Kodin Kuvalehti
Farkkumuoti on todella ekologista!
Farkkumuoti on todella ekologista!

Vaatteita käytetään yhä vähemmän ennen kuin ne laitetaan kierrätykseen. Entä jos palaisimme säästävämpään meininkiin? Sekä ilmasto että lompakko kiittäisivät!

Tiedätkö, miten huima muutos saataisiin aikaan pelkästään sillä, jos käyttäisimme jokaista vaatettamme puolta nykyistä pidempään? Tekstiilialan lehti Fab kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan tekstiiliteollisuuden hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa 44 prosenttia. Siis lähes puoleen!

”Harva osaa huoltaa vaatteitaan niin kuin pitäisi.”

Vanha kunnon säästäväisyys, jossa vaatteita käytettiin hajoamiseen saakka, olisi siis enemmän kuin tervetullut takaisin elämäämme.

Vaikka vaatteet ennen olivatkin kestävämpiä, ompelija ja kierrätysmuodin ammattilainen Outi Pyy uskoo, että myös nykyvaatteita pystyttäisiin käyttämään pidempään, jos niistä pidettäisiin paremmin huolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Hyvin harva osaa enää huoltaa vaatteitaan, vaikka se olisi kaikkein ekologisinta. Jos haluat olla mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa, opettele huoltamaan vaatteitasi. Älä hanki sellaista, mitä et osaa huoltaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Hyvää vaatetta voi käyttää paljon

Outi Pyy uskoo Fab-lehden kertoman tutkimustuloksen päästöjen vähentämisen mahdollisuudesta. Hän puhuisi kuitenkin ennemmin vaatteen käyttökertojen määrästä kuin siitä, kuinka monta vuotta tai kuinka paljon nykyistä pidempään jotakin vaatetta pitää käyttää.

Mitään hyötyä ei ole siitä, että hankkii vaatteen ja säilyttää sitä kymmenen vuotta, jos ei käytä sitä juuri koskaan.

”Saanko tästä rahaa, jos myyn sen eteenpäin?”

Vaateostoksilla tärkeä valintaperuste on Pyyn mukaan nimenomaan käyttökelpoisuus.

– Pitäisi miettiä, että jos ostan nämä farkut tai tämän lasten bodyn, paljonko saan oikeasti irti siitä käyttökertoja suhteessa hintaan. Lisäksi kannattaa miettiä, saanko tästä vielä rahaa, jos myyn sen myöhemmin eteenpäin.

Outi listaa englanniksi kolmen kohdan listan, jonka periaatteella vaatteisiin hänestä pitäisi suhtautua: repair, reuse ja recycle.

– Korjaaminen on ensimmäinen teko, uudelleenkäyttö toinen. Se ei tarkoita vain siivousräteiksi leikkaamista vaan vastuullista uusiokäyttöä kuten vaatteiden lahjoittamista, myymistä ja käytettyjen ostamista. Kolmantena tulee jätteen lajittelu ja kierrätys.


Mieti ensin, minne laitat vanhat

Vaatteiden käyttäminen tietoisesti puolta pidempään on Outi Pyyn mielestä hyvä periaate käyttöön otettavaksi. Ainakin yhtä tärkeä on silti myös kaikin tavoin vastuullinen suhtautuminen siihen, mitä omistaa.

Pyyn mielestä ennen uuden ostamista pitää myös miettiä, miten pystyt vastuullisesti hankkiutumaan eroon vanhasta vaatteesta.

– Kukaan ei hae myyntikelvottomia lumppuja kotoasi, Outi Pyy toteaa.

Vastuullista elämäntapaa voi myös toteuttaa miettimällä aina uutta vaatetta tarvitessaan, pystyisikö sen hankkimaan käytettynä, lainaamaan tai vuokraamaan. Tähänkin blogisti Outi Pyy suhtautuu tosin vähän sarkastisesti.

– Ostan itsekin käytettynä ihan siksi, että saisin kuitenkin ostaa jotain. Tavallaan se on vippaskonsti sille, että saamme luvan kanssa hankkia itsellemme jotain, vaikka pienentäähän se myös hiilijalanjälkeä. Toki lainaaminen ja vuokraaminen ovat erinomaisia vaihtoehtoja.


”Elämän merkitys ei tule materiasta”

Outi Pyy ajattelee, että halumme saada jatkuvasti uusia vaatteita kertoo myös itsetunnostamme. Jos itsetunto on kunnossa, onneaan ei hae jatkuvasta ostamisesta tai trendien seuraamisesta.

– Sellaiselle ihmiselle elämän merkityksellisyys tulee ihan jostain muusta kuin materiasta. Siksi hänelle on hyvin vaikea myydäkään mitään turhaa. Hänestä tulee immuuni kauppakeskuksille ja naistenlehdille.

Muodin ammattilaisena Outi tietää, että vaatteet maksavat koko ajan vähemmän. Siksi monella on myös mahdollisuus ostaa yhä enemmän.

Merkityksellinen elämä ohjaa ihmisen kulutusta ekologisempaan suuntaan.

– Kulutamme yhä enemmän. Osittain siksi, että merkityksellisyyden tunne koko ajan vähenee elämästämme.

Hän uskoo, että merkityksellinen elämä ohjaa myös ihmisen kulutusta ekologisempaan suuntaan.

– Siksi kannustan ihmisiä suuntaamaan elämäänsä niin, ettei se pyöri materian tai oman itsen ympärillä. Kannustan tekemään hyväntekeväisyystyötä ja rikastuttamaan läheisten elämää. Merkityksellisyyttä voi löytää ihan läheltä.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

pupse

kyllä käytämme vaatteet ja kaiken kankaisen hyvinkin loppuun....ensin 'parempina' vaatteina, sitten kauppavatteina tai kun joutuu jonnekin menemään, sitten kotiasuna, sitten ulkotyövaatteina puutarhassa, maalatessa, rempatessa...lopuksi vielä sorvirättinä ym. autotallissa...silloin on jo loppukäyttö meneillään.

Aiemmin kudoin mattoja puuvillaisista ja trikoista, haalin tuttujen vaatteet ja lakanat, nyt on mattoja loppuiäksi, ei sitäkään loputtomiin voi jatkaa.

Kissalle petiin satiinilakanat jotka alkaa keskeltä hiutua.Lisäksi olen vienyt löytöeläintaloon vanhat peitot, petauspatjat, lakanat ja tyynypussit.Ovat tarpeen siellä.

Laatuero on niissä lakanoissakin, 35v. sitten ostetut alkaa nyt hiutua, parikertaa käytössä olleet on nyppyä täynnä.

Aiemman laatuista ei ole kaupan.Siinä yksi syy kertakäyttökulttuurin lisääntymiseen.

Myöskin vaatteissa puhdas puuvillatrikoo on poistunut ja kaikessa on muovia mukana, nyppyyntyy nopeasti toisin kuin puhdas puuvilla.

Vierailija

Kannatan tätä konseptia ajatuksen tasolla. Yritän itsekin aina pitkittää tavaroiden käyttämistä. Asia mikä tekee sen hankalaksi on se että vaatteet eivät kestä hyvän näköisinä kauhean kauan ja työelämässä pitää olla huoliteltu. Jos esitelmöit reikäiset romppeet päällä ja kulahtaneet kengät jalassa niin kyllä se uskottavuus menee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla