Kodin Kuvalehti
Anna lapsuudenkodistaan muuttavalle nuorelle tavaroiden lisäksi mukaan käytännön neuvoja. Kuva: <span class="photographer">Shutterstock</span>
Anna lapsuudenkodistaan muuttavalle nuorelle tavaroiden lisäksi mukaan käytännön neuvoja. Kuva: Shutterstock

Mistä teini-ikäisen kanssa pitäisi puhua? Ainakin sulakkeista, lattiakaivosta, peiton pesusta ja vessanrätistä. Marttojen kotitalousneuvoja kertoo, mitä taitoja omaan kotiin muuttavilta aika usein puuttuu.

Jonakin päivänä lapsi kantaa tavaroitaan lapsuudenkodin ovesta ulos. Vanhemmat miettivät, pärjääköhän se nyt ja osaako hoitaa omaa huushollia.

Kotitalousneuvoja Outi Mehto Martoista kertoo seitsemän käytännöllistä asiaa, joita moni omaan kotiin muuttava ei osaa ja tiedä, vaikka oikeastaan pitäisi.

Vielä ehtii opettaa ja opetella!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Sulakkeen vaihto

On muutamia keskusteluja, joita vanhempien pitäisi aikuistuvan nuoren kanssa käydä. Sulakkeista puhuminen on siitä helpoimmasta päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nuorelle on syytä ylipäätään kertoa, mitä ne sulakkeet oikein ovat ja mikä niihin vaikuttaa. Kotitalousneuvoja selittäisi vaikka näin:

Jos asunnossa useampi sähkölaite lakkaa yhtäkkiä toimimasta, syynä on usein se, että sulake on palanut. Sulake on turvalaite, joka turvaa sähköjohtoa liikalämpenemiseltä ja sähkölaitteiden käyttäjää tapaturmalta, jos laite ylikuormittuu.

Palaneen tulppasulakkeen tunnistaa sulaketaulussa usein siitä, että sulakkeen päässä oleva merkkinasta on irronnut. Ennen kuin sulaketta alkaa vaihtaa uuteen samansuuruiseen, on muistettava sulkea sähköt sulaketaulun pääkytkimestä.

Ne, joilla on automaattisulakkeet, pääsevät helpommalla. Tarkempia ohjeita on hyvä tutkia, jos on yhtään epävarma.


2. Lattiakaivon puhdistus

Yleinen yllätys ensimmäisessä omassa kodissa: yhtenä päivänä suihkussa vesi ei valukaan lattiakaivoon vaan alkaa nousta nilkkoihin.

Lattiakaivoa ei tule miettineeksi niin kauan kun homma toimii eli joku muu hoitaa puhdistuksen. En minäkään lapsuudenkodissa oppinut, kuinka lattiakaivo puhdistetaan”, Outi Mehto sanoo.

Jotta lattiakaivo ei lakkaisi vetämästä eikä ummehtunut haju tulisi vastaan oman kylppärin ovella, kannattaa laittaa kumihanskat käteen ainakin muutaman kuukauden välein, nostaa lattiakaivon ritilä ylös ja kerätä kaivosta ja ritilästä hiukset ja muut irtoroskat pois.

Lisäksi lattiakaivoa kannattaa puhdistaa paremmin muutaman kerran vuodessa: suihkuttaa kaivoon ja ritilään vettä ja pesuainetta sekä harjata puhtaaksi, käyttää vaikka isoäidin tapaan ruokasoodaa ja väkiviinaetikkaakin.

3. Vuodevaatteiden pesu, ja verhojenkin joskus

Jotkut asiat vain unohtuvat. Sellaiset kuin vuodenvaatteiden pesu.

Marttojen ohje on pestä peitto noin kerran vuodessa ja tyyny pari kertaa vuodessa. Tyyny pysyy puhtaampana pidempään, jos pitää kahta tyynyliinaa päällekkäin.

”On myös muita pesua kaipaavia tekstiilejä, jotka näkee koko ajan, mutta joiden peseminen ei tule mieleen. Vaikka verhoja ei varsinaisesti käytettäisi mitenkään, paikallaan roikkuessaankin ne keräävät pölyä koko ajan.”

Verhojen pesuväli voi olla pitkäkin, vaikka useamman vuoden, jos niitä puhdistaa muutoin, esimerkiksi tuulettaa ja imuroi.


4. Kotivaran pitäminen

Kotona kannattaa aina pitää särkylääkkeitä, kuivaruokaa ja herkkuja sen verran, että ne riittävät tarvittaessa pariksi päiväksi.

Omaan kotiin muuttavasta nuoresta tämä voi tuntua mummotouhulta, kunnes sitten iskee se influenssa, jonka pahimpina päivinä ei jaksa lähteä apteekkiin tai ruokakauppaan.

Sulakkeita, taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja kannattaa hankkia myös. Niillä saa valoa elämään, kun se sulake palaa tai tulee sähkökatko.

5.  Kilo- tai kappalehinnan katsominen

Tämä voi tuntua liian itsestään selvältä, ja siksi sen opettaminen nuorelle unohtuu: Kaupassa hinnat eivät ole aina sitä miltä ne nopeasti katsoen näyttävät. Samankokoisissa myslipaketeissa voi toisessa olla 400 grammaa mysliä, toisessa tuplasi enemmän.

Pakettien hintoja tärkeämpää on oppia aina katsomaan ja vertaamaan kilo- ja kappalehintoja.

6. Vessanpesuun oma rätti

Vessan pesemistä ei omassa kodissa voi vältellä kauan. Jos käsitiskiaine, mieto yleispuhdistusaine, wc-harja ja rätti ovat vessassa käytössä suunnilleen viikoittain, vessa pysyy yleensä perussiistinä.

On helppo oppia, että vessanpöntön pesua varten on oma pesurätti, jota ei käytä mihinkään muuhun ja jota säilytetään vessassa. Toinen rätti on muuta vessaa tai kylpyhuonetta varten. Niiden lisäksi ovat kodin muut yleisrätit.

”Monen käyttämä muistisääntö on, että vessanpöntön rätti on punainen: se hälyttää, että tämä on se likaisimman paikan rätti. Sitä kannattaa säilyttää vessassa kahdesta syystä. Siksi, että kun se on siellä lähellä, rättiin tulee tarttuneeksi herkemmin. Ja siksi, että bakteerit eivät leviä rätin mukana muualle.”

7. Tasa-arvo kotitöissä

Listan viimeisenä on ehkä kaikkein tärkein asia, joka kotoa muuttavan nuoren pitäisi osata: kotitöiden tasa-arvoinen jakaminen.

”Tutkimusten mukaan kotitöiden jakaminen on edelleen parisuhteessa eniten riitoja aiheuttava asia. Vaikuttaa siis siltä, että sitä ei ole osattu opettaa”, Outi Mehto sanoo.

”Kotityöt ovat kaikkien perheenjäsenten asia, naisten, miesten ja lasten. Kun lapsi ja nuori oppii tekemään kaikenlaisia kotitöitä lapsuudenkodissaan, sekä töiden tekeminen itse että niiden jakaminen toisen kanssa helpottuu paljon.”

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Vierailija

En ole käyttänyt vuosiin vessojen pesuun mitään rättejä, vaan ihan sitä vessapaperia, jota pöntön vierestä löytyy aina. Eli karkeasti niin, että sumutan pöntön ympäriinsä omalla pesuaineella, harjaan altaan, pyyhin paperilla pinnat, nakkaan mytyt pönttöön ja vedän sen. Tadaa, sinne meni ja takaisin ei tule. Paperia menee likaisuudesta riippuen ehkä 5-15 arkkia ja sitä oikeasti pa*kaista rättiä ei tarvitse säilyttää tai pestä.

Sitä paitsi tuollaiset rätit pitäisi pestä ainakin 60 asteessa, mielellään 90 asteessa, mutta ainakaan minä en kakkarättejä vaikka pyyhkeiden tai lakanoitteni sekaan laita, enkä myöskään yksinään ala pyörittämään konetta muutaman rätin takia. Joku järki se pitää olla tuossakin puuhassa, olkoon se vaikka arkijärki!

Vierailija

Ihan asiaa tämä juttu. Tunsin omantunnon piston muutamassa kohtaa. Ei ole tullut siivousjuttuja tarpeeksi opetettua. Eikä kyllä sulakkeistakaan puhuttu. Onneksi poika on kuitenkin sähköasentaja, jospa hän tietää nämä jutut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla