Turkkilainen Emine Koçak kertoo, minkälaista on kotielämä Alanyassa ja miten luodaan viihtyisä sisustus

”Mieheni isä rakennutti tämän kerrostalon pojilleen vuonna 1980. Minä muutin tänne, kun menimme naimisiin 1997.

Talon muut asukkaat ovat mieheni sukua, anoppi asuu omakotitalossa viereisellä tontilla. Minusta on mukavaa, kun lähellä on lapsesta vastuuta jakavia sukulaisia, mutta välillä kaipaan yksityisyyttä. Väsyneenä haluaisin olla yksin.

Pidän asunnostamme, koska tässä ei ole turhia käytäviä. Teimme neljä vuotta sitten ison remontin, jossa huoneistoon asennettiin keskuslämmitys ja olohuonetta laajennettiin parvekkeelle, joka oli osoittautunut meille turhaksi.

Tavoittelen ihailemani meksikolaistaitelija Frida Kahlon tyyliä. Koska vietän kaikki arki-illat ja usein viikonloputkin kotosalla, kodin viihtyvyys on minulle tärkeä.

Rakastan puuta ja käytän sitä paljon sisustuksessa, vaikka Turkissa suositaan yleensä laattoja ja laminaattia. Myös kamiina on Turkissa harvinainen kapistus.

Arvostan käsillä tekemistä. Kodissani onkin paljon käsintehtyjä esineitä: astioita, koriste-esineitä ja koruja. Kysyn sisustusratkaisuissa mieheni mielipidettä, vaikka jo ammattini takia minä olen se, joka päättää.

Tällä hetkellä en jaksa ajatella kotini sisustusta, sillä kaikki ajatukseni ovat vasta hankkimassani vanhassa talossa, jota remontoin työtilaksi.”

Asukkaat: Arkkitehti Emine Koçak, 38, farmaseutti Murat Levent Koçak ja poika Erer, 9.

Koti: Kahden makuuhuoneen, olohuoneen, ruokahuoneen ja keittiön (110 neliötä) asunto pienkerrostalossa Alanyassa.

Kulut: Sähkö, vesi ja rapun siivous 130–160 €/kk.