Kuvat
Eveliinan kotialbumi
Eveliina Laakko matkusti Kolumbiassa muun muassa rekan kyydissä.
Eveliina Laakko matkusti Kolumbiassa muun muassa rekan kyydissä.

Eveliina Laakko teki harvinaisen matkan läpi Amerikan mantereen ja löysi samalta reissulta elämänkumppaninsa.

”Tämä matka ei vienyt minua vain Alaskasta Etelämantereelle, vaan se vie minut toiselle reissulle, joka jatkuu paljon pidempään. Tätä reissua en tee yksin, teen sen parhaan mahdollisen kumppanin, Benjaminin, kanssa.”

Näin Eveliina Laakko, 29, kirjoitti keväällä Facebook-sivuilleen, kun hän palasi Suomeen pitkältä matkaltaan.

Kirjoituksessa oli myös muita, satunnaisia faktoja hänen reissustaan:

  • 92 000 liftattua kilometriä
  • 2 maanosaa
  • 18 maata
  • 142 387 valokuvaa

Tällä hetkellä Eveliina asuu Oulussa kumppaninsa kanssa. Hän on tehnyt kuukauden töitä päiväkodissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajatukset karkaavat kuitenkin usein suureen seikkailuun: hän matkusti 2 vuotta ja 8 kuukautta Amerikan mantereella ilman rahaa.

Dyykkaustreenit ennen matkaa

Vuonna 2016 Eveliina työskenteli espanjanopettajana. Samalla hän suunnitteli ystävänsä kanssa reppureissua Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

– Saimme idean, että matkustamme koko mantereen läpi ja vieläpä ilman rahaa.

Syksyllä 2016 Eveliinalla oli Alaskan pohjoisimpaan kolkkaan lentolippu, joka oli hänen ainoa ostoksensa yli kahteen vuoteen. Rinkkaansa hän sulloi tärkeimmät vaatteensa ja sai mahtumaan sen käsimatkatavaroihin.

Paluupäivästä ei ollut tietoa, kuten ei ollut monesta muustakaan asiasta Alaskaan saapumisen jälkeen. Mitä hän söisi? Missä hän nukkuisi? Miten hän liikkuisi?

– Ajattelin, että reissumme olisi alkuun pelkkää dyykkaamista ja teltassa yöpymistä. Valmistauduin siihen kotona ennen matkaa niin, että en mennyt aluksi kuukauteen kauppaan. Sitten kauppatauko venyi puoleksi vuodeksi ja opin enemmän dyykkaamisesta. Mutta ulkomailla dyykkaaminen on eri juttu, kun ei tiedä, mistä se kannattaa aloittaa.

Hätäkassa mukana koko ajan

Alaskassa oli sen verran kylmää, että Eveliina ja hänen ystävänsä viettivät teltassa vain kaksi yötä.

Kolmannen yön hän vietti omassa teltassaan myöhemmin Yhdysvaltojen ja Kanadan rajamailla, tuntemattoman pariskunnan pihassa vesisateessa. Mutta sen jälkeen teltta sai jäädä. Couchsurfing- eli sohvasurffaus-sovellusta Eveliina käytti alusta saakka. 

Matkaystävä kulki hänen kanssaan kolme kuukautta Yhdysvalloissa. Sen jälkeen Eveliina matkusti yli kaksi vuotta yksin.

”Tämä elämäntyyli vaati oppimista ja rohkeutta.”

He olivat päättäneet ystävänsä kanssa, että he eivät koskisi rahaan lainkaan. Jos tulisi joku hätätilanne, silloin he voisivat maksaa rahalla.

Vasta viimeisellä etapillaan Eveliina käytti rahaa ja hankki matkansa Etelämantereelle. Sinne hän reissasi Chilen merivoimien aluksella. Suunnittelut veivät paljon aikaa ja energiaa; vastapuolena neuvotteluissa oli jäykkä instituutio.

Etelämantereelle voi matkata myös turistilaivalla, mutta Eveliina ei olisi pystynyt maksamaan yli 7 000 euroa – jonka suurin osa turistimatkoista maksaa.

– Tämä elämäntyyli vaati oppimista ja rohkeutta. Se oli todellinen hyppy tuntemattomaan. Luotin koko ajan siihen, että kaikki järjestyy ilman rahaa. Sitten kun aloin etsiä reittiä Antarktikselle, jouduin antamaan periksi. Kun lähdin Suomesta, olin saanut perheeltäni hätäkassaan rahaa, ja tuolla samalla, nimellisellä summalla pääsin Antarktikselle. Raha oli ollut mukanani käteisenä koko reissuni ajan. 


Aterioita jäi väliin

Kun Eveliina matkusti Yhdysvalloissa ja Kanadassa, hän löysi ruokaa ja päivittäistavaroita eri tavoin kuin Etelä-Amerikassa. Niiden hankkiminen vaati tosin aktiivisuutta missä tahansa hän reissasikin. Hän kävi esimerkiksi toreilla kysymällä, onko niissä huonoksi meneviä vihanneksia tai hedelmiä.

– Ensimmäisen kuukaudet kävin pyytämässä näytepakkauksia kosmetiikkaliikkeistä. Hostelleista kysyin, jos joku oli jättänyt sinne shampoota tai muita pesuaineita. Ruokaa sain pientä työtä vastaan muun muassa ravintoloista ja toreilta. Tiskasin, siivosin, otin valokuvia ja tein mitä milloinkin.

– Luottamukseni kasvoi matkani edetessä. En kuole koskaan ainakaan nälkään. Mutta olihan se ruuan etsiminen rasittavaa ja välillä jätin aterioita väliinkin sen vuoksi.

Alkumatkasta Eveliinaa vaivasi muun muassa ruuan etsimisestä johtuva väsymys, mutta hän alkoi muutaman kuukauden jälkeen noudattaa toisenlaista menetelmää.

– Mitä ikinä tarvitsinkaan, se tuli luokseni eikä minun tarvinnut enää tehdä niin paljon töitä sen eteen. Alkumatkasta sanoin itselleni, että minun täytyy hankkia jokin asia sen sijaan, että olisin sanonut ostavani sen. Mutta jonkin aikaa matkattua sekin muuttui ja aloin toistella, että mitä ikinä tarvitsenkaan, se tulee luokseni. Tämä ei pätenyt pelkkään ruuan etsimiseen, vaan ihan kaikkeen.

Hän sai paljon tarpeettomiksi käyneitä vaatteita ja kosmetiikkaa sohvasurffariemänniltään ja -isänniltään – ihmisiltä, jotka majoittivat tuntemattoman suomalaisnaisen ilmaiseksi luokseen.

Vaikka sohvasurffausyhteisön sääntöihin ei kuulu majoitettavan ruokkiminen, sai Eveliina usein syödäkin paikallisen, uuden ystävän kotona. Joskus hän laittoi itse ruokaa majoittajilleen tai hankki ravintoa myös heille.  

– Matkustin paljon sellaisissa maissa, jotka eivät ole kaikkein rikkaimpia, mutta runsauden määrä oli jatkuvasti läsnä kaikessa tekemisessä. Kun puhelimeni varastettiin Meksikossa, sain pian tuntemattomalta uuden puhelimen. En koskaan ottanut mitään vastaan ilman vastatekoa, joten muun muassa puhelimen lahjoittajan kotona maalasin, leikin ja tein läksyjä hänen tyttärensä kanssa.

Noin 13 kilon rinkka kasvoi matkan aikana. Kun Eveliina tuli Suomeen, rinkka painoi 23 kiloa.

– Sain paljon lahjaksi vaatteita. Vaikka yritin päästää tavaroistani irti, jollain tapaa myös kahliuduin niihin. Ajattelin, että saatan vielä tarvita tätä ja tätäkin reissun aikana.

Perun hurmaavat laguunimaisemat.
Perun hurmaavat laguunimaisemat.

Yhdysvalloissa Eveliina näki muun muassa Yellowstonen kansallispuiston.
Yhdysvalloissa Eveliina näki muun muassa Yellowstonen kansallispuiston.

Akrojoogaa Argentiinassa.
Akrojoogaa Argentiinassa.

Pelkoa ei kannata näyttää

Reppureissaaminen 18 maassa, erityisesti ilman rahaa, vaatii sosiaalisuutta ja avoimuutta, Eveliina myöntää.

Yleensä Eveliina matkusti liftaten. Hän nousi henkilöautojen, rekkojen ja bussienkin kyytiin, kun oli ensin tehnyt selväksi, että hänellä ei ole rahaa maksaa.

– Liftasin yksin jopa Lattareissa. Välillä olin väsynyt enkä olisi jaksanut olla sosiaalinen, valmis antamaan energiaani. Mutta koska kuljettaja oli ottanut minut kyytiin, halusin antaa jotain takaisin ja toimin juttuseurana. Usein myös päädyin huomaamattani reissuterapeutiksi milloin kenellekin kuskille ja siinä saatettiin ratkoa erilaisia elämän kriisitilanteita, kuten avioliiton kariutumista tai vaikka lapsen menetystä.

– Olin jopa lähdössä liftaamaan kalastajalaivan kyytiin, kun halusin Panamasta Kolumbiaan, mutta silloin panamalainen ystäväni laittoi stopin suunnitelmilleni. Hän sanoi maksavansa joululahjaksi lentoni Kolumbiaan. Aluksi kieltäydyin ja kun olimme vääntäneet asiasta, suostuin hänen lahjaansa.

Uhkaavien tilanteiden varalle Eveliina oli kehittänyt tiettyjä rutiineja. Hän toisteli esimerkiksi päässään mantroja, jotka rauhoittivat hänet.

”Jos pelottaa, sitä ei kannata näyttää.”

Hän teki kuljettajille selväksi rajansa. Silti mukaan mahtui kauhukuskeja, jotka pelottelivat ja ahdistelivat yksin matkustavaa naista.

