Kuvat
Shutterstock, Anna Wilkman
Testaaja otti pitkästä aikaa silmänrajauskynän käteensä nestemäisten rajaustuotteiden sijaan.
Testaaja otti pitkästä aikaa silmänrajauskynän käteensä nestemäisten rajaustuotteiden sijaan.

Siistejä ja tarkkoja silmänrajauksia on yllättävän vaikea loihtia. Testasin, auttaisiko tekniikan vaihtaminen.

Kun hiljattain tutustuin Yhdysvaltain Cosmopolitan-lehden koottuihin silmänrajausvinkkeihin, yksi niistä herätti mielenkiintoni.

Cosmopolitanin mukaan terävän rajausjäljen salaisuus on nimittäin olla pingottamatta silmäluomea. Sen sijaan kehotetaan kääntämään katse sivuun. Konstin sanotaan kiristävän silmäluomea ilman, että sitä pitää vetää sormilla. Lopputulokseksi luvataan tarkat ja terävät rajaukset.

Kikasta lukiessani ajattelin heti, että haluan kokeilla sitä. Tunnistin tilanteen, jossa siistiltä vaikuttanut rajaus näyttääkin venytetyn ihon vapauttamisen jälkeen epätarkalta. Kiinnostustani lisäsi se, että Cosmopolitanin jutussa käytettiin rajauskynää. Itse olen hylännyt kynät jo vuosia sitten ja suosinut niiden sijaan nestemäisiä rajaustuotteita juuri sen takia, että kynillä tuntui olevan mahdotonta saada aikaan tarkkaa jälkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muutoinkin minun on vaikea saada aikaan siistiä, ohutta silmänrajausta. Tykkään kyllä paksummistakin rajauksista, mutta hillitympi look tuntuisi sopivammalta arkeen. Niinpä päätin testata, saisinko niksillä haltuuni myös siistien arkirajausten jalon taidon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten kikka toimi?

Aloitin teroittamalla meikkipussini kätköistä löytyneen rajauskynän. Rajasin vertailun vuoksi toisen silmäni perinteiseen tapaan, yläluomea aavistuksen venyttäen. Jäljestä tuli jälleen kerran loppujen lopuksi melko paksu, mutta muutoin mielestäni siistimpi kuin monesti muulloin kynällä.

Kun oli aika kokeilla kikkaa toiseen silmään, ennakkoluuloni osoittautui saman tien oikeaksi. Olin jo etukäteen kummastellut, miten näkisin rajata, jos katseeni olisi suunnattuna toisaalle. Kävi selväksi, etten oikein mitenkään. Yritin kääntää päätäni niin, että olin sivuttain peiliin nähden, niin että voisin tiirata sivulle katsovalla silmälläni peilistä, mitä teen. Luovutin kuitenkin pian ja kokeilin vain epätoivoisesti sörkkiä kynällä sinne, missä arvioin oikean kohdan olevan.

Kuvassa vasemmalla perinteiseen tapaan tehty rajaus, oikealla silmä, johon kokeilin kikkaa.
Kuvassa vasemmalla perinteiseen tapaan tehty rajaus, oikealla silmä, johon kokeilin kikkaa.

Täytyy sanoa, että yritys oli sen verran koominen, että odotin lopputulokselta vielä pahempaa kuin se lopulta oli. Rajaus oli epätarkka eikä ainakaan yhtään sen terävämpi kuin toisenkaan silmän. Sen sijaan puuhaan kului reilusti aikaa ja se tuntui arpapeliltä.

Alla vielä molemmat rajaukset lähikuvissa. Kumpaakaan ei ole kuvia varten korjailtu tai siistitty mitenkään.

Ylempänä rajaus, jota tehdessä venytin silmäluomea, alempana uusi kokeilu. Lähikuvassa huomaa, että testirajauksen väri jäi epätasaisemmaksi ja suttuisemmaksi.
Ylempänä rajaus, jota tehdessä venytin silmäluomea, alempana uusi kokeilu. Lähikuvassa huomaa, että testirajauksen väri jäi epätasaisemmaksi ja suttuisemmaksi.

Kikka joutaa siis minun puolestani saman tien romukoppaan.

Sanottakoon, että on mahdollista, että hankaluuksiini vaikutti myös se, että silmäni karsastavat jonkin verran. En kuitenkaan itse usko, että sillä oli ratkaisevasti väliä lopputuloksen kannalta. Sen sijaan niksi voisi potentiaalisesti auttaa, jos meikkaa jotakuta toista. Omien silmien rajaamisessa aion kuitenkin jatkossakin suosia vanhaa, tuttua tekniikkaa ja hyviksi havaitsemiani tuotteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla