Lähiönostalgiaa Kontulan ostarilta vuodelta 1967. Kuva: Sanoma-arkisto
Lähiönostalgiaa Kontulan ostarilta vuodelta 1967. Kuva: Sanoma-arkisto

Mukavaan elämään ei tarvita oikeastaan kovin paljon. Siksi moni on löytänyt täydellisen asuinalueen lähiöstä.

Vielä 1960–70-luvuilla suomalainen lähiö oli unelmien asuinalue.

Nyt joka kolmas suomalainen kokee olevansa lähiöloukussa. Helsingin yliopiston uusi tutkimus selvitti lähiössä asuvien kokemuksia ja niistä selvisi, että puolet asumisloukussa olevista haluaisi muuttaa pois asuinalueeltaan.

Monelle lähiö tarkoittaa elementtitaloja ja yksinkertaista ostaria, jossa on levotonta. Nämä alueet vetävät silti yhä uusia muuttajia, ja niiden viihtyvyyteenkin on alettu kiinnittää huomiota uudella tavalla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Esimerkiksi helsinkiläinen Niko Saarelainen, 26, kertoi äskettäin Me Naisten haastattelussa muutostaan Kontulaan – tuohon levottoman maineen saaneeseen lähiöön, josta on kuitenkin viime vuosina puhuttu jopa uutena Kalliona ja hipsterien kotina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tykkään Kontulan ulkoilumahdollisuuksista ja se sijaitsee hyvien palvelujen läheisyydessä. Siellä asuu mukavia ihmisiä ja tietenkin kotimaisena futisromantikkona pidän paikallisen joukkueen, FC Kontun meiningistä, Niko sanoi.

Jotkut ihmiset asuvat läpi elämänsä tyytyväisinä lähiöissä; kokosimme kuusi syytä, miksi lähiöelämä on niin mahtavaa.

Kuulutko sinä tähän lähiöfanien joukkoon? Kerro kokemuksiasi jutun lopussa olevassa kommenttikentässä.

  1. Edullisempaa asumista
    ”Yksi syy riittää siihen, että asun lähiössä ja se on raha. Täällä asuminen on halvempaa ja rahaa ei kulu keskustan houkutuksiin.”
  2. Luonnonrauhaa lähellä
    ”Monet väittävät lähiöitä levottomiksi, mutta kyllä keskustassa on mielestäni rauhattomampaa. Olen niin tyytyväinen aina, kun saavun kotiin – betonikuutioiden ja metsän keskelle. Täällä pääsee helposti luontoon ja siellä on aina rauhallista.”
  3. Lapsille on aina seuraa
    ”Lähiöasuminen luo turvallisen ja hyvän fiiliksen. Lapset tapaavat toisiaan koulun jälkeen milloin kenenkin kodissa, tekevät yhdessä läksyjä ja syövät vuorollaan kunkin perheen jääkaapista välipalaa.”
  4. Kylämaista tunnelmaa
    ”Parhaimmillaan lähiö on kuin kylä, jossa esimerkiksi samanikäisten lasten vanhemmat tietävät ja tuntevat suunnilleen toisensa, koska heitä nähdään säännöllisesti päiväkodin ja koulun vanhempainilloissa, myyjäisissä ja muissa tapahtumissa.”
  5. Tuttuja etenkin tapahtumissa
    ”Lähiön kirppispäivät ja muut tempaukset ovat loistavia. Silloin kaikki tutut kasvot lähtevät liikenteeseen. Ei voi edetä edes kymmentä metriä moikkaamatta jotakuta.”
  6. Peukku myös lähiöyrittäjille
    ”Yleensä lähiöistä löytyy monipuolisesti palveluita ja ne ovat ydinkeskustaa paljon halvempia. On myös mainiota, että lähiöyrittäjät jäävät juttelemaan ja kuuntelemaan asiakkaiden toiveita sekä järjestävät erilaisia alennustempauksia.”
  7. Aina löytyy parkkipaikka
    ”Lähiössä ei tarvitse tuhlata aikaa parkkipaikan metsästykseen – ja lähiöön uskaltavat ajella kylään sellaisetkin sukulaiset, jotka eivät keskustassa huristelusta välitä.”

Asutko sinä lähiössä?

Jos asut lähiössä, vastaa alla olevaan kyselyymme.

Vastauksia voidaan käyttää Me Naisten jutussa nimettömänä. Kirjoittajasta kerrotaan ikä ja sukupuoli, esim. ”Nainen, 33”. Kirjoittajan henkilöllisyys tulee vain toimituksen tietoon.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla