Matkaopas
Kiipeily on Lotta Näkyvän lempipuuhaa. Vuoren korvikkeeksi käy Kiipeilyareena Helsingin Salmisaaressa. Kuvat: Jani Laukkanen, Lotta Näkyvän arkisto
Kiipeily on Lotta Näkyvän lempipuuhaa. Vuoren korvikkeeksi käy Kiipeilyareena Helsingin Salmisaaressa. Kuvat: Jani Laukkanen, Lotta Näkyvän arkisto

Selviytyjät-ohjelmassa mukana oleva Lotta Näkyvä on uhkarohkea matkailija, joka ei pelkää missään. Hän suunnittelee valloittavansa maailman korkeimman vuoren Mount Everestin vuonna 2020. Lotta kertoo Elämäni matkat -juttusarjassa suosikkikohteistaan ja tärkeimmistä matkoistaan.

”Rakastan seikkailuja. En suunnittele matkojani liikaa etukäteen, sillä parasta on lähteä reissuun lyhyellä varoitusajalla. Tavarat pakkaan laukkuun hirveällä vauhdilla puoli tuntia ennen lähtöä.

Aviomieheni, jääkiekkoilija Kristian Näkyvä tulee mukaan matkoilleni silloin, kun se vain on mahdollista hänen työnsä puolesta. Viihdymme molemmat luonnossa ja käymme yhdessä vaeltamassa esimerkiksi Lapissa.

Etäsuhteessa olemme olleet yhteensä viisi ja puoli vuotta, joista pari viimeistä Kristian on asunut Ruotsissa. Minä asun Vantaalla, mutta lennän Kristianin luokse muutaman kerran kuussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saatan nukahtaa jo kiitoradalla.

Lennän paljon, vähän liikaakin. Ostan aina liput turistiluokkaan, mutta silloin tällöin hankin lentopisteillä paikan bisnesluokasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lentokoneessa luen, teen töitä läppärillä, kirjoitan päiväkirjaa tai nukun. Saatan nukahtaa jo kiitoradalla. Taidan olla vähän outo, koska pidän lentokoneruuasta. Minulle sen syöminen on viihteellinen hetki.

Kaupunkikohteista New York ja Lontoo kiehtovat Lottaa.
Kaupunkikohteista New York ja Lontoo kiehtovat Lottaa.

Kerran vuodessa lämpimään

Kaupunkimatkailu on harrastukseni. Tukholma on ihana, ja suurkaupungeissa, kuten Lontoossa ja New Yorkissa, on hyvä tunnelma.

Metropoleissa on periaatteessa yksin, mutta kuitenkin yhdessä muiden ihmisten kanssa. New Yorkista löytyy ihania terveysravintoloita ja -kahviloita, joita metsästän mielelläni.

Lämpimään pitää päästä ainakin kerran vuodessa. Viime talven spontaani pikareissu oli Kristianin kanssa tehty neljän yön matka Seychelleille. Vaelsimme sademetsissä ja uimme vesiputousten alla laguuneissa. Saaret ovat kauneimmat koskaan näkemäni.

Lotta ja Kristian vaelsivat Pyhätunturilta Luostolle.
Lotta ja Kristian vaelsivat Pyhätunturilta Luostolle.

Seychelleillä Lotta hyppi ja ui laguuneissa.
Seychelleillä Lotta hyppi ja ui laguuneissa.

Vuorella ymmärtää oman pienuutensa

Olen hurahtanut vuorikiipeilyyn. Se on paitsi äärimmäisen fyysinen, myös henkinen suoritus. Kiipeily on minulle matka itseeni, ja näillä matkoilla palaudun ja rentoudun.

Arjessa olen ylisuorittaja ja valmis hiomaan asioita loputtomiin. Vuorenrinteellä keskityn vain seuraavaan askeleeseen. Muuten putoan. Silloin minun on pakko päästää irti sisäisestä täydellisyyden tavoittelijastani.

On mykistävä tunne, kun saavuttaa vuorenhuipun. Kun ihmettelen edessäni avautuvaa maisemaa, pohdin samalla itseäni ja elämääni. Vuoret vetävät nöyräksi. Niiden laella ymmärrän oman pienuuteni ja tunnen suurta kiitollisuutta elämää kohtaan.

Häämatkalla kiipesimme Kilimanjaron huipulle Tansaniassa. Idea tempaukseen oli minun, ja Kristian suostui siihen heti. Olemme valloittaneet yhdessä myös Italian Gran Paradision ja Alppien korkeimman huipun Mont Blancin.

Mont Blancilla oli kamala sää. Emme nähneet mitään sumulta ja lumimyrskyltä, ja olimme kuolemanväsyneitä. Yhtäkkiä opas kääntyi ja onnitteli meitä huipulle pääsystä. Olimme hölmistyneitä, mutta onnellisia.

Häämatkalla pariskunta kiipesi Kilimanjaron huipulle.
Häämatkalla pariskunta kiipesi Kilimanjaron huipulle.

Mont Blancilla sää oli niin huono, ettei eteensä nähnyt.
Mont Blancilla sää oli niin huono, ettei eteensä nähnyt.

”Vuoret saavat minut nöyräksi”, Lotta sanoo. Italian Gran Paradiso on nelikilometrinen.
”Vuoret saavat minut nöyräksi”, Lotta sanoo. Italian Gran Paradiso on nelikilometrinen.

Vuorikiipeily koettelee parisuhdetta

Vuorikiipeily on yksi tiukimmista koetuksista parisuhteelle. Kiipeillessä olemme köydellä sidottuina toisiimme ja oppaaseen. Koko ajan joku nykii jostain suunnasta. Silloin tulee ärähdeltyä ja päästeltyä ärräpäitä. Kasvattaa luonnetta joutua pyytämään toiselta anteeksi omia kiukuttelujaan.

Vuorilla ei voi myöskään olla liian häveliäs. Kun tulee pissahätä, ilmoitan muille samassa köydessä kiinni oleville, että nyt on naisten vessavuoro. Sitten otan askeleen sivuun ja teen tarpeeni siihen.

Köysistä ei voi irroittautua edes tasaisella polunpätkällä, koska jäätiköllä on aina vaarana pudota railoon. Onneksi vuorikiipeilijät ovat letkeää porukkaa ja tunnelma rinteille pystytetyillä leireillä on rento.

Itä-Afrikka kuin toinen kotimaa

Ugandassa Lotta tekee vapaa-ehtoistyötä Caring Hands -järjestön kautta.
Ugandassa Lotta tekee vapaa-ehtoistyötä Caring Hands -järjestön kautta.

Itä-Afrikan seudut ovat minulle kuin toinen kotimaa. Asuimme siellä isäni, urheilulääkäri Aki Hintsan lähetystyön takia, kun olin 3–11-vuotias. Afrikasta tuli iso osa identiteettiäni.

Minulla on Itä-Afrikasta monta ihanaa lapsuusmuistoa. Yksi parhaimmista liittyy alkeelliseen mökkiin Etiopian Langanossa, jonne ajoimme perheen kesken neljä tuntia poukkoilevaa tietä pitkin. Perillä isä vei minut ja sisarukseni rannalle. Makasimme siellä pilkkopimeässä huikaisevan hienon tähtitaivaan alla.

Matkailijana olen liian uhkarohkea, en pelkää missään. Uskon, että Etiopiassa asuminen on opettanut minua ennakoimaan vaarat ja luontaisesti liikkumaan turvallisesti.

Kun Kristian häämatkallamme Tansaniassa halusi viilentää oloaan taksissa avaamalla ikkunan, sanoin heti ei, ei missään tapauksessa. Jokuhan olisi voinut varastaa sitä kautta tavaramme.

Itä-Afrikassa, kuten Ugandan Kampalassa, Lotta tuntee olevansa kotona.
Itä-Afrikassa, kuten Ugandan Kampalassa, Lotta tuntee olevansa kotona.

Afrikkalaisten kyky iloita pienistä asioista on tehnyt Lottaan vaikutuksen.
Afrikkalaisten kyky iloita pienistä asioista on tehnyt Lottaan vaikutuksen.

Afrikka kutsuu murroskohdissa

Elämäni murroskohdissa olen usein lähtenyt Itä-Afrikkaan hakemaan näkökulmaa asioihin. Yksi tällainen kriisini oli, kun Kristian muutti Yhdysvaltoihin jääkiekon takia ja minusta tuli niin sanottu lätkävaimo. Se ei sopinut identiteettiini yhtään, ja mietin asiaa paljon.

Toinen suuri kriisi oli isäni kuolema kaksi vuotta sitten. Silloinkin lähdin Afrikkaan toipumaan.

Afrikassa minulle tulee tunne, että olen kotona. Heti, kun astun lentokoneesta, aistin tutut tuoksut ja ihanan lämmön. Silloin kaikki on vähän paremmin.

Afrikkalaisten rento elämänasenne on tarttuvaa. Jos jotain menee pieleen, he toteavat: Aah, this is Africa ja viittaavat kintaalla koko asialle. Rentous tuntuu ihanalta vastapainolta länsimaiselle täydellisyyden tavoittelulle.

Afrikkalaiset naiset ovat todellisia sotureita.

Teen vapaaehtoistyötä Etiopiassa ja Ugandassa. Viime reissullani kauppakorkeakoulun tutkintoni tuli hyötykäyttöön, kun koulutin kouluttajia. Opetin heitä neuvomaan kyläläisiä, jotka haluavat perustaa oman yrityksen.

Olen tietoinen niin sanotusta valkoinen pelastaja -ajattelusta. Etiopialaiset ovat Afrikan ylpein kansa, eivätkä he pidä siitä, jos joku tulee pönkittämään omaa egoaan heidän kauttaan. Itse en kuitenkaan osaisi olla auttamatta, koska kasvoin siihen vanhempieni esimerkin kautta.

Erityisen paljon ihailen afrikkalaisia naisia. He ovat todellisia sotureita, jotka taistelevat joka päivä perheensä eloonjäämisen puolesta. Vaikka slummeissa asuvilla on usein hyvin vaikeat lähtökohdat elämään, ihmisillä on siellä paljon iloa, erilaista kuin täällä, vapaampaa.

Haaveena Mount Everest

Tulevaisuuden haaveeni on kiivetä Mount Everestille. Näillä näkymin reissu voisi toteutua keväällä 2020.

Valmistautuminen maailman korkeimman vuoren valloittamiseen vie kauan aikaa ja tulee kalliiksi. Pienemmille vuorille kiipeäminen maksaa joitakin tuhansia euroja, mutta Everest on niin vaativa, että reissun hinnaksi tulee arviolta satatuhatta euroa.

Hinta koostuu monesta summasta. Ohueen ilmanalaan pitää totutella jopa pari kuukautta ennen kiipeämistä. Vuorelle kuljetetaan lisähappea tankeissa. Mukana kulkevat myös kokki, kantaja ja opas.

Kristian aikoo tulla mukaani base camp -perusleiriin, mutta en halua, että hän tulee sitä ylemmäs. Everest on sen verran vaarallinen, että jos joku meinaa kiivetessä kuolla, häntä ei välttämättä pystytä pelastamaan. Minua ei pelota.

Pitkän ajan tavoitteeni on kiivetä kaikkien maailman mantereiden korkeimmille huipuille. Seuraavana on vuorossa Argentiina ja vajaat 7000 metriä korkea Aconcagua-vuori.”

Lotta Näkyvä

Syntynyt 29.6.1988 Nurmossa, asuu Vantaalla, omaa sukua Hintsa.

Vuoden 2013 Miss Suomi, malli ja kauppatieteiden maisteri

Nähdään Selviytyjät-tv-sarjassa.

Vierailija

Aconcagua on pelkkää kävelyä, jopa tylsä. Kun välineet on nykyaikaiset ja laadukkaat, ja kunto ok pääsee takuulla Everestin huipulle. Harva siellä edelleenkään käy korkea hintansa takia.

Vierailija

Tuollaiseen laittaa 100.000€! Aki teki aikoinaan hienon teon auttamalla afrikassa. Harmillista, että lapset nyt ratsastavat sillä julkisuuteen. Ehkä olisi taas aika palata ”juurille” miettimään mikä elämässä on tärkeintä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla