Luontoon heitetyistä muovipulloista pystytään valmistamaan vaatteita. Kuva: Shutterstock
Luontoon heitetyistä muovipulloista pystytään valmistamaan vaatteita. Kuva: Shutterstock

Kaksi kolmasosaa vaatteen ympäristövaikutuksista syntyy kotona.

Nykyteknologia on ihmeellistä. Maailman merissä lilluvista hylätyistä kalaverkoista ja rannoille huuhtoutuvista muovipulloista pystytään valmistamaan kauniita ja kestäviä vaatteita.

Muovijätteestä tehtyjä vaatteita markkinoidaan usein ekologisuudella. Kankaan valmistus muodostaa kuitenkin vain pienen osan vaatteen ympäristövaikutuksista, ja pesussa kierrätysmuovistakin valmistetuista vaatteista irtoaa mikromuovia.

Ovatko muovipulloista valmistetut vaatteet siis lopulta sen ympäristöystävällisempiä kuin muutkaan pukineet? Kysymys on monimutkainen, mutta vastuullisuus- ja kiertotalousasiantuntija Satumaija Mäki Suomen tekstiili ja muoti ry:stä lupaa yrittää vastata. 

– Jos verrataan kierrätyspolyesteristä tehtyä vaatetta ja neitseellisestä polyesteristä tehtyä vaatetta, kyllä kierrätyspolyesterin valmistukseen on kulunut vähemmän energiaa ja vettä. Haastavampaa on verrata kierrätyspolyesteriä vaikkapa puuvillaan, Mäki sanoo.

”Ympäristötietoinen ostaa laadukasta, pitkäikäistä ja tiettyyn käyttötarkoitukseen valmistettua.”

Muovijäte muuttuu vaatteiden materiaaliksi niin, että muovi puristetaan pieniksi rakeiksi, jotka sulatetaan ja kehrätään langaksi. Neitseellistä polyesteriä valmistetaan samalla tavalla – ero on vain siinä, että muovijätettä hyödynnettäessä ei tarvitse valmistaa raaka-aineeksi uutta muovia öljystä. Se pieni ero tekee kierrätysvaatteesta hiukan vastuullisemman valinnan.

Puuvillan tuotannossa taas on omat ongelmansa, kuten kemikaalien käyttö ja se, että puuvillaa valmistetaan tyypillisesti alueilla, joilla se kilpailee kasvatustilasta ruuaksi käytettävien kasvien kanssa. Vertailukelpoisia lukuja erilaisten vaatteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksista ei Mäen mukaan toistaiseksi ole kuluttajien saatavilla. 

Vaatteita pitkäkestoiseen käyttöön

Jotakin ympäristöystävällisistä valinnoista silti tiedetään.

– Kuluttajan kannalta ekologisin valinta olisi ostaa vaate, joka säilyy mahdollisimman pitkään käyttötarkoituksessaan, Mäki toteaa.

Ympäristötietoinen ostaa laadukasta, pitkäikäistä ja käyttötarkoitukseen sopivaa. Vaikka tekokuituinen urheilupaita ei olisi ympäristöystävällinen materiaalinsa puolesta, se kestää treenikäytössä hyvänä pidempään kuin puuvillapaita, jonka ominaisuudet eivät ole parhaat mahdolliset hikiliikuntaan.

”Muovin lisäksi myös puuvillan kierrätys on kehittymässä.”

Satumaija Mäen mukaan kaksi kolmasosaa vaatteen ympäristövaikutuksista tulee kotona, kun vaatetta pestään, silitetään ja kuivataan. Kaikista polyesteri- ja polyamidivaatteista irtoaa pesussa mikromuovia. Erityisen huonoon valoon on joutunut fleece, vaikka muovihippusia irtoaa kaikista muistakin synteettisistä tekokuiduista.

Mäki kuitenkin vakuuttaa, ettei kuluttajien tarvitse välttää tiettyjä materiaaleja pesukoneessa irtoavien mikromuovien takia.

– Suomessa jätevedenpuhdistamoilla saadaan yli 90 prosenttia mikromuoveista talteen, ja vaatteen ensimmäisten 5–10 pesun jälkeen muovin irtoaminen tasaantuu. 


Lähellä valmistettu on ekologinen

Osa vaatteen ympäristövaikutuksista muodostuu materiaalin ja tuotteen kuljettamisesta. Kuljetusten osuutta koko vaatteen elinkaaren ympäristövaikutuksista on vaikea arvioida, mutta nyrkkisääntö on, että mitä lähempänä materiaalit pystytään tuottamaan ja vaate valmistamaan, sitä parempi ympäristön kannalta. 

Harmi vain, että Suomessa valmistettuja vaatteita, joiden kaikki materiaalit olisi tuotettu Suomessa, ei marginaalisia poikkeuksia lukuun ottamatta ole. Jos osaa, voi tietysti kasvattaa lampaan, keritä sen villan, kehrätä siitä lankaa ja neuloa langasta villapaidan, mutta teollisesti valmistettuja täysin suomalaisia vaatteita ei löydy kaupoista. 

– Meillä ei ole esimerkiksi langankehrääjiä vaateteollisuuden tarpeisiin.

Toistaiseksi ympäristöystävällisin vaihtoehto on käyttää mahdollisimman pitkään niitä vaatteita, jotka jo omistaa. Kun uusi vaate on tarpeen, kierrätysmateriaalista valmistettu on parempi valinta kuin vastaavasta uudesta materiaalista valmistettu. Muovin lisäksi myös puuvillan kierrätys on Satumaija Mäen mukaan kehittymässä vauhdilla. 

Suutarin poika 74 v

Muovijätteestä tehdään nyt vaatteita – mutta ovatko ne oikeasti ympäristöystävällisiä?

Olisitte sitten kertoneet myös sen, mistä näitä kestäviä vaatteita voi ostaa. Minä ostin 1960 -luvulla neljät täysnailoniset urheilusukat. Nyt ne on kuluneet puhki, siis 50 v käytön jälkeen. Mistään et saa samanlaisia. Muutama vuosikymmen sitten vielä oli, mutta tarkoituksella liian lyhyiksi katkotusta nailonkuidusta tehtyjä eikä siis kestäviä. Sekakuiduista eli lumpusta tehtyjä sukkia ei tarvitse pestä, ne hajoavat heti. Ennätykseni on puhki kolmantena käyttöpäivänä. Samoin nailonpaidat olivat...
Lue kommentti

Kukkaset korvataan nyt pörröisillä pampuloilla!

Muistatko vielä ala-asteajoilta pörröiset pampulat, jotka askarreltiin pahvipyörylöistä ja naruista? Nyt on aika tuoda ne takaisin näkyville!

Elite Dailyn toimittaja kertoo inspiroituneensa Vogue-lehden kannesta, jossa Beyoncélla on päässään iso kukkaseppele, sekä halunneensa tehdä itselleen samankaltaisen.

Kukkien metsästämisen sijaan oli kuitenkin huomattavasti helpompaa askarrella päähän isot, pörröiset pampulat.

Me Naisten toimitus päätti kokeilla samaa ja kyllä kannatti! Pampuloista syntyi kuin syntyikin erinomainen korvike kukkaseppeleelle. Pääkoriste toimii kesän viimeisillä festareilla, kuten vaikkapa Flow:ssa, paremmin kuin hyvin:

Eikä siinä vielä kaikki! Pampuloita voi solmia myös hiuksiin esimerkiksi nutturan tai ponnarin kaveriksi. Yhtä hyvin niitä voi laittaa roikkumaan myös esimerkiksi laukkuun.

Jos askartelutaidot ovat ruosteessa, näin saat pampulat tehtyä pikavauhtia:

  1. Leikkaa pahvista tai kartongista kaksi samankokoista ympyrää, joissa on myös samankokoinen, ympyränmuotoinen reikä keskellä. Laita pahviliuskat päällekäin ja kiinnitä lanka (tai useampi!) pahvipyörylöihin kiinni. 
  2. Ala kierittää lankaa pahvien ympärille niin kauan, kunnes lanka peittää pahvien keskellä olevan reiän lähes kokonaan.
  3. Etsi pahvit lankojen alta, aseta saksien terä pahvien väliin ja ala leikata naruja katki. 
  4. Kun kaikki narut on katkaistu, kiedo langanpätkä pahvien välistä ja solmi sen avulla koko paketti kiinni. Lankaa ei tarvitse leikata lyhyeksi, koska sen avulla pallon saa kiinnitettyä esimerkiksi hiuspantaan. 
  5. Valmista! Voit ottaa pahvinpalat pois, ja tuloksena on valmis pörröpampula.

Idea ”siveellisestä naisesta” on periytynyt nykypäivään, sillä ennen paljain säärin tepastelivat vain prostituoidut.

Aivan tuon pikaa on kiskottava jalkaan taas sukkahousut. Sukkahousut ovat toisinaan hyvinkin epämiellyttävät ja pakkopullaa monille naisille: ne valuvat, kiristävät ihan vääristä paikoista ja rullaantuvat makkaroille. Hajoilevatkin vielä jatkuvasti.

Talvella niiden tehtävä on selkeä: sukkahousut lämmittävät mukavasti. Mutta miksi ihmeessä ne kuuluvat kiinteästi naisten pukeutumiseen myös kesäjuhlissa? Sukkahousuttomuudesta voi saada pitkiä katseita vielä vuonna 2018?

”Itseä ei tullut paljastaa julkisesti tai vieraille.”

Kysyimme vaatetuksen ammattilaiselta, miten sukkahousujen tarvetta perustellaan lämpimällä säällä. Stylisti ja vaatealan artesaani Sohvi Nyman selittää, että sukkahousujen käyttö ja moni muukin etikettiin kuuluva asia juontaa juurensa kaukaa historiasta.

– Jokainen siveellinen ja itseään kunnioittava nainen verhosi itsensä sukkahousuihin 50-luvulla. Silloin vain ilotytöt kulkivat ilman sukkahousuja, Nyman sanoo.

Sukkahousujen lisäksi minihameet ja topit eivät olleet soveliaita, sillä itseä ei tullut paljastaa julkisesti tai vieraille.

Perinne on kulkeutunut pitkälle myös nykypäivään, sillä edelleenkin paljaat sääret ja itsensä esittely mielletään epäkohteliaaksi. Todellisuudessahan moni ei välttämättä edes näe eroa paljailla säärillä ja sukkahousuilla.

”Häissä jalat kuuluu olla verhoiltuna.”

Sukkahousujen ”pakollisuus” riippuu täysin tilanteesta. Jos on matkalla Linnan juhliin, silloin sukkahousut ovat välttämättömät, Nyman sanoo. Myös häissä jalat kuuluu olla verhoiltuna. Mutta rennommissa kesäjuhlissa sukkikset eivät ole pakolliset.

– Mitä konservatiivisempi juhla, sitä tarkemmin tapaa tulee kunnioittaa. Sukkahousukysymys on verrattavissa siihen, miksi miesten pitää käyttää kravattia, Nyman sanoo.

Olisiko siis aika päivittää tavat nykypäivään ja aloittaa sukkahousuvallankumous? Ehdottomasti!

Vierailija

Stylisti kertoo, mihin perustuu kesäjuhlien sukkahousupakko: ”Ennen vain ilotytöt kulkivat ilman”

Sukkahousupakko tuskin on kovin historiallista perua, koska sukkahousut vasta yleistyivät siihen aikaan, kun karvattipakko lieveni. Pukeutumiskoodit tulevat paljon kauempaa hirstoriasta, kuin sukkahousut, jotka tulivat Suomeen samassa aallossa, kuin e-pillerit ja vapaa rakkaus. Vasta 60 luvulla sukkahousut ohittivat sukkanauhat ja sukat. 80 luvulla Suomessa ei paljon ilotyttöjä ollut, mutta heillä oli kyllä sukkahousujen sijaan sukkanauhat ja sukat. Stay Upit tulivat myöhemmin.
Lue kommentti
Paperinpyörittäjä

Stylisti kertoo, mihin perustuu kesäjuhlien sukkahousupakko: ”Ennen vain ilotytöt kulkivat ilman”

Töissä on pukukoodina, että pitää olla sukkahousut naisilla. Vähän jälkeenjäänyyttä mielestäni jos on muuten asiallisesti pukeutunut. Oletteko sitä mieltä että jos tapaatte asiakaspalvelijan asiantuntijatehtävässä ja hänellä on hame, että olisi asiatonta olla ilman sukkahousuja kesällä?
Lue kommentti