Kim Kardashianin maailmankuulujen muotojen väitetään olevan rasvansiirron tulosta. Kuva: Reuters
Kim Kardashianin maailmankuulujen muotojen väitetään olevan rasvansiirron tulosta. Kuva: Reuters

Valtavaa takamusta tavoittelevat potilaat eivät tyydy turvallisiin rasvansiirtoihin – ja kun kysyntää on, ulkomaisilla klinikoilla rasvaa ruiskutetaan huolimattomasti. 

Kardashianin julkkisperheen naiset ovat tehneet brazilian butt liftin tunnetuksi edes mainitsematta koko operaation nimeä. Virallisesti ottaen Kardashian-mimmien muhkeat muodot on saavutettu kuntosalitreenin keinoin, mutta yleisesti arvellaan, että perheen pyöreät takamukset on saatu aikaan niin kutsutulla brazilian butt liftillä eli BBL:llä.

BBL on toimenpide, jossa kehon omaa rasvaa siirretään muualta takapuoleen.

Plastiikkakirurgi Hilkka Peltoniemi kertoo, että tyypillisesti rasva imetään vyötäröltä, selästä, vatsanpeitteistä ja reisistä. Peltoniemi arvelee, että operaatio on saanut nimensä siitä, että Brasiliassa suuret takapuolet ovat arvossaan ja pakaroiden rasvansiirto on yleinen toimenpide.

Kaikenlaiset rasvansiirrot ovat Peltoniemen mukaan yleistyneet 2000-luvulla. Kauneusihanteiden muutoksen takia ihmisiä kiinnostaa erityisesti valtavan takapuolen saaminen rasvansiirron keinoin. Kansainvälinen plastiikkakirurgialiitto ISAPS kertoo, että brazilian butt lift oli jo vuonna 2016 yksi maailman kymmenestä suosituimmasta kauneusleikkauksesta, ja arvioi sen suosion kasvavan entisestään. 

Yleensä rasvansiirto on monia muita menetelmiä helpompi, riskittömämpi ja vähemmän arpia jättävä tapa tehdä plastiikkakirurgisia operaatioita. BBL:n kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Toimenpide on aiheuttanut lukuisia kuolemantapauksia.

– Pahimmissa paikoissa kuolleisuus on ollut viisi prosenttia, eli joka 20. nainen on kuollut operaatioon. Eihän tuollaiseen kosmeettiseen toimenpiteeseen pitäisi kenenkään kuolla! Peltoniemi puuskahtaa. 

Suomessa pieniä siirtoja

Vaikka osa brazilian butt liftin läpikäyneistä pitää matalaa profiilia, moni on myös kertonut BBL-operaatiostaan Youtubessa tai blogeissa. Suomalaisista esimerkiksi vloggaaja Henry Harjusola on kuvannut Youtube-kanavallaan hänelle tehtyjen rasvansiirto-operaatioiden ylä- ja alamäkiä. 

Suomessa suuria BBL-operaatioita ei Peltoniemen mukaan juurikaan kysytä, mutta pienempiä pakaroiden rasvansiirtoja kyllä tehdään. Ne, jotka haluavat suhteettoman suuren takamuksen nopeasti, tietävät suunnata ulkomaille.

”Tulee kylmäävä olo, että miten ne uskaltavat. Siinä ihmishenki ei ole kauhean paljon arvoinen.”

Kun Peltoniemi tai joku hänen kotimainen kollegansa tekee pakaroiden rasvansiirron, rasvaa siirretään tyypillisesti noin 300–500 grammaa per pakara. Rasva imetään kirurgin ja potilaan yhdessä valitsemilta alueilta ja ruiskutetaan pakaroiden ihonalaiseen rasvakerrokseen sekä korkeintaan lihaksen pintaan hitaasti, pikkuruinen määrä kerrallaan. 

Tällaisella operaatiolla pakaroihin saa himpun verran lisää muotoa ja pehmeyttä. Kunnon Kardashian-pyllystä haaveilevalle se harvemmin riittää.

Maltillisen pakaroiden rasvansiirron ennen- ja jälkeen-kuvat voivat näyttää esimerkiksi tältä. Kuva: Hilkka Peltoniemi
Maltillisen pakaroiden rasvansiirron ennen- ja jälkeen-kuvat voivat näyttää esimerkiksi tältä. Kuva: Hilkka Peltoniemi

Rasvaa räjäyttämällä

Koska kysyntää on, ulkomaisilla pikkuklinikoilla operaatioita tehdään vaarallisen suurilla rasvamäärillä ja vaarallisen nopeasti. Joillakin klinikoilla rasvaa siirretään yli kilo per pakara. 

– Kun rasvaa ruiskutetaan suuri määrä, se ei mahdu turvalliseen läskikerrokseen, jossa ei ole suuria suonia tai hermoja, Peltoniemi kertoo.

Niinpä rasvaa ruiskutetaan joissakin paikoissa myös lihaksiin ja lihasten alle. Sillä tavoin takapuoleen saadaan kerralla suurempi ja pystympi muoto kuin pienellä, turvallisemmalla rasvamäärällä.

”Jos sinulla on aika ok takamus, ehkä vähän litteä, tee ahkerasti kyykkyjä.”

Samalla otetaan suuri riski, että rasvansiirtokanyyli rikkoo iskiashermon, mikä voi aiheuttaa halvausoireita tai kovia kipuja. Kanyyli voi myös osua peräsuoleen. Silloin riskinä on hengenvaarallinen tulehdus. Vielä suurempi riski liittyy verisuoniin.

– Jos rasvaa menee kunnon annos verisuoneen, se leviää ja tukkii keuhkoverenkierron. Potilas kuolee niin sanotun rasvaembolian takia siihen paikkaan.

Koska valtavan rasvamäärän siirtäminen pakaroihin pikkuruisella kanyylilla on tuskaisen hidasta, rasvansiirtotekniikasta luistetaan.

– Kun on kiire ja pitää tehdä tulosta, rasvaa laitetaan räjäyttämällä. Tulee kylmäävä olo, että miten niin uskalletaan tehdä. Siinä ihmishenki ei ole kauhean paljon arvoinen, Peltoniemi sanoo.

Vaikka karmeimmat terveysriskit eivät kävisi toteen, tulos ei välttämättä silti ole hyvä. Rasvakudos on herkkää, ja jos sitä siirretään suurina palluroina, suuri osa rasvasoluista jää paitsi verenkierrosta ja kuolee. Peltoniemi kuvailee lopputulosta perunapelloksi, joissa on sekaisin elävää solukkoa, kuolleita kovia möykkyjä ja öljykystia.

Lisäksi suuri takapuoli voi iän ja painonnousun myötä alkaa roikkua. Kun ihminen lihoo, hänen rasvasolunsa pulskistuvat – myös ne, jotka on siirretty muualta pakaroihin. 


Kuukausi vatsamakuulla

Suomessa ja pienellä rasvamäärällä tehtyynkin pakaroiden rasvansiirtoon liittyy vaaroja. Kaikissa kirurgisissa toimenpiteissä on tulehdusriski, ja takapuolen alueella se on hieman suurempi kuin muilla alueilla. Nukutuksessa on aina myös vaara saada veritulppa. Riskejä suurentaa se, että pakaratoimenpidettä varten potilas nukutetaan vatsamakuulle. 

BBL-toimenpiteestä ei tule suuria haavoja, mutta toipuminen ei silti ole vaivatonta. 

– Jälkihoidosta on hyvä ymmärtää, että rasva ei kestä minkäänlaista painetta ainakaan kuukauteen. Pitää maata vatsallaan, istua pelkästään haaroihin osuvalla satulatuolilla, jos ylipäätään istuu, ja pitää painetekstiiliä rasvanottokohtien alueella, Peltoniemi kertoo. 

Rasva ei kestä minkäänlaista painetta ainakaan kuukauteen.

Suomessa tehdyn maltillisen rasvansiirron hinta on Peltoniemen mukaan noin 5 000–6 000 euroa, josta maksetaan lisäksi 24 prosenttia arvonlisäveroa. Jos toimenpiteeseen haluaa, tärkeintä on Peltoniemen mukaan valita tekijäksi kokenut plastiikkakirurgi, joka siirtää vain järkevän määrän rasvaa. Se tarkoittaa noin 300–500 grammaa per pakara.

Pyöreistä pakaroista haaveileville plastiikkakirurgi Peltoniemi kuitenkin suosittelee jotakin ihan muuta.

– Jos sinulla on aika ok takamus, ehkä vähän litteä, tee ahkerasti kyykkyjä. Saat samalla jalkoihin kauniit kaaret ja vahvistusta koko kroppaan. Et tarvitse raskaita painoja, kuntosalia tai treenivaatteita. Se on ihan ilmaista, pakarat kiinteytyvät aika äkkiä, ja samalla tulee terveyshyötyjä.

Vierailija

Brasilialainen pyllynkohotus on hittikauneusleikkaus, jossa on hurjat riskit: ”Pahimmillaan kuolleisuus on viisi prosenttia”

Miksi ihmeessä näitä mammuttiahtereita hankitaan? Näin miehenä en voi kuin sääliä ja ihmetellä, ovat nimittäin pelkästään groteskeja ilmestyksiä. Mielenkiintoa nämä herättävät korkeintaan siinä samassa mielessä kuin muidenkin onnettomuuksien seuraaminen. Nätti hymy ja hyvä ryhti ovat se paras ehostus.
Lue kommentti
Vierailija

Brasilialainen pyllynkohotus on hittikauneusleikkaus, jossa on hurjat riskit: ”Pahimmillaan kuolleisuus on viisi prosenttia”

Johtuu mediapropagandasta ja mediatuotteiden sisältämistä masinoiduista uuskauneusihanteista, kuten afrikkalaisesta takamuksesta. Eurooppalainen pylly ei ole jättimäinen ja tuon muotoinen. Eurooppalainen pylly on tosin paras, mutta ilman näitä afrikkalaisia leikkauksia, joten pitäkäähän maailman parhaat pyllynne koskemattomina.
Lue kommentti

Hetken kuumin hiustyyli on elegantti ja aikuinen.

Hiuksissa luksusta on kuin itsestään asettuva, kantajansa kasvoja imarteleva leikkaus – sileä, kiiltävä pinta ja herkullinen, hehkuva väri. Aivan kuten huippumalli Christy Turlingtonilla vuonna 1990. Turlingtonin hiustyyli himottaakin taas. Moschinon kevätnäytöksessä staili luotiin peruukeilla, koska lyhyttukkaisia malleja ei löytynyt tarpeeksi. Siististi kammattu, paksuksi ja kiiltäväksi sokerisuihkeella viimeistelty lyhyt tukka on elegantti ja aikuinen, arjen luksusta aidoimmillaan.

Givenchyn näytöksessä otsis näytti huolettomalta mutta oli tarkkaan aseteltu.
Givenchyn näytöksessä otsis näytti huolettomalta mutta oli tarkkaan aseteltu.

Christy Turlingtonin hiukset olivat vuonna 1990 takaa ja sivuilta lyhyet, mutta kruunulta ja otsalta muunneltavan pitkät. Kuva: All Over Press
Christy Turlingtonin hiukset olivat vuonna 1990 takaa ja sivuilta lyhyet, mutta kruunulta ja otsalta muunneltavan pitkät. Kuva: All Over Press

Miten eleganttia! Kuva Moschinon näytöksestä.
Miten eleganttia! Kuva Moschinon näytöksestä.

Ripsiväri ei välttämättä ole parhaimmillaan heti avattuna.

Tuore ja vielä koskemattomassa putelissa oleva kosmetiikkatuote on aina ilo ottaa käyttöön, mutta ripsiväri on meikki, joka ei välttämättä ole parhaimmillaan heti avaamisen jälkeen.

Ensimmäisellä levityksellä ripsiväri saattaa sutata, aiheuttaa klimppejä ja sen kuivuminen voi kestää turhan kauan. Niin voi käydä etenkin kaikkien märimpien ripsarikoostumuksien kohdalla. Sellaiset eivät ole parhaimmillaan vasta-avattuina, vaan muutaman viikon käytön jälkeen ja kun koostumus on saanut hieman kuivahtaa.

Sitä mieltä on myös Coveteur-sivuston haastattelema meikkitaiteilija Cassandra Garcia. Hänen mukaansa ripsivärit ovat parhaimmillaan puolivälissä käyttöikäänsä. Silloin ripsiväri antaa reilusti tuuheutta, mutta se on yhä kunnolla mustaa ja pysyy ripsissä varisematta.

Optimaaliseen käyttökokemukseen on kuitenkin mahdollista päästä Cassandran vinkillä nopeammin.

– Joskus, kun otan käyttöön uuden ripsivärin, avaan sen, pumppaan sitä muutaman kerran ja lasken sen sivuun hetkeksi. Koska joskus uudet ovat hyvin liukkaita ja silkkisiä (ja päätyvät kaikkialle), meikkaaja selittää.

Hän toimii siis vastoin kaikkia sääntöjä. Kirjoitimme nimittäin hetki sitten, että ripsiväriharjaa ei tulisi ikinä pumpata tuubissa, vaan paras tekniikka on pyörittäminen.

Pumppaaminen sekoittaa ripsivärimassaan ilmaa ja kuivattaa sitä. Siksi sitä suositellaan välttämään, jos ripsivärinsä haluaa pysyvän käyttökunnossa mahdollisimman pitkään. Jos sen sijaan käyttää ripsiväriä runsaasti ja kuluttaa tuubit loppuun melko nopeasti, ripsivärin kuivatuskikkoja kannattaa kokeilla. Kaikkein uskaliaimmat jopa jättävät upouuden ripsivärin ensimmäiseksi yöksi auki kuivahtamaan, jotta suttaaminen loppuu mahdollisimman nopeasti.

Säästeliäämmälle ripsivärin käyttäjälle parempi konsti sotkujen välttämiseen voi kuitenkin olla se, että pyyhkäisee ylimääräisen värin paperiin ennen kuin vie harjan ripsiin.