Antti suunnitteli talon täyspitkän konserttiflyygeliin ympärille. Se hankittiin ensimmäisten huonekalujen joukossa, ja sitä kantamaan tarvittiin viisi miestä. Isän selässä Herman. Kuva: <span class="photographer">Kaisu Jouppi</span>
Antti suunnitteli talon täyspitkän konserttiflyygeliin ympärille. Se hankittiin ensimmäisten huonekalujen joukossa, ja sitä kantamaan tarvittiin viisi miestä. Isän selässä Herman. Kuva: Kaisu Jouppi

Tuusulanjärven historialliset taiteilijahuvilat inspiroivat, kun Antti Heikkilä ja Satu Rainio-Heikkilä suunnittelivat lähistölle omaa taloaan ja sen sisustusta. Nyt olohuoneen keskeisin paikka on flyygelillä.

Arkkitehti-säveltäjä Antti Heikkilälle oma talo on rakas, koska se on itse suunniteltu ja pääosin omin käsin tehty. Ideoita moderniin taloonsa Antti ja puoliso Satu Rainio-Heikkilä ammensivat myös lähistön kulttuurihistoriallisista taiteilijakodeista Suvirannasta, Ainolasta ja Aholasta.

Satu ja Antti, miten päädyitte rakentamaan talon juuri tänne?

Satu:
Asuimme vanhassa rintamamiestalossa Tuusulassa, ja ajatuksissa oli rakentaa Antin suunnittelema talo sitten joskus. Emme etsineet aktiivisesti tonttia, se tuli vastaan sattumalta. Elämäntilanteeseemme nähden vähän liian aikaisin.

”Valitsin talon ulkovaippaan klassisen, modernin valkoisen, koska naapurissa on värikkäitä puutaloja”, Antti Heikkilä kertoo. Kuva: Kaisu Jouppi

Antti: Umpeen kasvaneella tontilla oli vanha, osittain tuhoutunut talo ja näin heti, että paikalle saisi upean kodin hienoilla näkymillä. Kulttuurimaisema, vanha puusto ja tonttia ympäröivät satavuotiaat puuhuvilat tekivät meihin vaikutuksen. Tontin myyjällä ei ollut kiire, eikä meillä liikaa rahaa, joten hieroimme kauppaa tontista puoli vuotta. Sinä aikana saimme vanhan talomme sopivasti myydyksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olohuoneen seinällä, Knollin mustan nahkasovan yllä, on Kuutti Lavosen litografiat. Kuva: Kaisu Jouppi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Antti, millaisen talon suunnittelit?

Antti: Halusin tutustua rakennuspaikkaan ennen kuin aloin suunnitella taloa. Tärkeintä oli saada avattua rakennusta järvinäkymän suuntaan ja sijoittaa talo tontille niin, että uusi tulokas on sopusoinnussa naapuruston vanhojen huviloiden kanssa. Muotokielessä pyrin pelkistettyyn ajattomuuteen, koska se toimii hyvin koristeellisten puuhuviloiden naapurina. Asiakkaille olen sanonut, että yhteen rakennukseen ei voi saada kaikkia asioita. Tässä talossa on panostettu oleskelutiloihin ja maiseman tuomiseen sisätiloihin. Suurelementit tilattiin talotehtaalta, ja seinäelementit pystytettiin urakkana. LVI- ja sähkötyöt teetettiin urakoitsijoilla, samoin jotain sisäpuolen pinnoitustöitä. Muuten rakensin talon pääosin itse.

1970-luvun Artekin ruokapöytä on löytö Huuto.netistä. Kuva: Kaisu Jouppi

Mikä on kodin sisustuksen punainen lanka?

Antti: Taide ja kirjat ovat olennainen osa kotimme sisustusta. Alusta alkaen oli myös selvää, että flyygeli ja muut soittimet saavat olla olohuoneessa esillä. Flyygeli oli ennen Oopperatalossa. Ateljeemaisen olohuoneen akustiikka on erinomainen, tosin soitto kuuluu talon joka kolkkaan.

Yksi sisustamisen esikuva oli läheisten taiteilijahuviloiden suuret ateljeetilat, joissa taide on läsnä musiikkina ja taideteoksina. Myös näissä taiteilijaperheissä oli paljon lapsia, kuten meillä. Lapset kokoontuvatkin mielellään isoon oleskelutilaan tekemään koulutöitään tai harjoittelemaan soittoläksyjään.

Yläkerran päämakuuhuoneesta on talon parhaat näkymät. Kuva: Kaisu Jouppi

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 09/2018 ilmestyneestä jutusta Taiteilijoiden mannuilla. Tämä on Glorian Kodin artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Glorian Kodin juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/gloriankoti.

Asukkaat: Arkkitehti, säveltäjä Antti Heikkilä ja luokanopettaja, sellisti Satu Rainio-Heikkilä sekä kuusi lasta.
Koti: Vuonna 2009 rakennettu omakotitalo Ristinummella Järvenpäässä. Kodissa on 200 neliötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla