Kuvat
Anu Kiiveri-Sahila
Ukko-Kolin huipulta avautuvat Kolin tunnetuimmat näkymät kauas Pielisen ylle.
Ukko-Kolin huipulta avautuvat Kolin tunnetuimmat näkymät kauas Pielisen ylle.

Patikkaloma kansallismaisemissa Kolilla saa pohkeet hapoille, mutta luontoelämykset ja pulahdus Pieliseen korvaavat kärsimykset.

Haukon ihastuksissani henkeä. Majapaikkamme luonnontilassa kukkiva pihapiiri rönsyilee erilaisia kasveja, ja punainen vanha aitta kätkee sisälleen muutaman huoneen. Pihan perällä on aito ulkohuussi, ja luonnontilassa olevan niityn perältä löytyy puusauna. Hyötykasveja pursuavalta kasvimaalta Mattilan tilan isäntä Joona ja emäntä Marianne ammentavat inspiraatiota lautasille.

Päästyämme huoneeseemme Kolin Keitaassa vaihdamme puolisoni Tommin kanssa vain vaatteet ja ryhdymme tutkimaan karttaa. Tarkoituksemme on valloittaa jo heti ensimmäisenä iltana Kolin kuuluisat huiput eli Ukko-Koli, Akka-Koli ja Paha-Koli.

Matkaan pääsemme heti pihapiiristä, sillä tilaa halkovat kansallispuiston ulkoilureitit. Metsäisellä laitumella pötköttelee joukko erivärisiä lampaita. Alati jyrkkenevä leveä polku mutkittelee lehtimetsän siimeksessä, mutta kalliolla aurinko lämmittää suloisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Huippujen kierros on alueen suosituin kohde. Kävelyreitit on merkitty selkeästi, mutta sileät kalliot laittavat tasapainon koetukselle. Kaiteita jyrkänteillä ei ole. Alkuillasta reiteillä on vain kourallinen kävelijöitä, joten saamme ihailla huimia maisemia rauhassa. Edessä avautuva Pielinen kimaltelee keskikesän auringossa. En ihmettele, että tätä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista maisemista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paluumatkalla hyttyset laittavat liikkumaan hieman ripeämmin. Reippailun jälkeen majatalon halloumi­villiyrttisalaatti maistuu taivaalliselta.

Kolin Keitaan pihasta lähtee useita hyvin merkittyjä kävelyreittejä. Huipuille on pihasta matkaa vain pari kilometriä.
Kolin Keitaan pihasta lähtee useita hyvin merkittyjä kävelyreittejä. Huipuille on pihasta matkaa vain pari kilometriä.

Mäkinen Mäkrä

Aamulla majatalon kukko pitää huolen siitä, etteivät vieraat nuku onnensa ohi. Aamiaisen jälkeen suuntaamme Mäkrän kierrokselle. Tiedämme jo etukäteen, että reitti tulee haastamaan fyysisesti. Kolilla on kuitenkin merkittyjä polkuja noin 80 kilometriä, joten jokainen löytää varmasti kuntonsa mukaisen reitin.

Päiväreppuun sujahtaa muutama litra juotavaa, välipalapatukoita, kuivahedelmiä ja pähkinöitä, rakkolaastareita, hyönteiskarkote, nenäliinoja, uimapuku ja pyyhe. Nestettä täytyy pitää runsaasti mukana, sillä veden­ottopisteitä on reitillä rajallisesti. Myös evästä kannattaa pakata reppuun riittävästi, sillä kahviloita ei ole kuin muutama ja osa niistäkin voi olla kiinni.

Mattilan tilan välittömässä läheisyydessä laiduntaa riukuaidan takana hevosia, ja entinen kaskimaa huokuu menneen ajan henkeä.

Niityt vaihtuvat lehtimetsiksi, kunnes ylempänä maisemaa hallitsevat havupuut ja kalliot. Merkityillä poluilla tulee vastaan ulkoilijoita vain harvakseltaan. Aurinko porottaa kuumasti jo aamupäivällä.

Vaellusreiteillä vaihtelevat karun kauniit havumetsät sekä satumaisen rehevät lehdot.
Vaellusreiteillä vaihtelevat karun kauniit havumetsät sekä satumaisen rehevät lehdot.

Kukkivia kieloja täynnä oleva metsäniitty tarjoaa mukavaa vaihtelua metsäisille poluille. Kun lähestymme Mäkrän huippua, alkaa todellinen koitos. Pitkä ja jyrkkä polku saa parempikuntoisenkin hengästymään. Onneksi jalassa on pitävät kengät, sillä polulla on irtokiviä sekä juurakkoja. Alaspäin ei ole välttämättä Kolilla sen helpompi liikkua. Mäet ovat paikoittain jyrkkiä ja on parasta tarkkailla mihin astuu. Hyttysiä täytyy hätistellä tuon tuostakin ja pian myös paarmat kiinnostuvat hikisestä ihosta. Usko meinaa loppua ja jalkoja hapottaa.

Kallion päältä avautuvat kuitenkin jälleen niin upeat maisemat, että kyllä kannatti kiivetä! Horisontissa au­keaa kaunis sininen järvi, enkä keksi parempaa paikkaa nauttia välipalaa.

Pieliseltä löydämme aution hiekkarannan, eikä minua tarvitse käskeä vaihtamaan uikkareihin. Virkistävä järvivesi hivelee kengissä hikoilleita varpaita.

Matka jatkuu hiekkatietä pitkin kohti Kolin Satamaa, jossa nautimme ravintolassa virvoittavat juomat. Illalla saunomme majapaikassamme vielä päivän pölyt pois iholta. Unta ei tarvitse odotella.

Viimeiset mehut vaeltajasta

Aamulla harjaan hampaita pihalla ja kuulen, kuinka jossakin kukkuu käki. Edellisen päivän 20 kilometriä tuntuvat kropassa lihassärkynä.

Aamiaisen jälkeen ajamme Rykinniemeen, josta suunnittelemme kävelevämme jälleen parinkymmenen kilometrin mittaisen reitin. Kolin reitit ovat vähintäänkin kumpuilevia, joten reittien pituuden kanssa ei kannata ahnehtia. Polkuverkostomme kulkee osittain merkittyjä reittejä pitkin. Toisinaan kuljemme hiljaisilla hiekkateillä, joilla vastaan tulee vain muutama retkeilijä rinkka selässä. He ovat luultavasti kiertämässä Herajärven kierrosta, mikä vaatii majoituksen reitin varrelta.

Kolin monimuotoinen luonto on ollut yllätys.

Kolin monimuotoinen luonto on ollut minulle yllätys. Metsäiset niittyaukiot kukkineen, koivujen ja saniaisten koristamat lehtimetsät sekä karut kalliot tuovat vaihtelua patikointiin. Puolessa välissä ohitamme hylätyn maatilan. Sen pihassa on jo ruostuneita autoja ja tilan ikkunassa on vielä verhot. Tilan tarina jää mietityttämään.

Ollilan tila on perustettu jo 1700-luvulla.
Ollilan tila on perustettu jo 1700-luvulla.

Ennen Kiviniemen tilaa pääsemme kokeilemaan vielä vetolauttaa; käsivoimin toimiva lautta vie meidät veden toiselle puolelle näppärästi. Herajärven retkeilykeskuksessa näyttää autiolta eikä telttailijoita ole. Harmiksemme tilalta ei saa mitään syötävää, mutta vesipullot saa sentään täytettyä vessassa. Onneksi olen pakannut mukaan suolarakeita, jotka kohentavat oloa kummasti.

Viimeinen nousu Vaskivaaran huipulle on yhtä tuskaa.

Viimeinen nousu Vaskivaaran huipulle on yhtä tuskaa alusta loppuun. Pitkä, vaikkakin melko loiva nousu ottaa valmiiksi väsyneestä vaeltajasta viimeisetkin mehut. Papanoista päätellen vaellamme samoilla poluilla hirvien kanssa. Jälleen maisemat kuitenkin palkitsevat, ja seuraavaksi pääsemme nauttimaan pitkän matkaa alaspäin vievästä polusta.

Silti loppumatkasta alan jo toivoa, että olisimme takaisin autolla. Onneksi kahluuvaijerilla ylitettävä järvenpätkä tuo hieman toivottua viilennystä ennen määränpäätämme Rykinniemessä. Luonnonkaunis ranta tarjoaa vaelluksellemme upean loppuhuipennuksen. Valkoinen sileä hiekka tuntuu mahtavalta paljaiden varpaiden alla. Kahlaan kylmässä vedessä pitkälle järveen ja kastan itseni ihanan vilvoittavaan, kirkkaaseen veteen.

Hikisen lenkin jälkeen on taivaallista pulahtaa Pieliseen.
Hikisen lenkin jälkeen on taivaallista pulahtaa Pieliseen.

Vaeltajan varusteet

  • Vaelluskengät. Tukevat, vaellukseen tarkoitetut kengät ovat tärkeimmät. Pitkillä reissuilla kevyemmät kengät voivat kuitenkin toimia paremmin. Muista ”ajaa kengät sisään” ennen matkaa.
  • Oikea vaatetus. Kuumalla säällä shortsit ja t-paita, kylmällä pitkät housut sekä pitkähihainen paita. Oksat voivat raapia ihoa ja hyttyset kiusata. Sadesäällä asun pitää olla tuulen- ja vedenpitävä.
  • Päähine suojaa auringonpistokselta. Urheilulliset aurinkolasit pysyvät hyvin päässä hankalassakin maastossa.
  • Hyttyskarkote. Myös punkkikarkote voi olla tarpeen.
  • Reppu tai rinkka. Tekninen päiväreppu lyhyille matkoille, pidemmille vaelluksille mahdollisimman kevyt rinkka.
  • Eväitä ja juotavaa. Energiaa sisältäviä patukoita, pähkinöitä, kuivahedelmiä ja muuta kuivamuonaa. Veteen voi sekoittaa hieman mineraalisuolaa ja hunajaa estämään nestehukkaa.
  • Bikinit, pyyhe ja aurinkorasva.
  • Rakkolaastarit hiertymiä varten.

Majoitutko teltassa? Satsaa kestävään materiaaliin ja kiinnitä huomiota yksityiskohtiin kuten painoon ja tuuletusmahdollisuuteen.

Makuupussi ja alusta. Puhallettava nukkumisalusta vie vähemmän tilaa.

Kolin Keitaaan aamiainen nautitaan tunnelmallisessa tuvassa.
Kolin Keitaaan aamiainen nautitaan tunnelmallisessa tuvassa.

Näin sinne pääsee

Näppärimmin Kolin kansallispuistoon pääsee omalla autolla, sillä julkista liikennettä kulkee alueelle rajoitetusti. Joensuuhun voi matkustaa lentäen, junalla tai bussilla.

  • Joensuusta Kolille pääsee kätevästi etukäteen tilattavalla kimppakyydillä.
  • Kimppataksi palvelee ovelta ovelle -periaatteella, ja matka Kolille kestää noin tunnin.
  • Kyydin hinta on 32 euroa. Lentokoneella Joensuuhun saapuville hintaan lisätään 5 euroa.

https://www.koli.fi/fi/Suunnittele-matkaa/Miten-Kolille

Turulassa retkeilijät majoittuvat niitylle.
Turulassa retkeilijät majoittuvat niitylle.

Pää tyynyyn

Kolin Keidas on B&B, joka majoittaa retkeilijöitä idyllisissä maalaismaisemissa. Pihapiiristä lähtee useita kävelypolkuja ja Kolin huipuille on matkaa vain kaksi kilometriä. Majoituksen voi valita tilan päärakennuksesta tai perinteisestä aitasta.

Break Sokos Hotel Koli tarjoaa perinteisempää hotellimajoitusta Ukko-Kolin rinteiden välittömässä läheisyydessä. Hotellissa on grilliravintola ja spa.

Vierailija

Koli on huikean kaunis kaikkina vuodenaikoina. Ja spa vetää romanttisuudessaan vertoja nyt niin suositulle Järvisydämen kylpylälle. Romanttisiin hetkiin aivan täydellinen paikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla