Matkaopas
Ambulanssilennon korvaa yleensä potilaan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Jos matkavakuutusta ei ole, asiakas joutuu pahimmillaan maksamaan siirron itse. Kuvitus: Petri Rotsten
Ambulanssilennon korvaa yleensä potilaan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Jos matkavakuutusta ei ole, asiakas joutuu pahimmillaan maksamaan siirron itse. Kuvitus: Petri Rotsten

Muista matkavakuutus, jotta pääset kotiin tarvittaessa ambulanssilennolla! Palvelua käytetään esimerkiksi silloin, kun suomalainen loukkaantuu tai sairastuu vakavasti matkalla ja kohdemaassa ei ole tarjolla asianmukaista hoitoa. 

1. Mitä ambulanssilento maksaa, ja korvaako matkavakuutus sen?

Ambulanssilento esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolta maksaa noin 35 000 euroa. Mannertenvälisen lennon hinta nousee yli 120 000 euroon.

Ambulanssilennon korvaa yleensä potilaan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Jos matkavakuutusta ei ole, asiakas joutuu pahimmillaan maksamaan siirron itse.

Matkavakuutus ei korvaa ambulanssilentoa, jos kysymys on vaivasta, joka potilaalla on ollut tiedossa jo ennen matkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Kuka tekee päätöksen ambulanssilennon tarpeellisuudesta?

Vakuutusyhtiön matkahätäpalveluita hoitaa yritys, jonka lääketieteellinen asiantuntija arvioi, onko lento tarpeellinen ja turvallista toteuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päätös tehdään hoitotietojen ja tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa käydyn keskustelun perusteella.

Vakuutusyhtiö päättää, voidaanko lento korvata vakuutuksesta.

Kun ambulanssilento korvataan matkavakuutuksesta, vakuutusyhtiön määrittämä yritys huolehtii kaikista lennon järjestelyistä.

3. Milloin ambulanssilento on tarpeen tai ainoa vaihtoehto?

Ambulanssilentoja tehdään eniten ulkomailta kotimaahan. Palvelua käytetään esimerkiksi silloin, kun suomalainen loukkaantuu tai sairastuu vakavasti matkalla ja kohdemaassa ei ole tarjolla asianmukaista hoitoa.

Myös ulkomailla hyvässä sairaalahoidossa olevia potilaita siirretään takaisin Suomeen jatkohoitoon, jos sairastaminen pitkittyy.

Perusteet siirrolle ovat usein taloudelliset ja sosiaaliset – hoidot ulkomailla ovat kalliita, ja potilas on kaukana läheisistään. Monet ulkomailla sairaalaan joutuneet toivovat pääsevänsä kotimaahan läheistensä pariin esimerkiksi kuntoutumaan sairaudestaan.

Joskus toipilaan siirto saatetaan tehdä siksi, että kaikki reittilennot ovat loppuunmyytyjä.

Tällöin koneeseen pyritään kokoamaan monta Suomeen palaavaa, kiireetöntä hoitoa tarvitsevaa potilasta.

Vakavasti sairaan ja kiireellistä hoitoa vaativan potilaan siirto sairaalasta toiseen tehdään Suomessakin monesti ilmateitse.

4. Tuleeko lääkäri mukaan ambulanssilennolle?

Ambulanssilentokoneen henkilökuntaan kuluvat lentäjät ja hoitohenkilökuntaa eli hoitaja ja lääkäri.

Ambulanssilennoilla on teho-osastovalmius, ja potilaalle tarjotaan sairaalan kaltainen hoitoympäristö.

200 lentoa vuodessa, Espanja ykkösenä

  • Tyypillisesti ambulanssilennon tarpeen taustalla ovat ikäihmisen sydänperäiset terveysongelmat.
  • Ambulanssilentoja on toteutettu eniten Espanjasta, sillä maa on erityisesti iäkkäiden pitkänmatkalaisten suosikki.
  • Ambulanssilentoja lennetään vuosittain Suomen ja ulkomaiden välillä noin 200 kappaletta, kotimaassa vain muutama kymmenen.
  • Ambulanssilentoja on lennetty Suomessa ja Suomesta ulkomaille vuodesta 1989.
  • Lähes kolmenkymmenen vuoden aikana kukaan ei ole kuollut lennoilla.
  • Kansainvälisten ambulanssilentojen määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa matkailun lisääntyessä ja matkailijoiden keski-iän noustessa.
  • Lääkärihelikopterit saavat Suomessa vuosittain noin 14 500 hälytystä.
  • Suomessa on ollut lääkärihelikopteritoimintaa vuodesta 1992.
  • Koptereilla kuljetetaan ensisijaisesti lääkäreitä. Potilaista noin joka kymmenes pääsee jatkohoitoon helikopterilla.

5. Onko ambulanssikoneella lentäminen vaarallista?

Lennot ovat yhtä turvallisia kuin lentäminen muutenkin. Ambulanssikoneella on aina etuajo-oikeus suhteessa muihin lentokoneisiin.

Suosittujen lomakohteiden lisäksi ambulanssilentoja voidaan tehdä myös riskialueille, kuten Afganistaniin. Erityisen sekasortoisille ja vaarallisille alueilta, kuten esimerkiksi Syyriaan, ambulanssilentoja ei tehdä lainkaan.

6. Mitä ambulanssilennolle saa tai kannattaa ottaa mukaan?

Kaikkia lentomatkaajia koskevat samat rajoitteet. Vesipulloa ei siis saa tuoda myöskään ambulanssilentokoneeseen.

Ambulanssilennolle ei kuitenkaan tulla lähtöselvitystiskin tai turvatarkastusten kautta, vaan ambulanssi tuo potilaan suoraan lentokoneelle. Koneeseen potilas kannetaan yleensä paareilla.

Omainen pääsee mukaan koneeseen vain poikkeustilanteessa.

7. Pääsevätkö omaiset mukaan?

Omainen pääsee mukaan koneeseen vain poikkeustilanteessa. Sama sääntö koskee matkatavaroita. Lisäpaino vaikuttaa pienikokoisen ambulanssikoneen lentovauhtiin ja reittisuunnitelmaan.

Yleensä potilaan omainen palaa kotiin reittilennolla omien ja potilaan matkatavaroiden kanssa.

8. Miten lääkärihelikopterilennot eroavat ambulanssilennoista?

Lääkärihelikopterilentoja tehdään vain Suomen rajojen sisällä.

Lääkärihelikoptereiden pääasiallinen tarkoitus on ensihoitolääkärin kuljettaminen mahdollisimman nopeasti kriittisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan luokse.

Lääkärihelikopterit ovat osa kiireistä ensihoitojärjestelmää, ja niiden mukana kuljetetaan tavallista ambulanssia laajempi välineistö ja valikoima lääkkeitä.

Kopterin nopeuden ansiosta yksi ensihoitolääkäri voi palvella paljon isompaa aluetta kuin maitse liikkuvat ambulanssit. Helikopterilla apu tavoittaa potilaat nopeasti.

Kopterin turvallisessa laskeutumisessa avustaa taajama-alueilla paikallinen pelastuslaitos.

Lähteet: Tuomas Hiltunen, lääketieteellinen johtaja, EMA-Finland; Laura Lindlöf, tiedottaja, FinnHEMS; Hanna Hartikainen, OPVakuutuksen henkilöasiakkaista vastaava johtaja.

Tämä on Matkaoppaan artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää Matkaoppaan juttuja löydät täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla