Silloin kun omat lapseni olivat pieniä, meillä oli tapana lomailla tuttavan asunnossa Etelä-Ranskassa. Oli mukavan helppoa palata samaan paikkaan ja samaan asuntoon ja tutuissa olosuhteissa aloittaa loma heti.

Bloggaaja Teresa Välimäelle ruoka on sekä työ että harrastus. Hänen perheessään syödään hyvin ­- ja useimmiten myös terveellisesti. Se vapaa-aika, mikä kahden lapsen ja yhden koiran yh-äidille jää, kuluu monesti juoksulenkkareissa.

Kauravoimaa

Silloin kun omat lapseni olivat pieniä, meillä oli tapana lomailla tuttavan asunnossa Etelä-Ranskassa. Oli mukavan helppoa palata samaan paikkaan ja samaan asuntoon ja tutuissa olosuhteissa aloittaa loma heti. Lentokentältä haki tuttu taksikuski, supermarketti oli nurkan takana ja leipomo seuraavalla kulmalla. Ja se seudun ainoa pienen pieni luontaistuotekauppa, jossa myytiin myös luomutuotteita, oli etsitty ja löydetty ensimmäisenä lomakesänä.

Se kauppa piti löytää silloin siksi, että sain keitettyä lapsille aamupuuroa. Ostin sieltä huikeaan kilohintaan kaurahiutaleita. Juu ei, minun tapanani ei ole ikinä ollut, eikä ikinä tule olemaan, raahata ulkomaille kotimaisia raaka-aineita. Ne joko löytyy lomakohteesta tai sitten ei. Palatakseni takaisin eteläranskalaiseen pikkukylään ja luontaistuotekauppaan, ne kaurahiutaleet olivatkin parhaita ikinä! Niistä keitetty puuro on samettisen pehmeää ja täyteläisen makuista. Sitä söin itsekin, vaikka en ikinä puuron ystävä ole ollutkaan.

No, silloin kaurahiutaleita sai Ranskasta metsästämällä metsästää, mutta toisin on nyt. Uskokaa tai älkää, kauralese on nyt ranskalaisten terveyshittituote. Siellä hehkutetaan kuituja, betaglukaania ja muita kauran hyvää tekeviä vaikutuksia. Ja ne kauraleseet, joita siellä ahmitaan kaksin käsin, kuskataan ranskalaisiin marketteihin täältä meiltä Suomesta!

Näin se taas käy. Jonkun muun on keksittävä se, minkä me olemme aina tienneet, mutta joka on lapsuuden pakkopuuronsyönnin jälkeen painunut unholaan. Aamuisin nautittu kaurapuuro on todellinen terveysteko ihan jokaiselle.

Nyt sitten miettimään miten sen puuron saa tarjoiltua a) lapsilleen b) itselleen houkuttelevassa muodossa. Ratkaisu on löytynyt. Minulle on valmistettu kaurapuuroa, joka on maustettu sopivasti hunajalla ja banaaniviipaleilla. Kuulostaa terveelliseltä ja vielä parempaa: se maistuu taivaalliselta!

Tällä reseptillä aion nyt osallistua ranskalaiseen megaterveystrendiin ja suosittelen sitä myös sinulle!

Hyvää puurohuomenta!

Teresa

P.S. Keitä puuro siis tuttuun tapaan mutta älä liian kuivaksi, puuron tulee olla sopivan löysää. Mausta halutessasi ripauksella suolaa. Sekoita sitten puuron joukkoon hunajaa maun mukaan ja 1-2 viipaloitua banaania (riippuu tietenkin puuron määrästä). Nauti heti ja voi hyvin!