Kuvat
Shutterstock
Kuka valitsi taulut, ja mihin telkkari on piilotettu?
Kuka valitsi taulut, ja mihin telkkari on piilotettu?

Koti on intiimi paikka ja identiteetin jatke, joten ei yleensä ole ihan sama, kuka sen sisustaa.

Sisustus on yllättävän monimutkainen ilmiö. Huonekalujen, värisävyjen ja koristeiden valinta on usein käytännöllisyyden ohjailemaa, mutta samalla se voi olla itseilmaisua, melkein taidetta.

Tämän käytännön taiteen luomisprosessi on erityisen haastava, jos siinä on mukana kaksi ihmistä. Kuten vaikka pariskunta, joka yrittää tehdä kodistaan molempia miellyttävän pesän.

Stereotypian mukaan me naiset olemme aina ostamassa turhia koristetyynyjä ja asettelemassa niitä epäkäytännöllisesti sohville. Heterosuhteiden poloiset miesosapuolet puolestaan joutuvat hilloamaan miestyypilliset tavaransa ja laitteensa johonkin piiloon katseilta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Miten ihmeessä kodista tehdään sellainen, että siellä on kaikkien asukkaiden hyvä olla eikä kukaan ole katkera tavaroiden sijoittelusta?

Pari- ja seksuaaliterapeutti Marjo Ehn ei ole sisustussuunnittelija, mutta lupaa antaa näkemyksensä siitä, miten kodinlaittohommat hoidetaan hyvin parisuhteen kannalta. (Sisustusinspiraatiota taas löydät täältä.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ehnin mukaan paras lähtökohta yhteiselle kodille on molemmille uuden ja molempia miellyttävän asunnon etsintä. 

– Jos ajatellaan, että on aiempia avio- tai avoliittoja, silloin toisen kotiin muuttaminen on aina riski. Toisen kotona olet aina vieras. 

Kenen taulu kelpaa?

Sisustukseen pätee sama molempien miellyttämisen periaate kuin itse asuntoon: jos seinälle kelpaa vain itse ostettu taulu eikä puolison mukanaan tuoma, on syytä harkita yhteisille tauluostoksille lähtöä.

Konmari-tyyppinen kummankin tavaroiden läpikäyminen voi Ehnin mukaan olla hyvä idea, jos karsinta aidosti koskee molempien tavaroita. Yhteisen kodin laittaminen vaatii molemmilta sekä joustavuutta että uskallusta sanoa omat mielipiteensä ääneen.

– Kummankin pitää olla suhteessa näkyvä ja pyrkiä olemaan aito oma itsensä eikä myönnytellä siksi, että pelkää toisen suuttuvan. 

Jos puoliso on ihan sama -tyyppiä, hänelle voi sanoa ääneen, että ”tulkitsen tämän niin, että annat minulle valtuudet päättää sisustuksesta”. 

– Ettei käy niin, että toinen sanoo jossain kohtaa, että en minä suostunut.

Suostumuksella on sisustuksessakin väliä, koska pahimmassa tapauksessa yhteistä kotia laittaessa tullut tunteiden loukkaaminen voi nousta pintaan myöhemmin. 

Joskus on toki niin, että pariskunnan toiselle osapuolelle sisustus on intohimo ja toista se ei aidosti kiinnosta pätkän vertaa. Silloin sisustusintoilija voi Ehnin mielestä laittaa kodin mielensä mukaan. 

– Miksi tehdä ongelma sinne, missä sitä ei ole? Se on ihan ok, jos vaikka mies alistuu ja antaa naiselle tilaa sisustaa. 

Persoonallinen pesä vai näyttävä kulissi?

Koti on intiimi paikka, joka paljastaa aina jotain asukkaansa persoonasta. Siksi kotiovi avataan vain valituille.

Kiitos sosiaalisen median, kauniiden kotien esittely laajoille ihmisjoukoille on nykyään helppoa. Instagramin sisustusinspiraation lieveilmiö on kotihäpeä, josta muun muassa Meidän perhe ja Helsingin Sanomat ovat kirjoittaneet.

Yksi syy parisuhteen sisustusriitoihin voikin olla sisustuksen nykyinen rooli identiteetin jatkeena. Jos kodin idea on viestiä vieraille ja someseuraajille, millainen esteetikko siellä asuu, kumppanin eripariset tavarat ja sotkut epäilemättä harmittavat. 

– Jos haluaa tehdä kodista silmiähivelevän taideteoksen, jota kylään tulevat ihmiset ihastelevat, pitää löytää samanhenkinen ihminen, Marjo Ehn sanoo. 

Vierailija

Jutussa oli mielestäni hyvä pointti, että oma suu pitää saada auki. Jos sinulla on mielipide, on omalla vastuullasi sanoa se ääneen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla