heinäkuun taitteessa tuo hienolle rannalle kansainvälisiä soulin, jazzin ja funkin tähtiä.

Loma tähtien tyyliin

Jos 1500 euroa maksava hotelliyö ei tee sinulle kipeää, voit lomailla Montenegron ylellisemmässä kohteessa, Sveti Stefanin luksussaarella Budvan Rivieralla.

Muuten sinun on tyydyttävä ihailemaan somaa pikku saarta rannalta, sillä entiseen kalastajakylään pääsevät ainoastaan siellä yöpyvät asiakkaat. Rikkaita voit toki yrittää bongata vastapäiseltä rannalta, kunhan pulitat ensin aurinkotuolin päivävuokran 100 euroa.

Julkkiksia ja silmäätekeviä saarella on nähty jo 1960-luvulta lähtien, jolloin Montenegro kuului Jugoslaviaan. Maan hallitsija Tito oli suuri elokuvien ystävä ja kutsui vieraakseen muun muassa Sophia Lorenin, Orson Wellesin ja Elizabeth Taylorin.

Vielä 10 vuotta sitten Islanti kärvisteli surkeassa jamassa, nyt maa on kaikkien huulilla.  Islannin presidentin puoliso Eliza Reid vinkkaa, millaisin keinoin Suomikin nostetaan maailmankartalle.

Islannin presidentti puolisoineen on vierailulla Suomessa. Sillä välin kun presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson keskusteli Suomen ja Islannin välisistä suhteista, Islannin matkailun suurlähettilääksi nimitettyllä presidentin puolisolla Eliza Reidillä oli aikaa puhua Islannin matkailusta. 

Me Naiset käytti tilaisuuden hyväkseen ja selvitti, mitä opittavaa Suomella voisi olla Islannilta. Pieni pohjoinen maa onnistui nimittäin nousemaan jaloilleen kaikkean aikojen lamasta muun muassa brändäämällä maansa uudelleen.

Nyt korvat höröllä siellä Arkadianmäellä, sillä näillä vinkeillä Suomesta tehdään maailman napa. Suomi nousuun!

1. Islannin presidenttikin sen tietää: Suomi on maailman turvallisin maa

– Aviomieheni on sanonut, että Suomi on maailman turvallisin maa. Älkää aliarvioiko Suomen turvallisuutta ja rauhallisuutta, sillä maailmalla turvalliset ja rauhalliset matkakohteet ovat maailmalla in. Aina kun käyn Yhdysvalloissa puhumassa Islannista matkakohteena, muistan painottaa, kuinka rauhallinen maa on kyseessä, Kanadassa kasvanut Reid muistuttaa. 

Eliza Reidin kaulaa koristaa näyttävä kaulakoru, joka on islantilaista designia. Pöydällä oleva laukku on erityinen kalannahalla koristeltu käsilaukku. Tulisikohan suomalaisista oravannahkalaukuista hitti maailmalla? Kuva: Susanna Koivisto 

2. Suomessa on muitakin paikkoja kuin Helsinki ja Rovaniemi

Suomessa kaksi ylivoimaisesti houkuttelevinta matkakohdetta ovat Helsinki ja Rovaniemi, näihin kahteen panostetaan. Suomi on kuitenkin niin paljon muutakin! Islannissa on panostettu siihen, että matkailijoita tulisi tasaisesti ympäri maata. Islanti on jaettu seitsemään alueeseen, joista jokaista markkinoidaan turisteille. Reid itse on suuntaamassa seuraavaksi Turkuun Suomen-vierailullaan. 

3. Panostakaa englannin kieleen ja olkaa pirun hyviä futiksessa 

– Suomessa puhutaan todella hyvää englantia, ja sillä on iso merkitys turismille, Reid sanoo.

Myös Islannissa puhutana hyvää englantia – ja sen lisäksi siellä ollaan aika kovia jalkapallossa. Islanti ottaa kaiken irti osallistumisestaan maailmanmestaruuskisoihin ja kutsuu myös muita maita kannattamaan #TeamIcelandia. 

4. Älkää ottako kaikkea niin vakavasti 

Suomalaiset voisivat ottaa mallia Islannin mainoskampanjoista. Esimerkiksi Islannin design-viikkoja mainostetaan maailman suurimpana design-festivaalina maailmassa – ja loppuun toki lisätään, että asukaslukuun suhteutettuna. 

– Huumori on yksi islantilaisten vahvuuksista, Reid kertoo. 

5. Panostakaa kestäviin arvoihin

Islanti on ottanut omiksi matkailuarvoikseen kestävyyden, suvaitsevaisuuden, ystävällisyyden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja luonnon kunnioittamisen. Islantilaisten tavoitteena on, että turismista olisi hyötyä sekä islantilaisille että vierailijoille. Islanti on myös lanseerannut sitoumuksen, jonka hyväksymällä matkailijat lupaavat mm. olla pissaamatta luontoon. 

6. Suomi on jo oikeastaan aika ihana! 

–  Rakastan suomalaista designia. Viime matkallani Suomeen ostin mekon Marimekolta ja pidän siitä todella. Eilen kävin Suomen Design-museossa yhdessä Jenni Haukion kanssa, kertoo Reid rakkaudestaan Suomeen. 

Promote Icelandin Inga Hlín Pálsdóttir kauhistelee kysymystä, mitä Suomen tulisi tehdä eri tavalla. 

– Ei yhtään mitään! Me ihailemme Suomea valtavasti ja kun aloimme itse panostaa turismiin Islannissa, haimme inspiraatiota Rovaniemestä. 

Mummo

6 neuvoa, joiden avulla Suomesta tehdään maailman suosituin maa – Islannin ykkösnainen vinkkaa

Suomi on todella ihana maa hyvä paikka asua.Meille Espoo on koti jossa viihtyy ja harrastusmahdollisuuksia löytyy.Sekä rantoja kesäpäivien viettämiseen.Nyt on saatu viellä kaupunkipyörät jonka saa vuokrattua pienellä korvaMummouksella.Näin pääsee tutustumaan laajemmalti nähtävyyksiin myös Helsingin puolella.Yksi asia täällä Espoossa on huolestuttavaa kun lenkkeillään paljon Roskaaminen.Meillä on kyllä roskapönttöjä joka puolella asianmukaisesti.Siitä ei ole kyse vaan ollaan huomattu lastenen ja...
Lue kommentti