Eettinen matkailija käyttäytyy kunnioittavasti ja pohtii tarkkaan, kuinka paikalliset hyötyisivät mahdollisimman paljon turistin tuomista euroista.

1. Mitä tarkoittaa eettinen matkailu?

Eettinen matkailija käyttäytyy matkakohteessa paikallisten ihmisten etuja ja oikeuksia kunnioittaen.

Usein eettistä matkailua käytetään synonyyminä kestävälle, vastuulliselle ja reilulle matkailulle, mutta nämä kolme muuta termiä laajenevat selkeämmin myös luonnon huomioimiseen.

2. Kuinka turisti voi varmistaa, että hänen rahansa menevät paikallisille?

Matkailu on kummallinen bisnes, sillä siinä tavallaan myydään sellaista, mitä ei omisteta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rahat tulevat hotellihuoneen myymisestä, mutta turisti maksaa hotellihuoneesta esimerkiksi siksi, että hän haluaa nähdä paikallista luontoa ja kulttuuria.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On reilua, että paikalliset hyötyvät matkailusta myös taloudellisesti.

On siis enemmän kuin reilua, että paikalliset hyötyvät matkailusta myös taloudellisesti.

Eniten rahaa kohteen asukkaille jää, jos matkailija nukkuu heidän omistamissaan hotelleissa, syö perheravintoloissa ja hankkii opastukset ja palvelut pienyrittäjiltä.

Nyrkkisääntö on, että ennen matkaa kannattaa varata palveluita mahdollisimman vähän ja valita ravintolat ja retkenjärjestäjät vasta matkakohteessa. Näin raha ei valu kansainvälisille välikäsille.

All inclusive -loma on useimmiten huonoin vaihtoehto, sillä täyden palvelun lomien taustalla on isoja yrityksiä ja paikallisille jää hyvin pieni osuus hyödystä.

3. Millaiset turistiaktiviteetit ovat kyseenalaisia?

Monessa matkakohteessa köyhyyttä on tuotteistettu.

Orpokotivierailut ovat erityisen ongelmallisia, kun lapsista tehdään matkailunähtävyyksiä. On paras välttää vierailuja ja mieluummin lahjoittaa rahaa paikalliselle lastensuojelujärjestölle.

Slummikierroksille ilmoittautujan on pidettävä tuntosarvet herkkinä: Onko tämä kierros, jossa vain tirkistellään slummia? Hyötyvätkö asukkaat kierroksesta taloudellisesti?

Prostituutio loukkaa ihmisoikeuksia. Siihen liittyy monesti ihmiskauppaa ja muita eettisiä pulmia.


4. Mitä paikallisen kulttuurin kunnioittaminen tarkoittaa käytännössä?

Ennen matkaa on syytä ottaa selvää maasta ja tavoista. On tärkeä ymmärtää, mikä on sikäläisittäin sopivaa käytöstä.

Esimerkiksi paljastava pukeutuminen kaduilla ja nähtävyyksillä voi olla loukkaavaa. Hyvä perustelu ei ole se, että ”moni muukin turisti meni sortseissa temppeliin”.

Tuntosarviaan on hyvä heilutella, jos aikoo osallistua kulttuuria esitteleville kierroksille tai esityksiin.

Paikallisten tuntoja pitäisi kunnioittaa, kun kulttuuria tuotteistetaan.

Tämä pätee myös kotimaassa. Kun Lappia myydään saamelaisuudella, ei ole esimerkiksi soveliasta, että ei-saamelainen pukeutuu saamenpukuun. Saamelaisten tulisi myös hyötyä matkailusta.

Auttamisturismista on joskus jopa haittaa.

5. Onko hyvä matkustaa kehitysmaan orpokotiin auttamaan?

Auttamis- eli vapaaehtoisturismi on kovassa kasvussa.

Länsimaalaiset maksavat vaikkapa siitä, että he pääsevät opettamaan englantia aasialaiseen orpokotiin tai rakentamaan majoja afrikkalaiseen kylään. Tämä on hyvää toimintaa mikäli opetustyöhön menee ammattiopettaja ja rakennustöihin kirvesmies, eikä kyseisestä maasta löydy sen alan ammattilaisia.

Sen sijaan turistin parin kolmen viikon fiilistely auttamistöissä ei auta juuri mitään. Parempi olisi antaa matkan hinnan verran rahalahjoituksena avustusjärjestölle.

Toki moni niin sanotussa avustustyössä oleva matkaaja herkistyy globaaleille kysymyksille, mikä voi vaikuttaa vaikkapa hänen äänestyskäyttäytymiseensä. Maailma voi siis muuttua auttajan sisäisen kasvun kautta.

Auttamisturismista on joskus jopa haittaa, sillä turistit voivat viedä paikallisilta työmahdollisuuksia.

Esimerkiksi Kambodzassa orpokotien lapsista iso osa ei ole oikeasti orpoja, vaan heitä on haalittu laitoksiin, jotta rahaa tuoville turisteille on näytettävää ja hoidettavaa.

6. Saako kansalaisiaan sortaviin maihin matkustaa?

Pohjois-Korea, Kiina, Venäjä, Israel, Arabiemiraatit, Turkki – voiko niihin matkustaa? Eettisten matkailijoiden vastaukset vaihtelevat. Turistin on itse pohdittava asiaa maa maalta ja matka matkalta.

Menevätkö turismista tulevat tulot sortavalle hallinnolle vai tavallisten ihmisten taskuun? Kiillottaako matkailu sortohallinnon kilpeä?

Turisti voi myös tuoda paikallisten kaipaamia uusia tuulia ja tukea moninaisempaan ajatteluun. Silloin matkailijan on reissattava niin, että hän todella on puheissa ja tekemisissä paikallisten kanssa.

Asiantuntijat: Oulun yliopiston matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen ja Reilun matkailun yhdistyksen varapuheenjohtaja Katri Tihilä

Opiskele ennen matkaa

  • Lue maan muinaisesta historiasta ja etsi lähihistoriasta muutama lehtijuttu. Ymmärrät, millaiset tapahtumat ovat muokanneet ihmisten ajattelua.
  • Oppaat eivät läheskään aina kerro maiden huonoista puolista, kuten yhteiskunnan epätasa-arvosta tai ihmisoikeusloukkauksista. Hae siis netistä muutama ajankohtainenkin uutinen.
  • Lue paikallisista tavoista: Mikä on loukkaavaa, mikä puolestaan kuuluu hyviin tapoihin? Mikä on soveliasta pukeutumista eri tilanteissa? Pitääkö tinkiä? Tervehditäänkö kättelemällä vai kumartamalla?
  • Paikallisella kielellä on hyvä osata sanoa ainakin päivää, kiitos, ole hyvä ja anteeksi.
  • Lue kyseisen maan kaunokirjallisuutta. Sen kautta pääset syvemmälle kulttuuriin.

Lähde: Reilun matkailun yhdistys, Matkaoppaan toimitus

Tämä on Matkaopas-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää Matkaoppaan juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/matkaopas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla