Haluatko rennon loman mansikkasaarella? Sen tarjoaa Hailuotoa pienempi Samsøn saari Kattegatin vesillä.

– Ota huomenna polkupyöräni ja aja saaren ympäri. Se on paras tapa kokea Samsø, ehdottaa Søren Molberg. Hän on tullut ottamaan minua vastaan iltapäivän lautalta Samsøn saarella.

Saari sijaitsee Jyllannin niemimaan ja Kööpenhaminan kotisaaren Sjællandin välissä. Lähimpään rantaan on parikymmentä kilometriä.

Søren kertoo tulleensa saarelle ensi kertaa 20 vuotta sitten poimimaan mansikoita. Nyt hän työskentelee saaren vanhimmassa hotellissa Tranebjergin kylässä. Kaiken kaikkiaan asukkaita on vajaat nelisentuhatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viikinkiajoista lähtien saari on ollut Tanskan vilja-aitta, ja nykyään se on tunnettu etenkin herkullisista mansikoistaan ja uusista perunoistaan.

Pyörällä itsepalvelukioskille

Saari on täydellinen pyöräilykohde. Kylät ovat vain parin kilometrin päässä toisistaan, eikä autoliikenne häiritse, sillä sitä ei juuri ole.

Kylästä on helppo lähteä liikkeelle aamutuimaan. Asfaltoidut tiet ovat loistokunnossa, ja sää on aurinkoinen. Päivänpaistetta riittää kuulemma lokakuulle asti.

Edessä on idyllisiä postikorttimaisemia: peltoja, vanhoja tuulimyllyjä, lampia ja hevosia. Horisontissa kaikkea ympäröi meri.

Kymmenen minuutin pyöräilyn jälkeen saavun Brundbyhyn. Pieni kylä nukkuu vielä, eikä raitilla ole ketään. Omenasato on ollut runsas ja ilahdun, kun huomaan pienen hyllykön, josta ohikulkija voi ostaa tuoreen omenan.

Kilautan kruunun kolikon eli noin kymmensenttisen itsepalvelukioskin kassalippaaseen ja puraisen makeaa omenaa.

Samanlaisia pieniä kioskeja on joka kylässä, tienvarsilla ja maatilojen edessä, ja välillä viljelijät jopa jakavat herkkuja ilmaiseksi.

Tuliaiset kirpputorilta

Juuri ennen Ørbyn kylää huomaan sympaattisen kyltin: ”Loppes 50 m.” Tämän kirpputorin haluan nähdä.

Pellon vieressä huomaan halkoliiterin näköisen hökkelin, joka on täynnä kaikenlaista kiinnostavaa pengottavaa: vaatteita, koriste-esineitä, antiikkia ja huonekaluja.

Poimin mukaani pienet kumisaappaat kummipojalle kymmenellä kruunulla eli vähän päälle eurolla. Kirpputorin ainoa työntekijä on rahakirstu, mutta maksaminen onnistuu myös matkapuhelimen Mobilepay-sovelluksella.

Vehreiden peltojen ympäröimänä saavun saaren itärannikolla lähellä Pillemarkia sijaitsevan Ilse Made -hotelli-ravintolan pihaan.

Minut vastaanottaa Mikkelistä kotoisin oleva Tanja Gaard, joka on yksi monista saareen ihastuneista.

Rakkaus toi saarelle

Seitsemän vuotta sitten Tanja tapasi Filippiinien-lomallaan tanskalaisen Kasperin ja pian tutustumisen jälkeen mies esitti ratkaisevan kysymyksen:

– Voisitko kuvitella asuvasi minun kanssani pienellä tanskalaisella saarella Kattegatin merialueella?

– Vastasin, että kokeillaan, Tanja kertoo hymyillen.

Voisitko kuvitella asuvani kanssani pienellä saarella?

Nykyään Tanja työskentelee miehensä omistaman hotelli-ravintolan vastaanotossa.

– Joka aamu Kasper hakee lähikylistä tuoreet vihannekset ja muut ruoka-ainekset. Ravintolamme on yksi saaren tunnetuimmista, Tanja kehaisee.

Kokkina työskentelevän Kasper Gaardin erikoisuus on perinteikäs kartoffelmad, perunavoileipä. Tanskalaiseen ruokakulttuuriin jämäkästi kuuluvat voileivät kuuluvat myös Samsøn pöytiin ja pitoihin.

Voileipä koostuu rukiisesta pohjasta ja mehevistä uusista perunoista. Lisukkeena voi olla vaikkapa paistettua pekonia, kananmunia ja tryffelimajoneesia.

Kerran vuodessa toukokuussa saarella järjestetään kilpailu, jossa ravintolat kilpailevat parhaan kartoffelmadin tekijän tittelistä.

Kasperin voileivät ovat menestyneet kilvassa hyvin. Ne on valittu esimerkiksi yleisön suosikiksi.

Himoittu Etelän kuningatar

Samsøn uudet perunat ovat maineikkaita. Etelän kuningattareksi kutsuttu varhaisperuna on ollut tunnettu herkku 1800-luvun lopulta saakka, ja kesän ensimmäisistä kiloista maksetaan jopa satoja euroja.

Perunoita viljellään monta eri lajiketta ja ne kuuluvat saaren kaikkien ravintoloiden ruoka-annoksiin.

Sadonkorjuuaikaan Samsøn peltojen väriloiston voi kokea hauskalla tavalla. Saaren pohjoisosan pelloilla kiertää niin sanottu vihannessafari.

Perunat kuuluvat kaikkien ravintoloiden annoksiin.

Nordbysta lähtee traktori vetäen vanhaa vaunua, jossa vierailijat istuvat. Reitti on 6,5 kilometriä pitkä ja vie läpi vihantien peltojen ja kauniiden maisemien. Safariopas kertoo saaren saaren viljelyksistä, geologiasta ja asukkaiden kohtaloista.

Makeimmat mansikat loppukesästä

Kylien välissä pyöräillessä voi välillä tunnistaa tuoksusta, mitä kullakin pellolla viljellään. Ilmassa leijuva vieno ruohosipuli saa nälän heräämään, ja oranssit hokkaidokurpitsapellot vasemmalla ja oikealla hurmaavat.

Østerbyn ja Besserin välinen pyöräreitti on mansikkamaiden reunustama. Tien päässä Sildeballen kylässä meren rannalla odottaa kuuluisa Samsø Bærin maatila.

Mansikoiden salaisuus on puhdas vesi.

Tilan omistaja Lone Hundevad tervehtii minua ja alkaa heti esitellä paikkaa.

– Samsøn mansikoiden salaisuus on saaren puhtaassa vedessä, hän paljastaa.

Hänestä myös saaren meri-ilmasto on hyväksi mansikoiden ja muiden marjojen kasvattamiselle.

– Ilma pysyy tarpeeksi viileänä tarpeeksi pitkään, eikä juuri koskaan ole liian kuuma.

Samsø Bær on perheyritys, jossa Lone Hundevad on ollut mukana vuodesta 2013 lähtien.

– Halusimme tehdä marjoilla muutakin kuin myydä niitä sellaisenaan, hän kertoo, kun kävelemme kuorikkeen suojaamilla mansikkapelloilla.

Nykyisin Samsø Bærin on tunnettu koko Tanskassa mansikoiden lisäksi myös herkullisista marmeladeistaan, mehuistaan ja snapseistaan.

– Kasvatamme marjat ilman myrkkyjä, eikä niihin muutenkaan lisätä mitään ylimääräistä.

Marmeladit, mehut – ja snapsit.

Hundevadin maatilalla järjestetään joka viikko opastettuja kierroksia. Niillä kävijät pääsevät maistelemaan ikiaikaisilla resepteillä tehtyjä hilloja ja marmeladeja. Makeimmat pienet mansikat kasvavat kuulemma loppukesästä, ja juuri niistä tehdään marmeladit ja liköörit.

– Mansikoittemme makeus yllättää joka vuosi, emäntä sanoo.

Jalkapalloa virkavallan kanssa

Palaan Tranebjergiin. On tiistai-ilta, ja silloin kyläläiset pelaavat jalkapalloa kylän kentällä.

Søren vilkuttaa minulle kentän laidalta. Pallon perässä juoksevat ainakin saaren pormestari, ainoa poliisi ja pastori.

– Saari on tiivis yhteisö, kuten varmaan olet huomannut, Søren naurahtaa.

Monet ulkomailta saarelle marjoja poimimaan tulleet ovat jääneet asumaan ja perustaneet perheen.

Saarella järjestetään kesällä monipuolisia tapahtumia, kuten koko Tanskan mukavimpana pidetty Samsø Festival -musiikkifestivaali.

Tämä on Matkaopas-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää Matkaoppaan juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/matkaopas.

Matka Kööpenhaminasta, 40 e

Samsølle pääsee lautalla Aarhusista ja Kalundborgista.

Kööpenhaminasta edestakainen juna–lautta-matka saarelle maksaa noin neljäkymmentä euroa. Matka kestää kolme tuntia.

Jos haluaa parhaita varhaisperunoita, pitää valita matkan ajankohdaksi huhti–touko­kuu. Muut kasvikset kypsyvät läpi kesän syys–lokakuulle asti.

Useimmat ravintolat ja hotellit sulkevat ovensa lokakuun alussa, mutta esimerkiksi Flinchs Hotel Tranebjergissä toimii vuoden ympäri.

visitsamsoe.dk

Sisältö jatkuu mainoksen alla