– Vinkiksi kaikille naisille sanon, että ei ole mitään pelättävää – ja jos pelottaa, sitä ei kannata näyttää. Opin olemaan jämynä hankalissakin tilanteissa ja huomasin, että itsevarmuus säikäyttää. 

Unelmien mies teki isoja päätöksiä

Matkallaan Eveliinalla oli yleensä muutaman päivän ja viikon suunnitelmia. Hän otti etukäteen yhteyttä sohvasurffausyhteisössä ihmisiin ja kysyi majapaikkaa.

Samalla hän uteli myös paikkakunnan parhaimpia nähtävyyksiä. Välillä väsymys vei voiton ja hän lepäili parikin viikkoa yhdessä paikassa. Joskus hänen ainoa päiväaktiviteetti oli kävelylenkki tai soitto suomalaiselle ystävälle.

– Uskomattominta oli se, että kaikki, mitä tarvitsin, kuten lepopaikka, ruoka ja majoitus, tuli aina luokseni, mitä yllättävimmällä tavalla. Meksikossa tapasin yllättäen miehen, joka kertoi etsivänsä talonvahtia rantakodilleen ja menin heti seuraavana päivänä sinne pariksi viikoksi. Pohjois-Perussa puolestaan koulutin kaksi viikkoa tuntemattomien koiraa.

Matkalla Eveliina tapasi myös kivoja miehiä. Hän mainitsee, että joihinkin hän ihastuikin, mutta ”mitään sen vakavampaa ei syntynyt”.

Chilen pääkaupungissa Santiago de Chilessä hän kuitenkin rakastui. Lempilajinsa, akrojoogan kautta hän tutustui paikalliseen mieheen, jonka kanssa hän on sittemmin treenannut joogaa tiiviisti.

Viisi kuukautta he kulkivat yhdessä Etelä-Amerikassa. Nyt miehellä on määräaikainen oleskelulupa ja hän asuu Eveliinan kanssa Oulussa.

– Kun olimme tutustuneet toisiimme ja olleet yhdessä viikon, hän jätti työpaikkansa ja lähti kanssani Etelä-Chileen. Arvostan todella hänen rohkeuttaan, joka on näkynyt muissakin isoissa päätöksissä. Hän uskaltaa tehdä valintoja tunteidensa pohjalta. Ja mikä tärkeintä, hän on kiltti ja kultainen ihminen, jonka kanssa minulla on henkinen ja fyysinen, täydellinen yhteys.


Tärkeitä oivalluksia automatkoilla

Samanlaiselle reissulle Eveliina ei enää lähtisi uudestaan. Hän on saanut tarpeekseen muun muassa liftaamisesta ja ilmaisen ruuan hankkimisesta, ainakin toistaiseksi.

Eveliina kertoo silti tuntevansa suurta kiitollisuutta seikkailustaan. Matkustaminen ilman rahaa opetti ennen kaikkea itsetuntemusta sekä ymmärrystä ja näkemystä siitä, että asiat eivät aina ole niin kuin meille halutaan kertoa. Maailma on uskomaton paikka ja minun maailmassani on vain hyviä ihmisiä, Eveliina lisää.

Reissu toi tietenkin paljon uusia tuttavuuksia.

– Liftaaminen mullisti elämäni. En näe ihmisiä vain kyytien tarjoajina. Usein kun aloin jutella heidän kanssaan, huomasin, kuinka tuntemattomat ihmiset toimivat peilikuvana. Löysin aina syyn, miksi olin kenenkin kyydissä. Jokainen kohtaaminen oli mahdollisuuteni oppia jotain uutta.

Eveliina ei kadu mitään eikä tekisi mitään toisin. Tällainen matka tehdään kuitenkin vain kerran elämässä, hän lisää.

– Tykkään haasteista ja muutoksista, joten seuraavaksi voisin matkustaa pakettiautolla tai tehdä toisenlaisen reissun.

Kerro seikkailustasi

Oletko sinä tehnyt erilaisen reissun? Tai kokenut matkallasi jotain ainutlaatuista?
Jos suostut haastateltavaksi nimelläsi, ota yhteyttä sähköpostilla: annakaisa.vaaraniemi(a)sanoma.com

Meksikossa Eveliina nautti muun muassa rantaelämästä.
Meksikossa Eveliina nautti muun muassa rantaelämästä.

Eveliina kirjoittaa matkastaan kirjaa. Hänen reissunsa kohokohtia voi katsella Facebook-sivulla Travel No Money.

Vierailija

Mielenkiintoinen tarina.

Ihmettelen silti eikö ollut mitään esim viisumin käsittelymaksuja tms viranomaismaksuja? Vai pystyikö näistäkin selviytymään vaihtokaupoilla tai maksoiko kaverit niin kuin lentolipunkin? Oliko kuitenkin ennakkoon maksettu matkavakuutus, vai luottiko tässä että mitään ei satu tai ei sairastu?

Ja toki on ilman omaa rahaa pärjännyt jos kaverit maksoi. Kaikenkaikkiaan upeaa että tässäkin ajassa joku voi pärjätä ilman rahaa, vaikka se satunnaisesti tarkoittaisikin että kaveri maksaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla