Kuvat
Naisten kotialbumit, Kaisa Viljanen, pääkuva Shutterstock
Harmaa villapaita ja farkut, siinä arkivaatekaapin hiljaiset sankarit.
Harmaa villapaita ja farkut, siinä arkivaatekaapin hiljaiset sankarit.

Luottovaatteen pitää olla ennen kaikkea mukava. Muodin kanssa ei ole ihan niin justiinsa.

Vaatteita ostetaan nykyään liian paljon. Yksittäistä vaatetta taas käytetään liian vähän, ennen kuin se päätyy jo kiertoon tai jätteeksi. Vaateteollisuus saastuttaa ympäristöä ja riistää ihmisiä. Silti pikamuotikauppoja tulee koko ajan lisää, viimeksi Helsingin Tripla-ostoskeskukseen.

Mutta mitä vaatteita emme ole valmiita dumppaamaan? Millaisia ovat vaatekaapin todelliset sankarit?

Kuusi naista kertoo, mistä vaatteista he eivät koskaan aio luopua. Ikuisen luottovaatteen pitää olla ajaton, monikäyttöinen ja tuntua hyvältä päällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ketjuliikkeessä odotti harmaa helmi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Zarasta ehkä vuonna 2012 ostamani harmaa, sataprosenttinen kašmirneule on ollut jo vuodesta toiseen kaappini käytetyimpiä vaatteita: klassinen malli, ihana matsku. Vierastan mustaa väriä, mutta harmaa sopii myös yläosaksi melkein minkä vain kanssa.

Pusero on myös hyvä esimerkki siitä, että halpaketjuistakin voi tehdä laadukkaita löytöjä. Paita on kestänyt kovassa käytössä todella hyvänä, vasta tänä syksynä huomasin pääntiessä pienen purkauman. Täytyy pyytää anoppi korjaamaan, kun hän seuraavan kerran tulee kylään, sillä en halua paidasta luopua. Materiaali muuttuu käytössä aina vain mukavammaksi.

Kuolasin kelim-bootseja vuosia, mutta en tiennyt, mistä sellaiset voisi ostaa. Oi sitä onnenpäivää, kun löysin hollantilaisen verkkokaupan, josta nämä tilasin. Saappaat ovat palvelleet minua hyvin koko 2010-luvun ja nähneet muun muassa monet festarit.

Näitä voi käyttää ympäri vuoden: talvella pillifarkkujen ja sukkien kanssa, kesällä paljaiden säärien ja mekkojen kanssa. Kengät tuovat boheemin chicin säväyksen asuun kuin asuun. Tosin nyt ne kaipaisivat kipeästi lankkia.” Essi, 41

Trikoomekossa ysistä yöhön

”Minulle tärkeintä vaatteessa on ensin sen malli, sitten omalta tuntuva väri. Yritän lakata ostamasta vaatteita, joista pitää sovituskopissa miettiä, että tuntuukohan tämä nyt hyvältä. Lempivaatteen tunnistaa siitä, että se natsaa heti. Niitä käytänkin sitten niin kauan, että ne kelpaavat enää korkeintaan lumpuksi.

Tämä itse ommeltu vihreä trikoomekko on oma ’ysistä yöhön’ -vaatteeni: neuletakin kanssa tarpeeksi rento toimistokäyttöön, mutta menee ilman neuletta myös astetta juhlavammassa iltamenossa, kuten pari päivää sitten synttäri-illallisellani. Kaavat piirsin toisesta lempivaatteestani, kirppikseltä löytyneestä kesämekosta.

Luottoneulettani vuodet alkavat jo painaa: se on nukkainen, haalistunut ja moneen, moneen kertaan saumoista paikattu, mutta malliltaan ja tuntumaltaan ylivertainen. En ole vielä löytänyt toista yhtä monikäyttöistä vaatetta.” Salla, 40

Farkut muistuttavat parisuhteen alusta

”Ostin Lee Cooper -merkkiset farkut Tallinnan Kaubamajasta vuonna 1995, kun kävin tuoreen puolisoni kanssa Virossa ensimmäistä kertaa elämässäni. Käytin niitä aikoinaan paljon, sitten ne hautautuivat kaapin perälle bootleg-lahkeineen auttamattoman vanhanaikaisina. Sen jälkeen olen laihtunut ja lihonut ja laihtunut ja lihonut. Kun 1990-luku pikkuhiljaa hiipi taas muotiin, kaivoin farkut kaapista, ja kas, nehän sopivat päälle kuin hansikas. Käytän niitä taas, myös töissä.

En tiedä, ovatko farkut lempivaatteeni, mutta ainakin ne muistuttavat ajasta, jolloin parisuhteemme oli nuori ja hehkeä. Hehkeähän se on toki vieläkin.” Marianne, 46

Juhlaneule aleni arjen sankariksi

”Harmaan InWearin neuleen hankin vuonna 1998 johonkin työpaikan illanistujaisiin. Silloin se oli juhlaneule, nyt arkivaate. Se on ihana, koska se ei mene koskaan pois muodista, mahtuu pieneen tilaan matkoilla, lämmittää ja on niin tavallinen harmaa, ettei kukaan muista, että olen käyttänyt samaa vaatetta yli 20 vuotta. Ihme kyllä siihen ei ole tullut edes reikiä, johtuen varmaan siitä, etten pese sitä kuin todella harvoin.

Farkut ovat ensimmäiset kapeat farkkuni sitten 80-luvun. Olen iloinen, että edelleen mahdun niihin. Ne ovat mukavimmat ja ehkä istuvimmat farkut ikinä. Pari vuotta sitten käytin ne ompelijalla, joka vaihtoi rikki menneen vetoketjun ja lisäsi pari nappia, jotka olivat tippuneet jo monta vuotta sitten. Käytin näitä farkkuja vuosikausia vain pitkän paidan kanssa, koska vetskari ei pysynyt kiinni. Nyt voin jo käyttää lyhyempiä paitoja. Ovathan farkut kuluneet, mutta tuskin kukaan kiinnittää niihin mitään huomioita.

Ostan uutta vain tarpeeseen. Minulla ei ole koskaan ollut vaatetta, joka olisi jäänyt käyttämättä. Viime viikolla ostin monen vuoden odottelun jälkeen uudet matalat mustat nilkkurit. Yritin monta vuotta pärjätä ilman ja käytin pääasiassa vain lenkkareita. Monilla naisilla on useatkin mustat, matalat nilkkurit, minulla vain yhdet. Toivottavasti voin käyttää näitä nyt seuraavat viisi vuotta, loppuun saakka.” Tiina, 51

Tylsä ja käytännöllinen mutta helkkarin toimiva

”Tämä ei ole mikään lempivaatteeni, josta saisin uskomattomat kiksit aina vetäessäni sen ylleni, mutta se on tylsän käytännöllinen vaate, jota olen käyttänyt pitkään ja paljon ja joka on yhä käyttökelpoinen.

Ostin DKNY-merkin Cozy-neuletakin vajaat kymmenen vuotta sitten, ehkä vuonna 2011, reissusta, ja se on todellakin osoittautunut hintansa arvoiseksi. Käytännössä neule on pitkähkö suorakaide, jossa on hihat. Se ei ole erityisen tyylikäs tai tyylitön, vaan ennemmin sellainen seinäruusumaisen huomaamaton ja helkkarin toimiva. Muodon ansiosta sitä voi nimittäin käyttää lukuisilla tavoilla. Itse olen antanut sen joko roikkua vapaana tai kietaissut neulepaidaksi. Neuletakki toimii myös huivina ja vaikka pienenä tyynynä – kokeiltu on, sillä raahaan neuletta usein mukanani niin lyhyemmillä kuin pidemmilläkin matkoilla.

Ohut ja pehmoinen silkki-kašmirneulos on pysynyt kaikki nämä vuodet lähes uudenveroisena, vain kainalosta olen joutunut korjaamaan hihan liitoskohtaan tulleen pienen reiän. Ostin muuten aikoinaan saman neuleen lämpimässä oranssin sävyssä, mutta se on jäänyt vähälle käytölle. Olisi pitänyt tietää, että värit ovat vain harvoin juttuni. Olisin pärjännyt aivan hyvin pelkästään tällä mustalla.” Marjut, 31

Leyhyväinen takkimekko löytyi kirpparilta

”Viime vuosina minulla on ollut vanhojen luottovaatteiden kanssa vähän sitä ongelmaa, että ne ovat muuttuneet liian kireiksi. En tiedä mikä juttu sekin on. Mutta tämä mekko ei petä! Se on telttamallia. Muistaakseni Vuokon tuotantoa. En ole varma, lappu on irronnut aikain saatossa.

Tämän voi pestä kuudessakympissä ja silittää kolmella pisteellä: ehta käyttövaate. Mekko on kokoa XS, mikä selittää sen, että hihat ovat minulle ¾-pituiset, vaikkei olisi tarkoitus. Kuvassa olevaa vyötä en yleensä käytä, vaan annan kevyen puuvillan leyhyä vapaasti ympärilläni. Olen ostanut mekon Imatralta Tainionkosken kirkon yhteydessä olleelta kirppikseltä 90-luvun puolivälissä. Silloin kirpputoreilla oli vielä paljon hienoja, kotimaisia mekkoja. Silloin olin itse parikymppinen, ja tällaiset vähän mummoisat mekot näyttivät mielestäni persoonallisilta ja hauskoilta. Nykyään mummomekoissa ei minun päälläni ole enää sellaista ironiakerrosta, vaan näytän aivan kypsältä naiselta telttamaisessa takkimekossa.

Yhteisen taipaleemme aikana olen käyttänyt mekkoa talvet ja kesät, ja se toimi myös äitiysmekkona. Sain siitä viimeksi viime kesänä kehuja, ja on se minustakin edelleen tosi ihana. Aina on rento ja turvallinen olo se päällä. Minua harmittaa, että ompeleet ovat paikoitellen antamassa periksi ja hihansuissa näkyy rispaantumista.” Heidi, 44

Vierailija

Ihania vaatetarinoita! Itse olen pitänyt mieluisimpia vaatteitani niin paljon ja kauan,että ovat hajonneet. Ikävöin vieläkin mm. Femitexin Suomessa tehtyä viittamaista talvitakkia, jonka pein rikki. Oi jos sellaisen vielä saisin.715

Sisältö jatkuu mainoksen alla